Helmet-kirjastoilla ei ole yhteistä hakukanavaa tai harjoitteluohjelmaa korkeakouluopiskelijoille. Harjoitteluun voi hakea joko Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupunginkirjastoon tai vaikka kaikkiin erikseen, mutta ei Helmet-alueelle yhteisesti.
Voit milloin tahansa ottaa asian tiimoilta yhteyttä sellaiseen kirjastoon tai kirjastoihin, johon olisit kiinnostunut menemään harjoitteluun. Harjoittelijoita rekrytoidaan tilanteiden mukaan, ei tiettyyn aikaan vuodesta. Kirjaston johdon nimet ja yhteystiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta Helmet.fistä.
Helsingissä harjoittelija työskentelee harjoittelunsa aikana tyypillisesti useammassa kirjastossa jollakin tietyllä alueella. Jos haet harjoitteluun vaikkapa...
Voisikohan kyseessä olla Maijaliisa Dieckmannin satukokoelma Elli-enkeli ja tiukutossut (Gummerus, 1988)? Kirjan kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla.
Lastenkirjoja voi hakea ja selailla esim. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Kattavin kirja aiheesta on varmaankin Aki Pulkkasen Gunilla ja kummat kertomukset. Kirjasta löytyy myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla voit löytää vielä lisätietoja.
Kempeleen alueen kummitustietoa löytyy Satu Ekmarkin kirjasta Perinnettä Kempeleestä.
Kaleva on haastatellut Aki Pulkkasta Pohjois-Pohjanmaan kummitusperinteestä.
6.11. on Ruotsissa Gustav Adolfsdagen (Kustaa Adolfin päivä). Se on yleinen liputuspäivä, ja lisäksi päivän viettoon liittyy leivonnainen, Gustav Adolfsbakelse. Päivää on vietetty vuodesta 1832 asti.
Lähteet:
Institutet för språk och folkminnen: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-arets-nam…
Kultursmakarna: https://kultursmakarna.se/2020/11/05/gustav-adolfsbakelse/
Kirjastoissa on myös omaa digitukea, johon voit varata tunnin opastusajan. Voit valita sopivan kirjaston sijainnin tai sopivien aikojen perusteella. Linkki ajanvaraukseen :
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Digituki/Digitukea_ajanvarauksella_Helsingin_kirj(243100)
Myös tietotekniikkayhdistys Enter ry järjestää maksutonta vertaisopastusta kirjastoissa. Tietoa opastuksista löydät Enterin omalta sivulta : https://www.entersenior.fi/opastus/lahiopastus/helsinki/
Osaan opastuksista on ajanvaraus. Sivun alussa on listattu paikat, joissa opastukseen pääsee ilman ajanvarausta.
Tässä listä Finna-hakupalvelusta löytyvistä suomeksi julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. Valitettavasti on kuitenkin mahdoton sanoa, onko lista täydellinen. Tarkemmat bibliografiset tiedota löytyvät Finnasta, https://www.finna.fi/.
1000 sanaa ruotsia ja englantia (2011)
Amery, Heather: Ensimmäinen englannin kirjani (1996)
Amery, Heather: Tuhat sanaa englanniksi (2011)
Antonelli, Antonella: Magic English : kuvasanakirja (2005)
Barac, Violeta Raluca: Dictionar in imagini = Kuvasanakirja = Picture dictionary (1999)
Barbetti, Yvette: Kuvasanakirja : suomi-englanti (1994)
Buhl, Dorte Maria: Opitaan englantia : koululaisen sanakirja (2007)
Burton, Terry: Ensimmäinen sanakirjani : suomi-englanti (2003)
Cunliffe, John: Englanti-...
Kyseessä on "Kuunari Sellofan", jonka sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Reino Helismaa. Sävellyksen on levyttänyt ainakin Pirteät Pelimannit, laulajana Jukka Lönnqvist. Tallenne julkaistiin vuonna 1953 "Amurin aallot"-singlen B-puolena sekä vuonna 1954 LP-kokoelmalla Toivelauluja 14. Se on tällä hetkellä kuultavissa myös YouTubesta. Kappaleesta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Reino Helismaan lauluja 8.
Helmet-kirjastokortti ja asiakastiedot poistetaan kirjaston rekisteristä, jos kortti on ollut käyttämättä kolme vuotta, eikä asiakkaalla ole selvittämättömiä asioista (kuten maksamattomia maksuja tai palauttamatonta aineistoa).
Antamanne kirjastokortin numero ei ole Helmet-kirjaston rekisterissä.
Uuden kirjastokortin hakemisen voi aloittaa täyttämällä ennakkorekisteröitymisen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…;
Ennakkorekisteröityminen ei ole pakollista, kirjastokortin hakeminen onnistuu yhtä hyvin myös tulemalla suoraan kirjastoon. Mukana pitää olla voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus.
Kirjastossa käyvät seuraavat henkilötodistukset:
EU-maiden henkilötodistukset
passi...
Dodie Smithin alkuperäisteoksen The Hundred and One Dalmatians uusimmassa suomennoksessa Sata ja yksi dalmatiankoiraa (Art House 2024, suom. Ilkka Äärelä) Hell Hall on suomennettu Hornanhalliksi. Aiemmassa Aila Nissisen suomennoksessa Satayksi dalmatiankoiraa vuodelta 1966 on käytetty nimitystä Hellhalli.
Disneyn vuonna 1961 ilmestyneestä animaatioelokuvasta 101 dalmatialaista on ilmestynyt useita kuvakirjaversioita. Tarkistin myös niistä joitakin käsiini saamiani ja niissä kartanon nimi oli jätetty pois ja paikasta käytettiin esimerkiksi nimitystä Cruella de Vilin kartano.
Kansallisarkiston verkkopalvelusta löytyi seuraavaa tietoa. Suojeluskuntien jäsenistä ei ole olemassa erillistä matrikkelia, mutta henkilötietoja on mahdollista saada muuta kautta. Suojeluskunnat ovat pitäneet kirjaa toiminnastaan, ja he ylläpitivät muun muassa kortistoa jäsenistöstään. Osa kortistoista on kadonnut, mutta monia on yhä jäljellä, ja niitä voi tutkia vapaasti Kansallisarkistossa Helsingissä tutkijasalissa. Kansallisarkistosta voi myös tilata postitse valokopion yksittäisen henkilön suojeluskuntakortista. Tämä tapahtuu Kansallisarkiston verkkopalvelu Astian kautta. Sinne kirjautumalla voi tehdä tietopyynnön painikkeella "Suojeluskunnan henkilökortti". Yksittäisestä henkilöstä tietoa etsittäessä, on myös tiedettävä, minkä...
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442
Sekä pihlaja että orapihlajat kuuluvat samaan ruusukasvien (Rosaceae) heimon Amydaloideae-alaheimon tribukseen (Maleae), mutta eri sukuihin. Orapihlajan lähimpiä sukulaisia ovat mispelit ja tuhkapensaat.https://luontoportti.com/t/959/pihlajahttps://luontoportti.com/t/1453/aitaorapihlajahttps://luontoportti.com/t/1312/tylppoorapihlaja Lähteet: Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja. 4, Munuaisjäkälä - siemenvalkuainen Kasvit. [1], Sanikkisia, havupuita, kukkakasveja Suuri kasvikirja. 2
Ensimmäinen tarina on Carl Barksin käsikirjoittama ja piirtämä Rämeikön arvoitus (Mystery of the Swamp, 1944). Se on julkaistu Suomessa useita kertoja, ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehden numeroissa 37-39/1977 ja sittemmin monissa kokoelmateoksissa, mm. Minä Aku Ankka 2 -teoksessa (2016) ja albumisarjan Carl Barksin Aku Ankka osassa 7 (2024). Lisätietoja I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa: https://inducks.org/story.php?c=W+OS+++62-03.Toista sarjakuvaa en onnistunut jäljilttämään. Olisiko se tuttu jollekin sivuston lukijalle?
Hämeenlinnan seudulla ilmestyi ja Lamminkin uutisia julkaisi 1920-luvulla ainakin kolme sanomalehteä: kokoomuksen lehtenä pidetty Hämeen Sanomat, Kansallisen Edistyspuolueen Häme sekä sosiaalidemokraattien Hämeen Kansa. Lehtiä voi lukea digitoituina Kansalliskirjaston sivustolla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Makupalat.fi:n on koottu sivustoja, joissa on e-kirjoja ja äänikirjoja, suomenkielistä kaunokirjallisuus ja suomenkieliset runot. Novelleja en löytänyt erikseen koottuna minnekään. Suomenkielinen kaunokirjallisuus -listauksessa on muutama novelli sekä erityisesti Klassikkokirjasto ja Project Gutenberg, joiden sisällöissä on myös novelleja. Jos myös äänikirjat käyvät Ylen äänikirjoja kannattaa tutkia.
Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–...
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Suosittelen tutustumaan Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi) ja sen alla toimivan lasten- ja nuortenkirjallisuuden vinkkisivusto Sivupiirin (https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri) kirjahyllyihin, jotka sisältävät kirjavinkkilistoja eri aiheista. Alla kuitenkin myös muutama oma suositukseni.David Walliamsin kirjoissa riittää huumoria ja kommelluksia, mutta myös hieman syvällisempää oivallettavaa mm. siitä, mitkä asiat elämässä ovat aidosti tärkeitä. Omia suosikkejani ovat Gangsterimummi ja Maailman rikkain poika. Neropatti-fanille suosittelen myös Eva Amoresin uutta kirjasarjaa Karsein viikko ikinä, johon on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa (Maanantaista Perjantaihin). Salapoliisitarinoista suosittelen Martin Widmarkin Lasse-...
