Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää...
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/...
Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset ovat varmaan yhtä vanha ilmiö kuin internet itsekin. Niistä voi lukea lisää Rikosuhripäivystyksen sivuilta: Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa - Rikosuhripäivystys (riku.fi)
On monia syitä, miksi joku joutuu huijatuksi tällaisilla tapauksissa. Yksinäisyys on ainakin yksi pääasiallinen syy. Yhteys, läheisyyden kaipuu ja rakkauden ja ihastumisen huuma voivat useastikin vain ylittää hälytyskellot, joiden pitäisi soida, kun joku lähestyy sähköposteineen romanssimielessä aivan yllättäen. Rikosuhripäivystyksen sivu tiivistää syyt hyvin:
Rakkaushuijari
osaa käyttää hyväkseen uhrin hyvää tahtoa, yksinäisyyttä ja rakkauden kaipuuta
on vastustamaton versio...
Kysyit 90-luvulla lukemastasi kirjasta, jossa papan hattu joutuu hukkaan ja etsinnässä on monia vaiheita. Kirja kuulostaa ruotsalaisen Sven Nordqvistin Hattjakten-kirjalta, joka on ilmestynyt alkukielellä vuonna 1987 ja suomeksi 1989. Suomeksi kirja on ilmestynyt nimillä Hatun jäljillä ja Hattujahti.
Kirjassa vaarilla on hattu, jota hän ei ota koskaan päästään. Paitsi nukkuessaan. Eräänä aamuna herätessään vaari ei kuitenkaan löydä hattuaan mistään! Edes Salama-koira ei ole huomannut mitään. Vaarin ei auta muu kuin lähteä hattujahtiin ja siitä alkaakin melkoinen seikkailu. Hattujahti on humoristinen ja vauhdikas tarina.
Laajimmin tuloksia saat, kun Tarkennetussa haussa valitset Aiheeksi kaunokirjallisuus ja kieleksi ranska. Hieman suppeamman valikoiman saat valitsemalla Aiheeksi ranskankielinen kirjallisuus ja kieleksi ranska.
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:...
Aikalaisarvosteluja Huovisen Lentsusta on lehtiin rajatun Finna-aineistohaun mukaan ainakin seuraavissa julkaisuissa:Kaleva 15.10.1987 (Matti Kuusi: Synkeän-hauska kirja suomalaisten räkätaudista)Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 35 (1979) : 1, s. 37 (Paavo Leinonen)Suomen kuvalehti 62(1978) : 40, s. 40-42 (Eero Marttinen: Tässä maassa riittää rassaamista)Kanava 6 (1978) : 9, s. 568-569. (Leo Lindsten)Parnasso 29 (1979) : 3, s. 186-187. (Jarkko Laine: Kotimainen J'accuse)Näistä Turun pääkirjastossa saatavilla on vain Parnasson sidotut vuosikerrat. Jarkko Laineen arvio ainakin vaikuttaa positiiviselta, Laine kuvaa teosta pamfletinomaiseksi mutta myös hauskaksi, taiturillisesti kulkevaksi, pirulliseksi ja inhorealistiseksi....
Etsitty kirjoittaja on Marja Björk. Hänen dekkariensa päähenkilö on Airi "Raaka-Arska" Turpeinen, Pohjois-Karjalasta ravintolakokiksi Helsinkiin muuttanut rehti ja ronski työläistyttö.Näin Arska kuvailee kotitaloaan ensimmäisessä Raaka-Arska-dekkarissa Sirppisilmä (Arktinen Banaani, 2019):"Minulla oli kiva kämppä Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa olevassa Arenan talossa. Ikkunat olivat Ympyrätalolle päin ja näin Sossukeskuksen ja niiden välistä kaksi verivaahteraa ja oopperatalon seinän yläosaa Töölönlahden takaa.""Arenan talo on korttelin kokoinen punatiilinen linna. Kolmionmutoisen talon jokaisen talon jokaisessa kulmassa on torni. Yksi suora sivu on Hakaniemen torin puolella, toinen Ympyrätaloa vastapäätä ja kolmas suora pätkä...
Löysin Helmet-verkkokirjastosta hakemalla seuraavanlaisia teoksia:Kielletyt kartat. Karjala 1928-1944 (AtlasArt, 2006)Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. (AtlasArt, 2007)Sukukirjassa Kemppisen suku Hiitolasta : elämänvaiheita ja muistoja vuosilta 1900-2010 (BooksOnDemand, 2022) on myös valokuvia ja kartta-aineistoa. Voisikohan näistä olla apua?Hiitola -asiasanalla hakemalla löytyy myös muuta sekalaista aineistoa Helmet-haussa, kannattaa tutkia vielä nämäkin:hiitola | Hakutulokset | helmet.fi
Kyseessä on varmaankin Ilkka Pitkäsen lastenromaani Eläinten talo (Otava, 1987). Kirjasampo-tietokannassa siitä kerrotaan näin: "Metsän keskellä oli unohdetun näköinen talo, jonka joukko eläimiä oli ottanut kodikseen ja nimennyt Anarkiaksi. Talon suojaan päätyy myös pieni kettuneiti Rosmariini, joka on nokinen ja puoliksi palanut ja hukannut äitinsä ja isänsä kun muut eläimet sen löytävät. Siirimamma, jänöpappa Massey Ferguson, karhu Kaapro ja muut ryhtyvät selvittämään kettuneiti Rosmariinin tilannetta." Jatko-osa Eläinten joulu on ilmestynyt 1988.
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen...
Olet merkinnyt kotikunnaksesi Helsingin, jossa tällainen mahdollisuus on ainakin keskustakirjasto Oodissa mediatyöasemilla, joihin tarvitset myös erikseen lainattavan ulkoisen levyaseman (ota siis kirjastokortti mukaan). Myös pääkirjasto Pasilan äänitysstudio työasemineen soveltuu levylle "polttamiseen". Mediatyöasemia ja studiotilan voit varata Varaamo-palvelusta, linkit alla:Pasilan kirjaston äänitysstudioOodin mediatyöasemat hakutuloksena
Kappale on nimeltään Koivu ja sen on säveltänyt Reijo Määttä ja sanoittanut Eero Kuoppamaa.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5430646?sid=5065681827
Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/...
Maamme-kirjan löydät kokotekstinä osoiteesta:
http://www-db.helsinki.fi/atko/muisti.muisti_haku.haku_sivu
Muisti-tietokanta löytyy ko. osoitteesta. Kun kirjoitat tekijän kohdalle Topelius ja nimekkeen kohdalle maamme, saat linkin josta avautuu Maamme-kirjan teksti kokonaisuudessaan sisällysluetteloineen.
Hyvinkään kirjastosta löytyvät nämä Thomas Brezinan kirjat. Mikäli sinulla on tunnukset netistä varaamista varten, voit tehdä varaukset siellä. Muussa tapauksessa kannattaa mennä kirjastoon, sieltä löytyy monta listallasi olevaa kirjaa hyllysta.
Kumpaakin kirjaa on tilattu Vantaalle ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin useampia kappaleita, mutta ne eivät ole saapuneet vielä kirjastoihin. Koska odotettava ilmestymisaika on kummassakin kirjassa kesäkuu 2008, ne voivat tulla piakkoin kirjastoihin. Heti kun kirjoja on näkyvissä HelMet-verkkokirjastossa, voi niitä varata.
