Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet kyseistä laulua. Muistaisiko joku lukijosta sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomen pelastusalan ammattilaiset ry:stä vastattiin näin:
Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Sammutusasujen valmistuksessa on noudatettava standardin EN 469:2020 määräyksiä. Sammutusasun väri voi olla muun muassa punainen, musta tai vaaleanruskea. Suomessa on otettu käyttöön vaaleammat värit, koska näistä erottuu paremmin noen- ja savukaasujen partikkelit. Noen- ja savukaasujen partikkelit ovat syöpävaarallisia aineita, joten kyse on työturvallisuudesta.
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II).
Helsingin Sanomien juttu pohjautui lehden verkkosivuilla olleeseen kyselyyn. Kyselyyn osallistuneet saivat kertoa ystävyyden loppumisen kokemuksistaan toimittajalle. Kyselyyn tuli 1 109 vastausta. Luonnollisesti heidän henkilöllisyyttään ei artikkelissa paljastettu ja jutun loppukaneetissa todettiinkin: "Ystävyyden loppumisesta kertoneiden ja heidän ystäviensä nimet on muutettu."
Antti päätti jättää yhteydenpidon vähemmälle. Tiina oli alkanut seurustella ja hänen aikansa kului entistä enemmän poikaystävän seurassa. Antin mielestä Tiinakin huomasi välttelyn, eikä Tiina kutsunutkaan häntä kaveripiirinsä juhliin. Vaikka ystävän menettäminen harmitti aluksi, Antti oli varma, että päätös oli oikea. Hänen mielestään ei ollut järkevää pitää...
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Olisikohan kyseessä ehkä ruotsalaisen Niklas Rådströmin Varjojen enkeli (WSOY, 1997)?Tässä pari näytettä siitä, miten kirjassa kuvataan viittomakieltä ja sen käyttämistä:"Hän yhdisteli viittomia niin että loppujen lopuksi hänen käsissään syntyi kokonaisia uusia maailmoja ja mantereita. Yhdellä eleellä ja yhdellä kädenliikkeellä hän kykeni valamaan elämää aivan uusiin eläinlajeihin, panemaan pilvet tanssimaan ja omenat laulamaan." (s. 119)"Kaikki lapset puhuivat keskenään merkein ja elein. Heidän kätensä leikkivät ilmassa kuin hilpeät siivet kyyhkyslakassa. Joku istui ja luki, muut yrittivät keskeyttää toisensa uusilla mielijohteilla ja huudahduksilla, joku poika nauroi hurjasti ja äänettömästi vitsille, jonka hänen kaverinsa oli juuri...
Satu, jota kuvailet on slaavilainen kansansatu Baba Jaga. Siinä Baba Jaga -noita asuu mökissä, jossa on kananjalat. Itse kirjan löytäminen on kuitenkin hankalampaa, koska kansista tai kirjan koosta ei ole tietoa. Osittain mustavalkoinen kuvitus on ainakin kolmessa alla olevassa satukirjassa, joista löytyy kuva Baba Jagan mökistä. Satulinna: Sata eurooppalaista satua (1990): https://finna.fi/Record/outi.121383?sid=4744862095Maailman taruaarteet: Ihmeseppiä ja tsaarinpoikia (1986): https://finna.fi/Record/outi.95269?sid=4744862653Suomen lasten satuaarteet (1992): https://finna.fi/Record/outi.862545?sid=4744858378
Tietyn vuoden markat voidaan muuntaa tietyn vuoden euroiksi Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella, joka kattaa vuodet vain 2023 asti. Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1999 rahamäärää 1 500 mk vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 398,96 €.Lähde: Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus (stat.fi)
Voit ottaa yhteyttä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Linkki sivulle.Tarvitset täytetyn sukututkimuslomakkeen. Linkki PDF lomakkeeseen. Kun kyseessä on luultavasti elossa oleva henkilö, tarvitaan myös Selvitys sukututkimusrekisteristä. Linkki PDF lomakkeeseen.Jos seurakunnasta ei löydy tietoa, voisi vinkkejä jatkosta kysyä Suomen sukututkimusseurasta. Linkki sivustolle.Kenties myös Kansalaisneuvonta voisi ohjata oikeaan suuntaan. Linkki Kansalaisneuvontaan.
Kysymyksen kuvaus voisi viitata – tapahtumapaikkaa lukuunottamatta – Laura Ingalls Wilderin kirjaan Luumujen poukama (Gummerus, 1964). Siinä on 337 sivua.
Voisiko etsimäsi kirja olla "Ei mikään kiltti tyttö", jonka on kirjoittanut Aidi Vallik. (Otava, 2002) Siinä nuori tyttö kokeilee alkoholia ja karkaa kotoaan. Kirjassa myös otteita äidin vanhasta päiväkirjasta.
Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama valikoima Tuhat ja yksi yötä (Otava 2010) on ainoa suoraan arabiasta tehty suomennos Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Se sisältää myös Hämeen-Anttilan alkusanat, jotka valottavat tarinoiden historiallista kontekstia. Teos sai ilmestyessään varsin positiiviset arvostelut. Hämeen-Anttilan suomennoksen voisi ajatella antavan parhaan käsityksen alkuperäisistä teksteistä. Valikoimana se on kuitenkin melko suppea. Enemmän kertomuksia löytyy WSOY:n vuosina 1956-1957 julkaistusta 6-osaisesta suomennoksesta Tuhatyksi yötä (myöhemmissä painoksissa Tuhat ja yksi yötä), jonka ovat kääntäneet J. A. Hollo ja Elina Vaara, sekä monien eri suomentajien työnä syntyneestä niin ikään 6-osaisesta Tuhannen ja yhden yön...
Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)
Tietoa nimestä Vinter löytyy Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vinter.html. Vinter-nimisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1970, mutta sivuston mukaan se ei ole silti poikkeuksellisen harvinainen. En löytänyt tutkittua tietoa muutoksen syystä.Myöskään muita merkityksiä nimelle ei löytynyt. Palvelussamme on vastattu aiemmin kysymykseen nimestä Winter, https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-on-peraisin-suomessa-kaytossa?
Ennen vuoden 1986 kirkolliskokousta, jossa naispappeuden mahdollistava lainmuutos hyväksyttiin, ehdittiin asiasta äänestää kolme kertaa: vuosina 1963, 1966 ja 1984. Joka kerta naispappeus sai yli puolet äänistä, mutta ei vaadittavaa 3/4 määräenemmistöä. Yksinkertaisella enemmistöllä myönteinen päätös olisi siis saatu jo 1963.Lähde: Naispappeus – neljäs kerta toden sanoi. – Teoksessa Suomi kautta aikojen
En valitettavasti onnistunut selvittämään asiaa. Kirjastosta löytyvästä paikannimistöä käsittelevästä kirjallisuudesta ei ollut apua. Turun museokeskus saattaa osata auttaa asian selvittämisessä. Museokeskuksen yhteystiedot:https://www.turku.fi/asiointikanavat/turun-museokeskus#service-channel-contacts-section Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa suomalaisista paikannimistä:https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimisto-ja-sen-huoltaminen/paikannimet/
Pahta tarkoittaa jo sinänsä 'jyrkännettä, jyrkkää kallioseinämää; kallion-, vuorenseinämää', mutta on tavallista, että sitä tehostetaan – tai selvennetään – lisäämällä 'kallio-' sanan alkuun."Suuren rannikkolaivan kylki kohosi viistosti Fortunan keulan edessä kuin rannikon kalliopahta." (Pekka Jaatinen, Vain tänne asti yltää maailma) "Itse Pirunkirkko on näyttävä kalliopahta." (Jouni Laaksonen, Pohjois-Suomen vaellusreitit) "Ronkoteus lähetti renkinsä viemään sanaa Pieliselle, että sieltä tulisi joukko miehiä auttamaan peura-aidan rakentamisessa. Sellainen pystytettiin Kuhmon Jonkerin ja Riihivaaran väliseen maastoon, jossa kohoaa jyrkkä kalliopahta." (Arto Paasilinna, Lentävä kirvesmies) "Mutta Näkkäläjärven...
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja
