Tietoja rahojen arvoista saat Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisemasta teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Näitä keräilijän oppaita voi lainata esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Saadaksesi lisätietoja myymisestä ym. sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen Numismaattiseen yhdistyksen neuvontaan. Puhelinnumero on (09) 662281. Internet-osoite on http://www.snynumis.fi
Alfred Döblin lienee julkaissut esseensä “Der historische Roman und wir” vuonna 1936 Pariser Tageblatt-nimisessä lehdessä. (Lähde: Kittstein, Ulrich: Mit Geschichte will man etwas, s. 278, löytyy osoitteesta http://books.google.de/books?id=_x8RWyuRYLUC&pg=PA278&lpg=PA278&dq=d%C3… )
Sittemmin kirja on julkaistu teoksessa Aufsätze zur Literatur (Walter-Verlag, 1963), joka kuuluu sarjaan Döblin, Alfred: Ausgewählte Werkr in Einzelbänden.
Kirja on myöhemmin ilmestynyt nimellä ”Schriften zu Ästhetik, Poetik und Literatur" (julk. Erich Kleinschmidt, Walter bei Patmos Verlag GmbH, 1989).
Ensin mainittu teos Döblin, Alfred: Aufsätze zur Literatur/ Ausgewählte Werke in Einzelbänden on saatavissa mm. Helsingin yliopiston kirjastosta....
Ave Marioita ovat säveltäneet monet eri säveltäjät, esim. Schubert, Gounod, Bruckner, Caccini ym. Osaatko kertoa kenen Ave Mariaa etsit?
Ave Marioita voit etsiä PIKI-verkkokirjastosta kirjoittamalla nimeke- riville Ave Maria ja aineistolajiksi cd. Tulosjoukko on aika suuri, koska hakutulokseen tulevat kaikki mahdolliset kokoelmassa olevat Ave Mariat.
Muutama asiakas on ilmoittanut, etteivät he voi kirjautumisen jälkeen siirtyä Omiin tietoihin, koska oma nimi ei näy. Kirjautumisen jälkeen näytön oikeassa yläkulmassa näkyy vain Kori-linkki ja Kirjaudu ulos –linkki. Ongelma näyttää esiintyvän eri selaimilla (esim. IE11 ja Chrome) eikä välimuistin tyhjennys ratkaise sitä. Ongelma on alkanut viime viikolla palvelimien päivityksen jälkeen tai mahdollisesti viime torstaiaamuna esiintyneen ylikuormitustilanteen jälkeen. Ongelmaa tutkitaan.
Kirjautuminen perinteisen Helmet-haun Omiin tietoihin (luettelo.helmet.fi) toimii normaalisti.
Pahoittelen asiasta aiheutuvaa haittaa!
Hei,
jos haet hänen nimellään Googlesta, tulee paljon linkkejä joista voit katsoa sinua kiinnostavat tekstit: Ojanen on paitsi nuortenkirjailija myös toimittaja. Henkilönä hänestä on tietenkin vähemmän tietoa netissä. Tämän linkin takaa löytyy haastattelu: http://www.kirjastokaista.fi/soila-ojanen/. Ojasella näyttäisi olevan myös julkinen instagram-profiili nimellä soilaska.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon kaupunginkirjasto
Kysyjä voi aivan huoletta mennä uuden kotipaikkansa kirjastoon hankkimaan kirjastokortin, mitään häpeää ei tarvitse tuntea. Hävetä ei tarvitse, vaikka sattuisi sellainen tilanne, että vanha ja uusi kirjasto kuuluvat samaan kirjastokimppaan, jolloin kysyjän tiedot jo olisivat rekisterissä. On vain hyvä, jos tämä asia selvitetään, jos se on jäänyt kesken. Asian selvittäminen on hyvä myös kysyjälle itselleen, koska asia näyttää mieltä vaivaavan edelleen. Voihan olla, että asia tuli hoidetuksi.
Kirjastoilla on erilaisia käytäntöjä siinä, minkälaiset saatavat annetaan ns. perintätoimiston hoidettavaksi. Jos näin olisi käynyt, kysyjä olisi kuitenkin saanut jo postia perintätoimistolta, joten siitä tuskin on nyt enää pelkoa. Jos vanha ja uusi...
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&...
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Jyväskylän kaupunginkirjaston kertoo sivuillaan toimintansa ja toimintaympäristönsä muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna. Kehittämiskohteet ja tärkeimmät suunnitelmat löytyvät Jyväskylän kaupungin sivuilta:
https://www.jyvaskyla.fi/talousarviot/talousarvio-2019/kayttotalousosa/sivistys/kirjastot-2019
Suomen kirjastoseuran sivuilta löytyvät tavoitteet kaudelle 2019-2023:
http://kirjastolehti.fi/files/Suomen%20kirjastoseuran%20tavoitteet%20hallituskaudelle%202019%E2%80%932023.pdf
Hei,
Kaukopalvelutoiminta nähtiin yhteänä maakuntakirjastojen tärkeimpänä tehtävänä. Vuoden 1906 komiteanmietinnössä katsotaan, että maakuntakirjastojen kautta pienimmät kirjastot voivat tilata niitä teoksia omalle paikkakunnalleen, joita kirjaston omissa kokoelmissa ei ole (Komiteanmietintö 1906, 22). Tämän voidaan varmaankin sanoa olevan ilmiön alku Suomessa.
Kyseessä saattaisi olla Dave Simin Cerebus the Aardvark, jota on ilmestynyt yhteensä noin 6000 sivua. Cerebus on inhimillistetty maasika, jonka fantasiaparodiana alkaneet seikkailut saivat ajan myötä vakavampia ja syvällisempiä sävyjä. Sarjakuvaa ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa esim. englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cerebus_the_Aardvark.
Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen...
Tiedot ovat koottavissa englanninkieliseltä sivustolta, jonka osoite on https://eurovision.tv/
Sieltä History by country -osiosta käyvät ilmi kilpailijamaiden ensimmäiset osallistumiskerrat. Kunkin maan viimeisimmät osallistumiset täytyy poimia History by year -osiosta.
Ruotsinkielinen korjausopas Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Viola-tietokanta antaa ainoaksi osumaksi Åke Granholmin säveltämän ja sanoittaman laulun Sanoja kuulemaan jää, jonka Anki levytti vuonna 1968 Erkki Melakosken sovituksena. Tietokannassa ei tosin mainita laulun alkusanoja, mutta todennäköisesti kyse on juuri tästä laulusta. Laulu on julkaistu kokoelmassa Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner 2008).
Heikki Poroila
