Helmet-kirjastojen kokolmista löytyy ainakin kaksi nuottijulkaisua, joihin sisältyy nuotti Gerry Beckelyn kappaleeseen I need You. Nuottijulkaisut ovat The best of folk superstars for guitar : includes super-tab notation (1994) ja The big baritone ukulele book (2018).
https://finna.fi/Record/helmet.1011578
https://finna.fi/Record/helmet.2376478
Liekö sillan pituudelle määriteltävissä ehdotonta ylärajaa? Kaupunkien välinen etäisyys ei ainakaan ole syynä siihen, ettei Helsingin ja Tallinnan välille ole rakennettu siltaa: maailman pisin silta, Danyang–Kunshanin suuri silta Jinghun suurnopeusrautatiellä Pekingin ja Shanghain välillä, on nimittäin noin kaksi kertaa pitempi (164 kilometriä) kuin matka Helsingistä Tallinnaan (n. 80 km). Kesäkuussa 2011 avatun rautatien verrelle osuu myös maailman toiseksi pisin silta, 114-kilometrinen Langfangin–Qingxianin maasilta.
Lähde:
Guinness world records 2019
Hei!
Kappaleen eri tekstityksistä löytyy molempia sanamuotoja ja myös lauletuissa versioissa voi kuulla, että lopputulos on usein jotain siltä väliltä. Rivi on tosiaan ehkä joskus kuultu väärin ja vakiintunut paremmin suomalaisten suuhun sopivaksi.
1) чёрт (tšort) tarkoittaa venäjäksi pirua. ”Tshjort vozmi” mukailee venäjänkielistä kirosanaa tai lausahdusta, jonka voisi suomentaa tässä yhteydessä esim. "piru vie!" tai "piru vieköön!".
2) Alkuperäinen versio kappaleesta ja sanoituksesta on musiikkitieteilijä Pekka Gronowin mukaan ilmeisesti Suomen puolustusvoimien tilauksesta tehty 7.2.1940 ilmestyneeseen Suomi-Filmin lyhytelokuvaan "Sotilaspiloja". Kyseisessä versiossa tuota ”Katsos tshjort vozmi”/”...
Pinta-alan mukaan Suomen suurin kunta on Inari.
Lähde: Kuntaliiton julkaisema tilasto kuntien pinta-aloista ja asukastiheyksistä
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-…
Marie Jonesin näytelmää Stones in his pockets (1996) ei ole julkaistu suomennoksena.
Englanninkielisenä teos on lainattavissa Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto.
Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.uniarts.fi/rakennukset-ja-tilat/taideyliopiston-sornaisten-…
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.993233054206249
https://www.irishplayography.com/play.aspx?playid=30396
Kastraattilaulajia oli myös muissa maissa kuin Italiassa. Tiedämme, että heitä oli jo Bysantin valtakunnassa. 1550-luvulta alkaen kastraattilaulajia alkoi olla myös Länsi-Euroopan maissa, esimerkiksi Württembergin ruhtinaskunnassa, Wienissä ja Dresdenissä. On luultavaa, että he olivat alun perin italialaisia. Näyttää siltä, että kastrointia ja laulajien koulutusta tehtiin lähinnä Italiassa.
Kastraatio esti pojan normaalin kehityksen mieheksi, jolloin pojan kurkunpää ei myöskään kehittynyt luonnollisesti. Joskus tämä tarkoitti sitä, että murrosikää edeltävän ajan kirkas ja heleä ääni säilyi myös aikuisuuteen. Joskus pojan ääni katosi täysin. Ylipäätään toimenpide aiheutti aina suurta inhimillistä kärsimystä.
Lähde:
Vanherle, F. P.:...
Ison Britannian jalkapalloliitoista on kysytty ennenkin.
Kysy kirjastonhoitalalta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kansainvalisessa-urheilussa-on-toisinaan?language_content_entity=fi
Ilmari Jäämaasta ja Talvi-iltain tarinoiden suomennoksesta löytyi käytettävissä olevista lähteistä niukanlaisesti tietoa.
Lyhyet elämäkertatiedot Ilmari Jäämaasta löytyvät teoksesta Suomen elämäkerrasto (kirjoittanut Ilmari Heikinheimo, WSOY, 1955). Kansallisbiografiassa on hänestä kertova artikkeli, jonka saa luettavakseen maksua vastaan tai voi lukea kirjastossa, jossa on palvelun käyttöoikeus (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1619). Jäämaasta löytyy myös Wikipedia-artikkeli: (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_J%C3%A4%C3%A4maa).
Jäämaa syntyi Helsingissä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1934. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja toimi mm. opettajana, WSOY:n kirjallisena johtajana ja Nuori-Voima -...
Digitaalisessa Helsingin Sanomissa on lehdet vain vuoteen 2013 asti. Kaukolainaamalla voisi vanhempaa lehtiaineistoa saada mm. mikrofilmattuna käyttöön Helmet-kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi jättää lähimmän kirjaston kaukopalveluun. Kauklainaus on valitettavasti maksullinen palvelu.
Esimerkiksi Pasilan kirjaston toisen kerroksen lehtialueella on Helsingin kaupunginkirjaston laajin lehtikokoelma sekä suuri määrä asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Mikrofilmeinä tai kansiin sidottuina on saatavilla valtava määrä vanhempia lehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen.
Tiedustelut tietopalvelu.pasila@...
Kaivattu kirja lienee Kirsti Ellilän Kesä kummitustalossa (Karisto, 1995).
"Koti tarkoitti rähjäistä, vuosikausia autiona ollutta talovanhusta Korpinkadulla. Peltsi, Bertta, Samu ja Takku valtasivat talon ja muuttivat sinne kuin kesäleirille, maalasivat seinät oranssiksi ja viihtyivät. Jokaisella heistä oli takanaan kipeitä ongelmia ja kaikki olivat paossa jotain – he elivät vain tätä päivää, huomisesta ei tiennyt kukaan. Bertta unelmoi teatterista, Samu halusi oman ravintolan, Takku tähtäsi klarinetteineen suureksi muusikoksi – vain Peltsi tunsi olevansa tyhjän päällä. 'Mä olin ikuisiksi ajoiksi tuomittu jäämään tumput suorina ihmettelemään, kun ihmiset, jotka oli mulle tärkeitä, häippäsi taivaan tuuliin.'"
"Mutta sitten Peltsi alkoi...
Helmet-kirjastojen Kirjavarastossa Pasilassa on avoimet ovet joka keskiviikko 11.1. - 17.5. klo15 - 19.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Kirjavarastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin ja tiedustella, onko vanhoja pääsykoekysymyksiä saatavana jostain.
hakijapalvelut (at) seamk.fi
Suomalaiset juristit ovat julkaisseet yllättävän niukasti muistelmia, joissa keskityttäisiin nimenomaan juristin uraan. Alla on listattu joitakin kirjoja, jotka saattaisivat sopia tarkoitukseen.
Aurejärvi, Erkki. Kovaa peliä (Into, 2013) tai Kovempaa peliä (Into, 2022)
Honka, Olavi. Muistelmia ja mielipiteitä (WSOY, 1972)
Kahri, Tapani. Viheltääkö pilli?: työmarkkinamiehen muistelmat (Otava, 2001)
Koskinen, Pirkko K., Ernamo, Timo & Hovi, Sanna-Mari. Illallisella Pirkko K. Koskinen (WSOY, 2012)
Laatunen, Lasse. Kolmikannan kulisseissa (Art House, 2017)
Reini, Jorma & Pietiäinen, Jukka-Pekka. Pispalasta Bulevardille (Edita, 1996)
Lisäksi Juristiuutiset...
Henkilö voi saada omia tietojaan seurakunnalta monella tavalla:
Kaikilla rekisteröidyillä on oikeus saada itseään koskevat tiedot rekisterinpitäjältä. Monilla seurakunnilla on verkossa erillinen lomake tätä varten (tietopyyntölomake). Jos lomaketta ei löydy, voit soittaa seurakunnan vaihteeseen ja kysyä, miten tietopyyntö tehdään.
Perunkirjoitusta varten on mahdollista pyytää virkatodistus, josta ilmenee vainajan sukulaisiin liittyviä tietoja. Todistus on maksullinen.
Sukututkimusta varten on mahdollista saada tietoja sekä kuolleista että elossa olevista ihmisistä. Pyyntö pitää tehdä asianmukaisella lomakkeella ja palvelu on maksullinen.
Kalanti mainitaan Ståhlbergien vuoden 1919 kesänviettopaikkana myös Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjassa Tasavallan ensimmäiset : presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg. Ståhlberg lomaili kuuden lapsensa kanssa: Ester Hällström ei vielä tässä vaiheessa ottanut osaa perheen lomanviettoon. Ståhlberg ja Ester olivat tapailleet epäsäännöllisesti läpi talven ja kevään 1919, mutta vakinaisemmaksi heidän seurustelunsa muuttui vasta vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Pari avioitui 7.6.1920.
Ståhlberg-elämäkerturi Sakari Virkkunen sijoittaa perheen kesäpaikan 1919 Kalannin asemesta Sauvon Karunaan: "Tämänaamuinen kirjekin oli Ainolta, joka nuorempien lasten kanssa oli mennyt kesäksi vuokrattuun Karunan kartanoon. Paikka oli...
Hei,
Ainakin silloisen senaattorin Kyösti Kallion sovintopuhe Nivalassa keväällä 1918 voisi olla tämän lähde.
“Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.
Aale Tynnin Kootuista runoista tätä ei näyttäisi löytyvän.Eikä hän ikänsä puolesta olisi voinut sitä ainakaan tuoreeltaan sodan päätyttyä kirjoittaa - toisin kuin Kyösti Kallio. Tietysti ajatus oli ajankohtainen talvisodankin alla, jolloin oli yhdistettävä kansan rivit yhteistä vihollista vastaan.
6.11. on Ruotsissa Gustav Adolfsdagen (Kustaa Adolfin päivä). Se on yleinen liputuspäivä, ja lisäksi päivän viettoon liittyy leivonnainen, Gustav Adolfsbakelse. Päivää on vietetty vuodesta 1832 asti.
Lähteet:
Institutet för språk och folkminnen: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-arets-nam…
Kultursmakarna: https://kultursmakarna.se/2020/11/05/gustav-adolfsbakelse/
Kyseessä on nettirunoilijana tutuksi tulleen Elina Salmisen runo. Tämän runon löydät esimerkiksi Salmisen Instagram-postauksesta, tai joistakin hänen sivuiltaan löytyvistä tuotteista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy myös runsaasti lisää Salmisen runoja: Helmet - Elina Salminen
Kuvia voi etsiä esimerkiksi näiltä sivuilta:
Helsinkikuvia.fi Helsinki-aiheisia valokuvia Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.
Tässä muutama kuvaehdokas:
Kuvanäkymä (helsinkikuvia.fi)
Kuvanäkymä (helsinkikuvia.fi)
