Laulun nimi on Aattoiltana ja sanat on kirjoittanut Hilja Haahti vuonna 1903, sävellys on Wilho Siukosen. Laulua ei ole nykyisin käytössä olevassa virsikirjassa.
Vanhat Helsingin Sanomien numerot löytyvät mikrofilmattuina Pasilan kirjastosta. Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite, jolla voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä voi myös ottaa paperikopioita. Kopioiden hinta on 0,50 € / kopio, ja niiden koko on A3.
Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa mikrofilmeiltä myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Niissäkin on mahdollisuus mikrofilmin kopiointiin ja digitaaliseen tallentamiseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-...
Turun yliopiston emeritusprofessori
Kalevi Wiik on tutkinut suomalaisten alkuperää käyttäen hyväkseen genetiikan, arkeologian ja kielitieteenkin tuoreimpia tutkimustuloksia. Tältä pohjalta hän on pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin, keitä me suomalaiset olemme ja mistä me tulemme.
Wiik on julkaissut aiheesta kirjan nimeltään Suomalaisten juuret, Atena 2004. Kirja on saatavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Toisessa teoksessaan Eurooppalaisten juuret, Atena 2002, hän jo käsitteli aihetta. Tiivistetysti hänen tutkimuksensa pyrkii osoittamaan, että geeniperimältään suomalaiset poikkeavat suhteellisen vähän muista eurooppalaisista ja haastaa aikaisemmat käsitykset alkuperästämme.Wiikin teoria on saanut osakseen kritiikkiä.
Wiikin teorian...
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tosiaan tekijänoikeussuojan kesto on 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Jos tekijää ei tiedetä, suoja-aika 70 vuotta teoksen julkaisuvuodesta (44 §). Erikseen vielä aikaisemmin julkaisematon teos saa julkaisun jälkeen 25 vuoden suoja-ajan (44 a §). Aleksis Kiven tuotanto on siis periaatteessa tekijänoikeuksista vapaata, jollei kyseessä ole 25 vuoden sisällä julkaisu aikaisemmin julkaisematon materiaali.
On hyvä muistaa, että tekijänoikeuden suoja koskee myös teoksen mahdollisia muita tekijöitä kuten...
Tässä tapauksessa tiedostomuoto ei kerro mitään itse tiedostosta. Todennäköisesti käytetty sähköpostiohjelma muuttaa sille itselleen tuntemattomat tiedostomuodot .dat päätteisiksi. Voiko liitetiedoston avata suoraan sähköpostiohjelmasta valitsemalla käytettävä ohjelma (winzip, autocad)?
Jos tiedät että tiedosto on pakattu voit avata sen winzip ohjelmaan ja purkaa sen ihan normaaliin tapaan. Mikäli et omista kyseistä ohjelmaa, sen saa haettua internetistä osoitteesta www.winzip.com . Mikäli tiedosto ei ole pakattu voi sen yrittää avata suoraan AutoCadissä. Jos tiedosto ei aukea suoraan, voi tiedosto päätteen yrittää muuttaa manuaalisesti käyttöjärjestelmässä AutoCad-muotoon. AutoCadin kotisivut löytyvät osoitteesta www.autocad.com .
Jos...
Puun koristeveistoa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Kenttä, Olavi: Koristeveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Rung, Jennifer: Puunveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Isotaito 3. (sivut 129-135) 1978. (luokka 65.03)
Lahden kaupunginkirjaston Riimi-aineistotietokannasta voitte katsoa, mitä kirjoja kirjastossa on
luokassa 65.1 (puutyö). Kirjaston kotisivun osoite on http://www.lahti.fi/kirjasto.
Klikatkaa kohtaa AINEISTOTIETOKANTA, sen jälkeen PIKAHAKU. Pikahaku valikkoon voitte
valita kohdan LUOKKA ja kirjoittaa sen jälkeen palkille luokan numeron 65.1. Klikkaamalla
kohtaa HAE saatte näkyviin luokan 65.1 kirjat.
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Aluksi kasvinjalostus oli mutanttiyksilöiden etsimistä
kasvustoista ulkonäön perusteella ja ottamista viljelykäyttöön (valintajalostus). Vasta 300 vuotta on osattu yhdistää eri mutaatioita risteyttämällä uusiksi lajikkeiksi (risteytysjalostus). Ns. kaukoristeytyksillä on pyritty tuomaan viljelykasveihin hyötyominaisuuksia myös villeistä lähilajeista. Itse asiassa monet viljelykasvit ovat alunperin kehittyneet eri kasvilajien risteytymisestä - esim. vehnä on kolmen eri heinälajin risteytymä. Uusia mutaatioita on jo 50 vuoden ajan saatu aikaan erilaisilla fysikaalisilla ja kemiallisilla käsittelyillä (mutaatiojalostus).
(Lähde: http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/kjalym27.pdf)
Suomessa on risteytetty viljeltyjä lajikkeita jo kauan....
Tietokone riittää. Mitään piuhoja ei tarvita edellyttäen, että tietokoneen akussa on virtaa. Aikaa ei tarvitse varata.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä. Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti on käytettävissä kaikissa toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku; sama kuin käytettäessä lainausautomaatteja ja Helmet-hakua.
Stadinetti-palvelun käyttäjän tulee itse huolehtia sekä päätelaitteen että henkilökohtaisten tietojen tietoturvasta käyttämällä asianmukaisia antivirus- ja palomuuriohjelmistoja
Tietoturvaoppaasta löytyy tietoa miten haittaohjelmilta suojaudutaan
http://www.tietoturvaopas.fi/...
Paanasista on tietoja ainakin 1500-luvulta alkaen Savosta ja muualta Keski-Suomesta.
Sukunimen alkuperälle on useita selityksiä. Sen taustalla voi olla etunimi Urbanus, joka on kansankielellä muuntunut mm. muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Nimi on yhdistetty myös lapin hammasta tarkoittavaan sanaan. Nimellä voi olla yhteys myös nimiin Paanulainen, Paana ja Panne. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Helmet-aineistohaun sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X Armi Kuusela antaa yhdeksän teosta. Kävimme näistä läpi kolme:
Armi Kuusela : myytti, julkkis ja supertähti / Nina af Enehjelm
Armin kultaiset vuodet / Jorma Marttala
Armin vuodet / Markku Koski, Leo Lindsten
Vastausta näistä kirjoista ei löytynyt.
Valitettavasti muistakaan käytössä olevista lähteistä emme vastausta löytäneet. Google-haut ja mm. kirjaston käytössä oleva laaja Ebsco-artikkelihaku eivät antaneet tulosta.
Nina af Enehjelmin kirjassa Armi Kuusela : myytti, julkkis ja supertähti, julk. 2003 on kirjattu seikkaperäinen lähdeaineisto, mm aikakauslehtiä. Kustantaja WSOY:n kautta voisi saada yhteyden kirjan kirjoittajaan. Jospa hänellä olisi asiasta tieto.
Nina af...
Lilit tai Lilith on juutalaisen mytologian hahmo. Häntä pidettiin joko öisin liikkuvana noitana tai Aadamin ensimmäisenä vaimona.
Lyhyitä mainintoja Lilithista löytyy myyttejä käsittelevästä kirjallisuudesta runsaasti. Muun muassa seuraavat suomen- ja englanninkieliset teokset löytyvät Helmet-aineistohausta:
-Blavatsky, Helena Petrovna: Kabbalan sanakirja, Biokustannus 2006
-Cohn-Sherbok, Dan: Jewish mysticism : an anthology , Oneworld 1995
-Gimbutas, Marija:The language of the goddess : unearthing the hidden symbols of western, Thames & Hudson 2001.
-Greenwood, Susan: The encyclopedia of magic and witchcraft : an illustrated historical reference to spiritual, Lorenz Books 2001
-Henrikson, Alf: Suuri tarukirja, Koko kansan...
Perintökaari määrää sukulaisten oikeuden perintöön siten, että perinnönjättäjän sukulaiset on jaettu perillisryhmiin. Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat kukin yhtä suuren osan perinnöstä (ns. tasajaon periaate), jollei esimerkiksi testamentista muuta johdu.
Jos sisarukset ovat kuolleet, kukin haara saa yhtä suuren osuuden.
Lisää aiheesta mm seuraavista linkeistä:
www.finlex.fi
www.lakiopas.com
Lehtola, Pentti. Kuka sinut perii? : talous- ja lakiopas.
Aarnio. Aulis. Suomen jäämistöoikeus I . perintöoikeus.
Virallisessa v:n 1952 olympiarahassa on kuvattuna tammenlehväseppele arvonumeron ympärillä, toisella puolella olympiarenkaat. Virheellisessä painoksessa on seppeleen reunassa luvun 500 viimeisen nollan kohdalla ylimääräinen risuksi kuviteltavissa oleva viiva. Kuva löytyy esim. http://www.kolikot.com/raha/731
Reseptin tiedot tallentuvat valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Sinne tallennetaan myös reseptien toimitustiedot. Sinua hoitanut lääkäri saa katsoa itse kirjoittamansa reseptit. Lääkärit ja hoitajat voivat katsoa valtakunnalliseen Reseptikeskukseen tallennettuja tietojasi sinun luvallasi. Myös apteekki saa tarvitsemansa tiedot Reseptikeskuksesta.
Omakannasta näet, mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet resepti- tai terveystietojasi Kanta-palvelujen kautta. Tietoja käsitelleiden henkilöiden nimet eivät näy Omakannassa terveydenhuollon ammattilaisten yksityisyydensuojan takia.
Sinulla on oikeus saada tietää, mitä tietoja sinusta on Kanta-palveluihin tallennettu. Lisäksi sinulla on oikeus saada...
Etymologisen sanakirjan mukaan poro- on ilmeisesti alkusoinnun kautta syntynyt vahventava partikkeli. Samanlainen vahvennus on esimerkiksi sanassa putipuhdas.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_3b6641f77d4a47cc210b6fcabd9f060e&word=poroporvari&list_id=1&keyword=poroporvari
Sanonta on kansainvälinen. Englanniksi sanonta kuuluu "The shoemakers children always go barefoot." Merkitys: "One often neglects those closest to oneself" eli "ihminen usein laiminlyö läheisimpänsä". Sanonta on kuvaava, ehkä siksi niin levinnyt ja säilynyt.
https://www.wordsense.eu/the_shoemaker%27s_children_go_barefoot/
Englannin kielen varhaisin versio tästä sanonnasta on John Heywoodin kirjassa Book of proverbs (1546). Se löytyy myös Robert Burtonin teoksesta The anatomy of melancholy (1621).
https://www.bookbrowse.com/expressions/detail/index.cfm/expression_numb…
Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948.
Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee.
Näin...
Novelli on analysoitu ainakin teoksessa Niemi, Juhani: Proosan murros ss.99-104.
Lisää lähteitä Antti Hyrystä löydätte tietokannasta Sanojen aika: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Novellikokoelma Maantieltä hän lähti on arvosteltu ainakin Parnassossa vuonna 1958. Varastokirjastosta voidaan tilata teille kopioita arvosteluista. Ottakaa yhteys kirjastoon.
Sanaa valkea on käytetty Lounais-Hämeessä mm. merkityksissä valoisa, valoisuus, valo, tuli, salama, valoisa. Kannattanee tutustua myös kirjassa Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan sekä mm. Nykysuomen etymologiseen sanakirjaan saadakseen huomattavasti laajemman selvityksen.
