Ihalainen-nimen taustalla on muinaissuomalainen henkilönnimiaines Iha-. Nimi on yleisin Savossa ja Karjalassa. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana iha on tarkoittanut halua tai toivetta.Kallinen puolestaan on kehittynyt germaanisesta miehennimestä Karl ja sen muunnoksista Kalle ja Kalli. Kallinen vakiintui sukunimeksi Keski-Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa jo 1500-luvulla.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio. Suomen murteiden sanakirja - Kotus. Luettu 21.8.2025.
Voisikohan kyseessä olla Yle Areenasta löytyvä Spillingin puuverstaalla (https://areena.yle.fi/1-4149306). Dokumentin alkuperäinen nimi "Spilling rivefabrikk" tarkoittaa Spillingin haravatehdasta, ja ohjelmassa esitellään tehtaan tiloja sekä puuharavan valmistusta.
Pirjo Tuomisen Villit vedet teoksesta löytyy tällä hetkellä pääkirjastossa varastokappale ja Rileyn Vaarallinen kirje-teokseen on varauksia 271 kpl:ta.
Yleisissä kirjastoissa orkesteriteosten nuotinnokset ovat yleensä pienoispartituureja eikä niissä ole erillisiä stemmoja. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia saattaa olla. Jokainen kirjasto päättää omista hankinnoistaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastoon ei hankita orkesterimateriaaleja. Nuotit, joihin kuuluu kymmeniä stemmoja, ovat hankalia kirjastokäytössä. Jos esim. jokin stemma jää palautumatta tai tuhoutuu, kokonaisuus on sen jälkeen vaillinainen. Kymmeniä stemmoja sisältävät paketit vievät paljon tilaa hyllyssä, mutta niiden kysyntä yleisessä kirjastossa on vähäistä. Lisäksi ne ovat kalliita myös kirjastoille. Finna.fi-hakupalvelun (https://finna.fi/) kautta löytyy orkesterimateriaaleja lähinnä oppilaitosten kirjastoista, mutta...
Sarjanumerolla F4002952 merkitty Singerin ompelukone on valmistettu vuoden 1913 loppupuolella (July/December) Skotlannissa Clydebankissa. Ko. ompelukoneita valmistettiin 220000 kappaletta.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta....
Aluehallintovirasto on julkaissut 2.12.2021 tiedotteen, jossa todetaan: "Tartuntalain pykälään 58 d perustuva päätös tilojen käytöstä koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) Uudellamaalla. Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä.
Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä...
Sananmukaisesti vocal effect tarkoittaa laulu tehosteet, myös lauluefektit.
LANDR-blogi kertoo: "Termi "lauluefekti" tarkoittaa mitä tahansa äänitehostetta, jota käytetään laulutuotannossa.
Tavallisimmat laulutehostetyökalut ovat EQ, kompressori, de-esser, kaiku, viive ja saturaatio. Nämä äänitehosteet ovat tärkeitä miksaustyökaluja, jotka ovat hyödyllisiä missä tahansa genressä." https://blog.landr.com/vocal-effects/
Hei,
Kirjeitä Tove Janssonilta (Schildts & Söderströms, 2014) mainitsee, että keväällä 1948 Tove matkusti Ranskaan, ensin Pariisiin, sitten lähistöllä sijaitsevaan pieneen ja idylliseen Chevreuseen ja jatkoi sieltä Bretagneen St. Pierren kalastajakylään. Tovelta on Bretagne-aiheisia maalauksia ainakin jo vuodelta 1945, mutta mainintaa siitä, oliko kyseessä sama paikkakunta, en silmäillessäni huomannut.
Voisit verrata hyönteistäsi Luontoportin hyönteiskuviin. Muistuttaisiko joku niistä sinun toukkaasi?
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset&pg=14
Voit tehdä tunnistusta myös Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivuston avulla. Sivulla on myös ohjeet tuholaisten hävittämiseksi.
Voit lähettää kysymyksen myös Ylen luontoiltaan https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Luokitusnumeron (tässä tapauksessa 1.791) perässä olevat kolme kirjainta ovat pääsana eli se minkä mukaan teos aakkostetaan hyllyyn.
Esimerkiksi kirjoissa pääsana on joko kirjailijan sukunimen kolme ensimmäista kirjainta tai kirjan nimen kolme ensimmäistä kirjainta. Elokuvissa pääsana elokuvan nimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää tietokantaa Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ . Siellä voit tehdä hakuja esimerkiksi kirjan tekijän tai käännöskielen mukaan. Muun muassa tekijä-haulla Utrio Kaari selviää, että Utrion teoksia on käännetty yhdeksälle kielelle.
Matti Rossi on suomentanut kyseisen kohdan "Raskas ehto!". Rossin suomennos Shakespearen näytelmästä Henry V eli Henrik V on vuodelta 2009.
Paavo Cajander kääntää lausahduksen ilmaisulla "tukala sääty". Cajanderin suomennos Kuningas Henrik viides on vuodelta 1905
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939.html
V-moottorissa sylinterit on järjestetty kahteen riviin sellaisessa kulmassa, että rakenne muistuttaa V-kirjainta. Sylinteririvien välisestä kulmasta puhutaan V-kulmana. Se vaihtelee moottorimallista riippuen. V-kirjaimen jälkeen tuleva numero kertoo sylinterien määrän.
Lähteet:
V-moottori (Wikipedia)
Mitä tarkoittaa V-kirjain, kun puhutaan moottoreista kuten V6 ja V8? (Quora)
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on vinkkejä mitä arkistotietoja sota-aikaisesta palveluksesta on löydettävissä:
Palvelus armeijassa | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Jos joukko-osasto on tiedossa, sotapäiväkirjoista tai päiväkäskyistä voi löytyä lisävalaistusta. Monesta joukko-osastosta on myös oma historiikkiteoksensa. Arkistolähteiden lisäksi on mahdollista, että henkilö on luovuttanut tietojaan esimerkiksi paikkakunnan veteraanikirjaan tai Suomen rintamamiehet -matrikkelisarjaan. Nimi saattaa vilahtaa myös sota-aikaisissa sanomalehdissä, jotka ovat käytettävissä digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
