Tämä Egon Zandelinin säveltäjämä ja sanoittama laulu Kaipaan kaupunkihin taivaan on julkaistu vuonna 1983 kokoelmassa Nuori laulu : Hengellisiä lauluja nuorisolle 2 (Suomen Adventtikirkon musiikkitoimikunta).
Valitettavasti tämä kokoelma näyttää puuttuvan suomalaisten yleisten kirjastojen kokoelmista. Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä se on, mutta sitä ei voi lainata, vaan nuottia täytyy tulla tutkimaan paikan päälle.
Heikki Poroila
Asia on juuri näin. Kun Joel Rundtin kuolemasta ei ole kulunut 70 vuotta (hän kuoli 1971 eli hänen käännöksensä vapautuu vasta vuonna 2042, jos laki pysyy nykyisellään), hänen tekstinsä julkaisemiseen täytyy saada lupa Rundtin perillisiltä. Siinä ei valitettavasti auta, että tilaisuus on "voittoa tuottamaton". Kun alkuteksti (Eino Leino) on tekijänoikeudellisesti vapaa, kuka tahansa saa tehdä siitä uuden ruotsinnoksen tai kuvailla omin sanoin, mitä tekstissä sanotaan millä kielellä tahansa, kunhan se ei ole liikaa julkaistun käännöksen mukainen (samat ilmaisut).
Heikki Poroila
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineiston voi palauttaa kaikkiin toimipisteisiimme ja kirjastoautoihin (myös Hattulan ja Janakkalan kunnankirjastojen toimipisteisiin) riippumatta siitä, mistä se on lainattu.
Excel-muotoista tilastoa ei löytynyt, mutta kirkontilastot.fi-sivustolla voi valita esim. jäsentilaston 1999-2018 ja haluamansa seurakunnan:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=84
Kirkkoon kuuluvuus seurakunnittain prosentteina 2018 löytyy alta:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=103
Kyseessä on Alpo Noposen runo Elämän kouluun. Melodianuotti löytyy Aksel Törnuddin toimittamasta Koulun laulukirjasta nimellä Elämän koulu ilman viittausta Noposeen. Sen saa lainaksi esimerkiksi HelMet-kirjastosta. Tätäkin perusteellisemmin samaan kysymykseen vastattiin jo joulukuussa 2018 ja ehkä sitäkin kannattaa vilkaista.
Heikki Poroila
Eipä taida missään sellaista tietoa enää olla koottuna ja julkisena. Takavuosina kirjastot.fi-palvelu piti yllä Suomen kaikkien kirjastojen henkilökunnan hakujärjestelmää, mutta siitä lienee luovuttu mm. intimiteettisuojan syistä. Helmet.fi tarjoaa nykyään vain kirjastojen johtajien ja joittenkin yhdyshenkilöitten kuten koulu- ja päiväkotiyhdyshenkilöitten nimet.
Käytännössä useimpien Helsingin kirjastojen henkilöstössä tapahtuu niin usein pieniä muutoksia, että verkossa toimivan palvelun täytyisi olla jotenkin automaattisesti päivittyvä. Tietoturva- ja intimiteettisuojan takia tällainen ei nykyään liene mahdollista, vaikka haluakin olisi. Monissa kirjastoissa ei henkilökunnalla saa rinnassakaan olla kuin etunimi.
Heikki Poroila
Rubikin kuutioon liittyviä kirjoja löytyi Helmet -kirjastosta yksi, nimittäin Veli Toukomiehen v. 1982 kirjoittama Rubikin kuution uusi maailma. Linkki teoksen tietoihin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1553151__Srubikin%20kuution%20uusi%20maailma__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Rubikin kuutioon liittyvää kirjallisuutta on julkaistu Suomen kielellä toki muitakin aikain saatossa. Seuraavamn linkin kautta löytyviä teoksia voi varmaan kaukolainata oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi näitäkin: https://finna.fi
Kyseessä on todellakin Pentti Saaritsan runo. Nimetön runo alkaa sanoilla "Kieli saatu syntymässä" ja päättyy säkeeseen "ja juuri kun tuntuu, että alkaa ymmärtää, täytyy jo lähteä". Runo löytyy Saaritsan kirjasta Elävän mieli sivulta 10 (WSOY v. 1999).
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Hei,
Hämeen sanomista voisit aloittaa. Noiden vuosien numeroita on luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Lisätietoa Kansallisarkiston sivuilta https://www.arkisto.fi/
Tuolloin ilmestyi myös Hämeen kansa -lehti, joka on niin ikään luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkistossa.
Myös paikallinen ilmoituslehti Tervakosken kaiku voisi sisältää tietoa tulipalosta. Sitä on mahdollista lukea paikan päällä Tervakosken kirjastossa. Paikallislehti Kotokulma (nykyisin nimeltään Janakkalan sanomat) alkoi ilmestyä vasta 1964.
Valitettavasti meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä vastaamaan kysymykseesi. Paras asiantuntemus löytyy varmasti Suomen Esperantoliitosta. Liiton sivut ja yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.esperanto.fi/
http://www.esperanto.fi/kontakto/estraro/
http://www.esperanto.fi/kontakto/adresoj/
Youtubessa on Kanadan Quebecissä kuvattuja videoklippejä, joissa maan pinta kohoilee metsässä ikään kuin "maa hengittäisi". Ilmiö näkyy myös The Weather Network -sääpalvelun kommentoimassa videossa.
Kohoilun aiheuttavat myrskyssä heiluvan puun juuret. Voimakas tuuli heiluttaa puun runkoa ja lähellä maanpintaa olevat puun juuret seuraavat liikettä nostaen ja laskien sammalkerrosta. Aiempien runsaiden sateiden takia pinnanalainen maa-aines on löysää eivätkä juuret saa kunnon tukea. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka laajalle sivusuuntaan yhden puun juuret ulottuvat, mutta tällaisessa videossa sen näkee konkreettisesti.
http://thescienceexplorer.com/nature/watch-breathing-forest-come-life
Käytäntöjä kilpailujen voittajalle ilmoittamisesta näyttää olevan useita. Kilpailulla on yleensä säännöt, joissa kerrotaan, kuinka voitoista ilmoitetaan, ja miten menetellään, jos voittajaa ei tavoiteta. Palkinnon voi menettää, jos ei tule tavoitetuksi.
Näyttäisi siltä, että kuparilla ja sen seoksilla (eli esimerkiksi messingillä) voisi olla antimikrobisia ominaisuuksia. Tässä Ylen juttu aiheesta muutaman vuoden takaa: https://yle.fi/uutiset/3-8773201.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastokioskeissa pystyy lukemaan e-aineistoja ilman yliopiston käyttäjätunnuksia: https://blogs.helsinki.fi/librarynews/2018/06/29/kirjastokioskit-uudistuvat-testaa-uutta-paakirjastossa-kesatauon-jalkeen-myos-meilahdessa-ja-viikissa/.
ScienceDirect on Elsevier-kustantamon sähköisten aineistojen palvelu. Elsevier on kaupallista toimintaa harjoittava taho, joten vain osa ScienceDirectin kokoelmista on open access -julkaisuja. Niitä pääset selaamaan täältä: https://www.sciencedirect.com/browse/journals-and-books?accessType=openAccess.
Kuopion kaupunginkirjaston asiakkaiden lainojen eräpäiviä on siirretty eteenpäin. Varhaisin eräpäivä lainoilla on nyt 9.6.2020 ja siitä eteenpäin.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D48031
