Palveluun tulee jonkin verran selkeitä häiriköintiviestejä, joihin ei vastata, vaan ne poistetaan saman tien. Joihinkin kysymyksiin vastataan vain ei-julkisesti, usein kysyjän omasta pyynnöstä. Lähtökohtana on kuitenkin se, että mitkään aiheet sinänsä eivät ole "sopimattomia" tai "kiellettyjä", vaikka palvelussa ollaan hyvin varovaisia esimerkiksi vastattaessa lääketieteellisiin tai juridisiin kysymyksiin. Yksilön intimiteettisuojaa varjellaan myös tiukasti, eikä palvelun kautta anneta sellaisia yhteystietoja, jotka eivät ole julkisesti muutenkin saatavilla.
Mutta muuten mihin tahansa asiallisesti esitettyihin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Vaikka kysymys olisi sen laatuinen, ettei siihen ole olemassa ns. fakta-vastausta (...
ETYK-kokousta on käytetty taustana Pirjo Hassisen kirjan lisäksi ainakin Martti Yrjänä Joensuun kirjassa "Harjunpää ja kiusantekijät", Harri Luukkasen kirjassa "Helsingin henki" ja Mauri Paasilinnan kirjassa "Ivan Petrov ja Helsingin henki".
Löysin tänä vuonna julkaistun tutkimuksen Toimeentulotuen saajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-704-8
ja toisaalta arvioita Harmaasta taloudesta Suomessa. https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/
kumpikaan ei varmaan ole aivan sitä mitä kyselit, mutta kenties ne yhdessä voivat antaa jonkin kuvan sinua kiinnostavaan kysymykseen.
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
Tarkoitat varmaan lehteä nimeltä Maria -suuri viihdelukemisto. Sen ilmestymisaika oli 1980-1982 ja sen edeltäjä oli nimeltään Novelli. Lehdet ilmestyivät kerran kuussa.
Molemmat lehdet olivat Oululaisen Kolmiokirjan kustantamia. https://www.finna.fi/Record/volter.1497814
Jyväskylän yliopisto säilyttää lehtien vapaakappalepainoksia.
Asiakastietosi on mahdollisesti poistettu lainaajarekisteristämme. Näin tehdään, jos korttia ei ole käytetty muutamaan vuoteen. Käy missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä ja ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat...
Seitsemän veljeksen pojissa on kaksi kaksosparia : Tuomas ja Aapo, Timo ja Lauri. Tämä selittää sen, että pojat ovat syntyneet kahdeksan vuoden sisään. Romaanin alkaessa Juhani on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta, Eero ei ole vielä ihan kahdeksantoistavuotias. Poikien ryöstäessä Männistön muorin kanan pesät ja paetessaan metsän kohtuun heillä täytyy olla jo vähän ikiä, sillä he hallitsevat riistanmetsästyksen ja tulenteon ja havumajakin syntyy pojilta. Eero pyörii vielä äitinsä jaloissa, ja häntä ei isommat pojat ottaisi edes mukaan vaivakseen.Eero voisi olla 5-vuotias.Jos Juhani on 13-vuotias, ovat Tuomas ja Aapo 11 vuotiaita, Simenon 9-vuotias ja Timo ja Lauri 8-vuotiaita. Lauri tekee saviotuksia, tämä homma sopii hyvin tuon ikäiselle...
Myös kirjastotyössä suositaan sulun aikana vahvasti etätöitä. Lainattua aineistoa ei nyt tarvitse palauttaa. Aineistojen laina-aikaa jatketaan automaattisesti eikä sulun aikana tule myöhästymismaksuja.
Kirjaston henkilökuntaa on siirretty osin muihin tehtäviin, joten he eivät välttämättä ole töissä juuri kirjastossa.
Kirjalainat voi palauttaa kirjastoon, palautusluukut ovat käytössä ja myöskin eräpäivät on siirretty, joten kiirettä ei ole,
toukokuun aikana kirjastoissa käyntiajat (rajoitetut ajat), http://kirjasto.mikkeli.fi/osaan-lahikirjastoista-voi-myos-palauttaa/
Palautusluukut, http://kirjasto.mikkeli.fi/paakirjaston-palautuslaatikko-avataan/
Kesäkuun alusta kirjastoja avataan asiakkaille erityisjärjestelyjä noudattaen, http://kirjasto.mikkeli.fi/kirjaston-tapahtumat-peruttu/
Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin.
L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi.
Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,...
Lähetin kysymyksesi sisäministeriön pelastustoimeen, josta pelastusneuvos Janne Koivukoski antoi oman vastauksensa: "Aluehätäkeskusten käyttöönoton yhteydessä 1978 otettiin käyttöön palokunnalle hälytysnumero 000. Ennen tätä numero oli kunkin kunnan itse valitsema, vaikkakin siinäkin oli suurempien kaupunkien osalta yhtenäistä käytäntöä. Lisäksi oli erillisiä palohälytyspuhelimia, jotka oli kytketty suoraan palokuntaan. Itse olen vastannut lapsena Perhon kunnan palohälytyspuhelimeen, joka oli meidän kotinumeromme 136. Nuo Wikipedian tiedot olivat epämääräisiä ja jopa harhaan johtavia."
Toinen mahdollinen tietolähde, jota en tässä ajassa saanut käsiini, voisi olla teos Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Jyväskylän pääkirjaston palautusluukku on nyt toistaiseksi auki koko ajan myös kirjaston ollessa auki. Näin nopeampi asiointi onnistuu esimerkiksi vain uutuus-alueella. Kun koronatilanne muuttuu paremmaksi, pidämme luukkua auki ainoastaan silloin kuin kirjasto on suljettu.
Tampereella toiminut Nuorisolaivayhdistys ry järjesti tällaisen kilpailun vuonna 1970. Mustalahden satama-altaan jäälle jätettiin auto ja yhdistys järjesti arvauskilpailun uppoamisajankohdasta. Auto huljahti jäiden läpi lopulta keskiviikkona 6. toukokuuta.
Hymy-lehti oli 60-70-lukujen aikana upottamassa kujplavolkkaria ainakin Hämeenlinnan juhannusjuhlilla. Laulaja Irwin Goodmanin piti pelastautua järveen upotetusta autosta. Kupla ei uponnutkaan, vaan jäi pinnalle kellumaan.
Voit pidentää koululuokkasi kirjastokortin voimassaoloa asioimalla missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen. Samalla kirjastokortin tietoihin voidaan muuttaa oikea luokka-aste.
Koulujen, päiväkotien ym. kirjastokortit ovat voimassa aina vuoden kerrallaan. Vuoden välein kirjastossa tarkistetaan, ettei esim. kortin yhteyshenkilö ole muuttunut ja että muutkin rekisterissä olevat tiedot ovat ajan tasalla.
Kirjaa ei voi varata, koska sen ilmestyminen on siirtynyt vuoteen 2023. Tieto löytyy myös kirjan Helmet-tiedoista
Helmet -- Suomen ihmisten historia / Teemu Keskisarja ; kuvat : JP Ahonen. /TILAUKSET PERUTTU, EI VOI VARATA
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Kyseessä on kaiketikin tšekkiläisen Jaroslav Hašekin romaani sotamies Josef Švejkin seikkailuista (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války. 1-2). Teoksesta on useita suomennoksia. Uusin, Eero Balkin suomennos, julkaistiin vuonna 1992 nimellä Kunnon sotamies Shveikin seikkailut maailmansodassa. Marja Helin, Tuure Lehén ja Elvi Sinervo suomensivat teoksen vuonna 1959. Kunnon sotamies Švejkin seikkailut on suomennettu myös jo vuosina 1932 ja 1935.
Lisää teoksesta voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12249
Teoksesta on myös suomeksi tehty kuunnelma. Se ohjasi Risto Aaltonen. Kuunelmasta on tehty CD-tallenne, joka on lainattavissa kirjastoista.
Teosten saatavuuden...
