Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää...
Lähdeaineistoa on helmet-kirjastoissa niukasti. Kai Åbergin ja Risto Blomsterin toimittama teos Suomen romanimusiikki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) mainitsee ääniteluettelossaan romanimusiikin esittäjät Vilho Keväänranta, Aune Keväänranta ja Alinta Keväänranta.
Pikaisella selauksella tutkien kirjassa ei heistä kerrota kuitenkaan sen enempää. Finna-hakupalvelu antaa Keväänranta-nimellä runsaasti tuloksia eri äänitteillä. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kev%C3%A4%C3%A4nranta&type=…
Kysymäsi kirja saattaisi olla jokin Pirkko-Liisa Perttulan lyhyitä kauhunovelleja sisältävistä kirjoista, joita on ilmestynyt 1990-luvulta alkaen. Ihan täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei hänen tuotannostaan löydy, mutta muistelemasi nimityyli ja lyhyet tarinat sopivat kuvaukseen.
Saimme tällaisen lukijan kommentin:Tulee mieleen ehdottaa Annina Holmbergin Matka makuniaan, joka on ilmestynyt 1995. Päähenkilöinä on kaksi sisarusta Veera ja Valdemar, jotka Lipstikkalähetti vie mausteiden maahan, jota hallitsee Kyrtti. Kyrtillä on alaisenaan rikkaruohoja, jotka tuhoavat Maustemaata. Kyrtillä on alaisenaan mm. ovela Suokorte.
Kenttää 110 käytetään, kun bibliografisen tietueen pääkirjauksen otsikko muodostetaan yhteisönnimestä. Eli siis, aina, kun teoksen tiedoissa on kenttä 110, teokset hyllytetään sen mukaan. Käytännössä kyse on silloin yleensä musiikkiäänitteistä.
Helsingin yliopisto : RDA-kuvailu Marc-formaatilla
https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/Musiikin%20RDA-sovellusohje/03.%20P%C3%A4%C3%A4kirjauskent%C3%A4t%20%281XX%29/
Helmet-sivustolla esitellään uutuuksia ja varatuimpia kirjoja. Löydät utuuslistan täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kirjallisuus#uutuudet
Perinteisen Helmet-aineistohaun kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja kirjaan kirjoittamalla hakukenttään aihepiirin (tai pelkkä *-merkki, jos haluat nähdä kaikki tilatut teokset) ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa. Perinteinen Helmet-aineistohaku löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/
Kysymyksestä ei selviä, mistä tietystä laulusta on kysymys, mutta jos tarkoitat Nils-Eric Fougstedtin säveltämää ja Reino Hirvisepän sanoittamaa "Romanssia" elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", sen ruotsinkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kanske en visa" ([Schildt], 1989). Nuotissa laulu on nimellä "Romans". Se alkaa: "Jag älskar dig mer än du någonsin förstår". Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Barbara Helsingius. Sen on levyttänyt Helena Salo, jonka lp-levylle "Dagdrömmar" kappale sisältyy (Taste of Music TOM01, 1987).
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voit selailla nimiä vuosikymmenittäin. Linkki palveluun: nimipalvelu.dvv.fiValitse valikosta vasemmalta Suosituimmat etunimet ja sitten pudotusvalikosta vuosikymmen. Palvelu näyttää 100 suosituinta nimeä. Etunimihaulla voi hakea nimeä ja palvelu näyttää kuinka monelle henkilölle kyseistä nimeä on annettu ja millä vuosikymmennellä. Palvelusta löytyvät myös sukunimet.
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta. Paikalliset asukkaat viljelivät erilaisia perunalajikkeita, joista osa oli hyvin erilaisia kuin nykyään kaupallisessa viljelyssä olevat lajikkeet. Osa perunalajikkeista esim. oli myrkyllisiä, ja ne piti käsitellä myrkyn poistamiseksi ennen kuin niitä pystyi syömään.Andien asukkaat valmistivat perunoita ruoaksi mm. keitttämällä ja paistamalla, kuten teemme nykyäänkin. Lisäksi perunoita valmistettiin mm. kuivaamalla sekä pakastamalla ja sulattamalla toistuvasti. Perunan käyttö oli sen alkuperäisillä käyttäjillä moniopuolisempaa kuin nykyajan ihmisillä.Lisää tietoa:https://www.smithsonianmag.com/history/how-the-potato-changed-the-world-108470605/Mann, Charles C.: 1493: Uncovering the New World Columbus...
Kyseessä lienee Miina Supisen romaani Kultainen peura (2024).https://otava.fi/kirjat/kultainen-peura/https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1717312?sid=4843240528
Vuosien 2020-2024 aikana ainakin seuraavat suomeksi ilmestyneet kaunokirjalliset teokset käsittelevät puutarhureita joko suoraan päähenkilön ammattina tai sitten puutarhanhoito on olennainen osa teoksen maailmaa muulla tavoin:Isaac, Catherine: Maailma on sinunFforde, Katie: Salainen puutarhaGråsjö, Frida: Täyden hääpalvelun majataloVargas, Fred: Ei takkaa, ei tupaaPanteleimon, metropoliitta: Jussi Rannan tapausMikkonen, Minna: Amelian luutMyllymäki, Mia: HuomistarhuriOnnepalu, Tonu: Valheiden katalogi/Englantilainen puutarhaBayliss, Jenny: Talvipuutarha Verkkokirjastosta samantyyppistä kirjallisuutta voi hakea esimerkiksi asiasanoilla "puutarhuri" ja "puutarhanhoito", tämän lisäksi aineisto kannattaa rajata vain...
Juhani Peltosen seuran sivulla on Antti Sepän vuoden 2001 Kirjallisuuspäivillä pitämä puhe Ehdotuksia peltostutkimuksen lukujen otsikoiksi. Siinä hän toteaa, että Peltosen tapana oli kierrättää tekstejään. Esimerkiksi hän antaa novellin Norjasta ostettu posliinitonttu: "Novelli Norjasta ostettu posliinitonttu ilmestyi 1970-luvun alussa jossain naisten lehdessä. Kun syksyllä 1973 ilmestyi romaani Valaan merkkejä. Novelli oli löytänyt paikkansa osana romaanin rapsodista rakennetta. Eikä mennyt kauaa, kun Tonttu lähti omille teilleen ja muuntautui televisionäytelmäksi. Kirjailija Peltonen liikutteli kokonaista tarinaa melko eheänä paikasta toiseen; hiukan tarvittaessa muunsi ja kartutti matkan varrella."Juhani Peltosen romaanissa Valaan...
PMMP:llä on albumi nimeltään Rakkaudesta, muttei sen nimistä kappaletta. Tarkoitit varmaankin albumilta löytyvää kappaletta Rakkaalleni. Sekä Heliumpallo että Rakkaalleni löytyvät Suomipopin superbändit -nuottijulkaisusta. Heliumpallo myös Hits 2012 -julkaisusta ja Rakkaalleni Pop tänään. Vol. 2 -julkaisusta
Tällaisia laulun sanoja en löytänyt. Voisiko etsimäsi laulu olla nimeltään "Uhkarohkea Mopsi-koira"? Se sisältyy Ritva Oksasen äänitteelle "Laulanpa lapsille" (EMI Finland, 1977). Se on julkaistu lp-levynä ja c-kasettina. Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoa, jossa on viralliset ylioppilasluettelot, säilyttää Kansallisarkisto. Lisätietoa ylioppilaslautakunnan arkistosta: Ylioppilastutkintolautakunta | Arkistojen Portti Lisätietoa tietopyynnön tekemisestä: https://www.suomi.fi/palvelut/tietopyyntopalvelu-kansallisarkisto/b99446d1-ee4b-4056-994b-18c55360f033 Kansallisarkisto on osittain digitoinut YTL:n luetteloita, mutta ei kattavasti. Tänään klo 9-16 näyttää olevan tuolla Astia-palvelussa juuri huoltokatko eli ei pääse tarkistamaan käyttöoikeuksia. "Ylioppilastutkintolautakunnan aineistoa on käyttörajoitettu. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla. Käyttörajoitukset...
Tuomolan dekkaritrilogian päätösosan perään on kyselty palvelussa jo vuonna 2021, ja silloin todettiin, ettei kirjan ilmestymisestä ole vielä ennakkotietoa.(Lähde: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-johanna-tuomolan-trilogian-valheiden? )Sarjan kolmas osa ei ole ilmestynyt, sen sijaan nykyisin Etelä-Afrikassa asuvalta kirjailijalta on tullut muutama sarjaan liittymätön dekkari.
Kulttuurihistorian (90.2), kansanrunouden (81) ja uskonnon (20, 29) luokista löytyy aineistoa myös lastenosastolta. Lastenosaston kollegat vinkkasivat aiheesta seuraavasti: 81-luokassa olevat myytit ja kansantarut. Sieltä löytyvät esim. nuo Arto Kivimäen hienot antiikin Kreikkaa valaisevat kirjat. Niitä voi lukea nelivuotiaallekin hiukan väkivaltaa karsien.Tässä vielä muutama mieleen noussut vanhempi kirja, joista saattaisi olla apua:Issakainen, Tytti: Atte ja Anna: meidän ja muiden uskonnot (kuvakirja)Halttunen, Eevamaija: Petra-kirjat (kuvakirjoja, Petra-kirjat tutustuttavat lapsen eri kulttuureihin ja antavat mahdollisuuden pohtia uskontojen eroavaisuuksia.)Virtanen, Leena: Xing-kirjatPyhäranta, Tuija: Adventista...
