Suomen pankilla on tilastoja käteisen ja korttien käytöstä:
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/maksuliiketilastot/taulukot/
Korona on vähentänyt käteisen käyttömahdollisuuksia Suomessa, mutta Euroopan laajuisesti käteistä käytetään edelleen paljon.
https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/tuoreen-space-tutkimuksen-mu…
Käteisen rahan katoamisesta on tehty arvioita. Helsingin Sanomissa uutisoitiin lokakuussa 2020 että Kiinassa saatettaisiin luopua rahasta ja siirtyä kännykkä- ja digimaksamiseen jo tänä tai ensi vuonna ja OP-median mukaan vuonna 2017 arveltiin Ruotsin luopuvan käteisestä rahasta vuonna 2023.
Korttien ja puhelimien lisäksi maksutavoiksi on visioitu sormenjälkeä tai muita biometrisiä tunnisteita....
Kyseessä lienee Bill Barnesin ja Gene Ambaumin sarjakuva Unshelved. Jyväskylän pääkirjastosta löytyy kahdeksan eri kokoelmaa tästä sarjasta, löydät ne hakemalla sarjan nimellä: https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=unshelved&type=AllFields
Unshelved on alunperin verkossa ilmestynyt sarjakuva, ja sen koko arkisto on saatavilla osoitteessa http://www.unshelved.com/
Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies. Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
Lisärakentamisesta siirtolapuutarhoissa kannattaa kysyä siirtolapuutarhayhdistyksestä sekä ko. kaupungin/kunnan rakennuslupien myöntäjiltä.
Jyväskylän siirtolapuutarhayhdistyksen sivuille tästä linkistä: https://sulkur.wixsite.com/main
ja Rakentamisen luvat sivuille tästä: https://www.jyvaskyla.fi/rakentaminen/rakentamisen-luvat
Muistamasi järjestö voisi olla Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, joka on järjestänyt useita tilaisuuksia, mm. vuonna 2019 Helsingin Uudessa lastensairaalassa tapahtuman Kuka kuuntelee harvinaisesti sairasta köyhää?:
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/2018/12/www-kukakuhttp-www-…;
Alla linkki verkoston sivuille:
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/
Finna-haku löytää 377 nuottia kappaleen nimellä hakemalla. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22
Blanka kirjastoissa (joihin Parainen kuuluu) on Finnan mukaan 8 nuottia, joissa laulun voisi löytää. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FBlanka%2F%22&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields
Muistelemasi kirja on Sisko Latvuksen Kaksi sateenkaarta (WSOY 2014).
Kirja sijoittuu vuoteen 1991, kun Neuvostoliitto hajoaa. 15-vuotias Inna muuttaa inkerinsuomalaisen perheensä kanssa Pietarista Helsinkiin. Ensirakkaus Daniel jää Pietariin.
Kyseessä on tarina nimeltä Lähtö Sinikka Nopolan teoksesta Ei tehrä tästä ny numeroo (WSOY, 2003, s. 64).
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.91350
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_32696
Google-haulla "kahvi markkinahinta" löytyy hyvin tietoa kahvin hintakehityksestä.
Pauligin sivuilla kerrotaan, että kahvin markkinahinta maailmalla määräytyy pörssissä. Vaikka kahvin tuottaja, kuten Paulig, ei ostaisikaan kahviaan pörssistä, sen hintakehitys noudattelee kuitenkin markkinahintojen kehitystä.
Kahvi.fi-sivustolla sanotaan: "Kahvin hinnanmuodostuksessa päätekijät ovat kysyntä ja tarjonta. Raakakahvin tarjonta riippuu suoraan tuotannon määrästä. --- Kun kahvipapuja on tarjolla vähemmän, kahvin hinta pörssissä yleensä nousee."
Tänä talvena kahvin hinta on tosiaan noussut, kuten esimerkiksi Mtv-uutiset on jutussaan kertonut. Syitä kahvin hinnannousuun on useita, mm. kysynnän lisääntyminen Aasiassa ja sato-ongelmat Etelä-...
Yhdistyksen säännöt ja yhdistyslaki ohjaavat yhdistyksen toimintaa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty antamaan päteviä lausuntoja yhdistyslain tulkitsemisesta, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella.
Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus ohjeistaa, että yhdistyksen jäsenellä on äänioikeus kokouksessa sekä oikeus tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokouksessa. Tätä kautta hänellä voisi olla mahdollisuus vaikuttaa myös yksittäisen työryhmän toimintaan ja kokoonpanoon.
Kyseessä on todennäköisesti Marianne Laaksosen ja Satu Toivosen laatima oppikirja Taitava leipoja (WSOY 2002). Kirjan saatavuuden voi tarkistaa linkistä:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.901198
ilmeisesti jokin uusi kaasuvarasto on täydennetty venäläisellä maakaasulla. Tässä Ylen uutinen asiasta. Sen mukaan maakaasun tuonti on sallittua Venäjältä.
https://yle.fi/uutiset/3-12629564
Sursum corda on mainittu Kaarina Helakisan teoksessa Lasilinna (Otava 1986):
”Kuvan alalaitaan Maria kirjoitti: sursum corda.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, opettaja sanoi.
Ylentäkää sydämenne, Maria vastasi.”
(sivut 23–24)
Hei,
Lähtisin rakentamaan teoksen kirjastoluokitusta seuraavalla tavalla (pääluokka ja rinnakkaisluokat):
-78.1 Musiikin tutkimus
-78.18 Populaarimusiikin tutkimus
-78.89 Populaarimusiikki
-78.16 Musiikkiteollisuus, Musiikkiteknologia
-33.4 Talousoikeus (huom. tämä liittyen tekijänoikeuteen)
Siskan tunnussävelmän sävelsi saksalainen nykysäveltäjä Eberhard Schoener. Teemalla ei näytä olevan muuta nimeä. Se on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
Schoener sävelsi myös musiikin Siskan kaikkiin jaksoihin ja esimerkiksi Kettu-sarjan tunnussävelmän.
http://krimiserien.heimat.eu/s/siska_eberhard_schoener.htm
Kirjastokortille kertyneet maksut eivät estä palauttamista. Jos maksuja on kertynyt 30 euroa tai enemmän, lainaaminen tai varaaminen ei ole enää mahdollista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Ihmisen uloshengitysilmaa voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. Tämä tutkielma kuvailee joitain tutkimusmenetelmiä. Se ja Wikipedia kertovat, että yleensä uloshengitysilmassa on hiilidioksidia 4 - 5 prosenttia. Muuten se koostuu pääasiassa typestä, hapesta ja vesihöyrystä. Lisäksi ilmassa on pieniä jäämiä joko kehon sisäisistä tai ulkoisista yhdisteistä. Sisäisiä ovat esimerkiksi suoliston toiminnasta syntyvä vety ja hiilimonoksidi, jota syntyy hemimolekyylin hajottamisesta pernassa. Ulkoisia ovat esimerkiksi ilman argon ja erilaiset ruoasta tai juomasta suuonteloon jääneet yhdisteet. Erilaiset jäämät voivat paljastaa elimistön epänormaalin toiminnan tai kertoa ihmisen altistumisesta erilaisille yhdisteille.
