Helmet-kirjastot ovat hankkineet nämä pelit vuonna 2001 ja 2002. Ne ovat sen verran vanhoja, ettei niitä ilmeisesti enää myydä. Kannattaa kokeilla erilaisista nettikaupoista.
Hei!
Vanhoja Kotiliesi-lehden numeroita voinee pyytää kaukolainaksi. Voitte tiedustella asiaa omasta kirjastostanne. 60-luvun vuosikertoja löytyy esim. muutamista maakuntakirjastojen kokoelmista. Kirjastoilla saattaa tosin olla vaihtelevia käytäntöjä kokonaisten numeroiden lainaamisessa. Parhaiten asia selviää, kun pyydätte kirjastossa kirjastonhoitajaa tarkistamaan lehden 60-luvun numeroiden sijainnin Manda-tietokannasta.
Kasteasujen historiaa käsitteleviä artikkeli- ja kirjaviitteitä löytyi myös muista lehdistä. Ohessa vielä muutama viite Kati- ja Aleksi-tietokannoista:
Kati-tietokannasta löytyneet viitteet:
- Kastevaipasta mekkoon : kasteasujen historiaa Suomessa
Hahl, Maija
1987
Koti vol. 49, nro 7-8, s. 8-9, 32
- Dopdräkter på...
Kuulostaa aivan Carlos Sauran elokuvalta Korppi sylissä (Cria cuervos 1976). Tummatukkaista tyttöä esitti Ana Torrent. Ihan tarkkaan ei muistu mieleen, mikä levy siinä grammarilla soi, mutta se voisi olla Jose Luis Peralesin Por Que Te Vas joka on esitetty suomeksikin nimellä Veit sydämein.
Tietoa säveltäjästä:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll
Laulun sanat:
http://www.bide-et-musique.com/song/1051.html
Tietoa elokuvasta:
http://www.imdb.com/title/tt0074360/
Kyseessä on TV1:n Teatteritoimituksen kaksiosainen sarja Häjyt vuodelta 1978. Se perustuu Heikki Ylikankaan kirjaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra (1974). Yleisradion internetsivuilla on kyselty samasta sarjasta, ja vastaus on luettavissa osoitteessa http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/hajyt. Videona tai dvd:nä sarjaa ei ole julkaistu.
Paanasista on tietoja ainakin 1500-luvulta alkaen Savosta ja muualta Keski-Suomesta.
Sukunimen alkuperälle on useita selityksiä. Sen taustalla voi olla etunimi Urbanus, joka on kansankielellä muuntunut mm. muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Nimi on yhdistetty myös lapin hammasta tarkoittavaan sanaan. Nimellä voi olla yhteys myös nimiin Paanulainen, Paana ja Panne. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Numerot tarkoittavat sitä, että Tarttin Tiklistä on kyseisellä hetkellä 991 varausta ja sinä olet jonossa kahdeksas. Ensimmäinen numero siis osoittaa varaajan "sijoituksen" ja jälkimmäinen teokseen kohdistuvien varausten lukumäärän.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kari Kinnunen lähetti minulle Spetroliittituotteista kirjoittamansa artikkelin Kivi-lehdestä ja antoi luvan välittää sen teille pdf:nä. Tuo artikkeli kiteyttää asian aika hyvin. Kirjallisuusviitteitä on tekstin seassa.
Tässä tulisi sitten erillinen lista kirjallisuusviittetä spektroliitteihin liittyen (kaikki artikkelit löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta kirjastostamme)
1: Kinnunen, Kari 1969. Spektroliitti. Elanto 54 (5), 12-13.
2: Kasso, Tapani 1980. Ylämaan spektroliitti. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 142-145, 156.
3: Virkkunen, Marjatta 1980. Spektroliitin ABC. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 145-146.
4: Koski, Karl; Koski, Daniel 1980. Spectrolite : Finland's gem labradorite. Lapidary Journal 34 (7), 1476-1480, 1484.
5...
HelMet-kirjastojen kokoelmissa on esimerkiksi seuraavia hampaidenhoitoon ja hammaslääketieteeseen liittyviä kirjoja.
Therapia odontologica : hammaslääketieteen käsikirja, Academica, 2008.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1872285~S12*fin
Heinonen, Timo, Kariologia : mikä kaikki voisi olla toisin, Idies, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1927582~S12*fin
Terve suu, Duodecim, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1907408~S12*fin
Verkkoaineisto:
Terveyskirjasto -Hampaiden sairaudet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Lisää alan kirjallisuutta voit kysyä Hammaslääketieteen kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/hammas/
Varsinaista pesuainetta, joka on tarkoitettu kankaisille matkalaukuille, ei löytynyt. Mieto pesuaine, esimerkiksi astianpesuaine, voisi olla sopiva. Pesuaineen valintaan vaikuttaa kankaan materiaali ja onko se käsitelty jollakin suoja-aineella.
Kannattaa kysyä sieltä liikkeestä, mistä laukku on ostettu.
Seuraavissa linkeissä on ohjeita matkalaukun puhdistukseen:
http://www.wikihow.com/Clean-a-Suitcase
http://travelbagquest.com/how-to-clean-luggage-of-any-kind/
Jos matkalaukussa on tahroja, jotka haluat poistaa, niin seuraavissa kirjoissa on vinkkejä erilaisten tahrojen poistoon:
Friedman, Virginia M. : Tahrat : esiintyminen ja poisto( WSOY, 2003)
Lausjärvi, Marjatta : Kodin tekstiilit (Puhtaustieto, 2002)
Kysymyksessä on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama laulu Hulivilipoika. Äänite löytyy ainakin Tauno Palon levyiltä Laulava sydän ja Unohtumattomat. Nuottina en valitettavsti onnistunut sitä löytämään, joten sanat asiakkaan täytynee kopioida levyltä, ellette Te siellä sitten näiden tietojen avulla löytäisi nuottiakin.
Puolustusvoimien kotisivulta
http://www.mil.fi
löytyy perustietoa kohdasta myös historiikki osio, josta käy ilmi seuraavaa:
Vuonna 1950 näki päivänvalon uusi asevelvollisuuslaki, joka jäi voimaan pienin muutoksin 1980-luvulle asti. Siinä määritettiin varusmiespalvelusajaksi 240 päivää, erikoistehtäviin ja upseereiksi koulutettavilla 330 päivää. Uusi laki antoi myös perustan koulutuksen kehittämiselle.
Pienenevät varusmiesikäluokat johtivat muutoksiin joukko-osastojen kokoonpanoissa ja sijoituksissa 1980-luvun lopulla (Laki 23.12.1988). Vanhoja joukko-osastoja lakkautettiin tai liitettiin muihin joukko-osastoihin. Asevelvollisuuslain muutokset muuttivat mm. varusmiespalvelun kestoaikaa, palvelukseenastumisikää ja -ajankohtia....
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset...
Lumia nimi voi pohjautua latinan kieleen. (Lumen = valo) Se voi siis olla minkä maalainen nimi tahansa. Toisaalta nimi voi olla saanut alkunsa myös suomen kielen lumi-sanasta, jolloin se siis on ihan suomalainen nimi. Osoitteessa http://www.etunimet.net/nimipaiva.html#l voi käydä katsomassa harvinaisempien nimien nimipäiväehdotuksia. Tässä luettelossa on Lumian nimipäiväksi ehdotettu 1.11., jolloin vietetään Pyryn päivää. Toki voi itsekin keksiä päivän, jolloin haluaa nimipäivää vietettävän.
Ilkka Remes on kirjoittanut novellin "Pimeän uhrit" Suomen kuvalehden vuoden 2000 numerossa 1. Kyseessä on jännitysnovelli. Lähde: Aleksi-tietokanta, jolla voi hakea lehtien viitetietoja (maksullinen, käytössä kirjastoissa).
Kotikoneelta on internetissä vapaasti käytettävissä "Sanojen aika" -sivusto, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Pudotusvalikosta löytää kirjailijan, kirjailijoiden henkilötiedot, tuotannon ja lähteitä. Lisäksi mukana on tekstinäytteitä sekä kirjailijoiden omia sanoja ja makuasioita. Ilkka Remeksen tuotanto löytyy "Sanojen ajasta" ja omaan kirjastoon kannattaa lähteä listan kanssa kyselemään kirjoja ja lehtiä, joista artikkelit löytyvät. Vanhempia lehtiä säilytetään...
Rahasi lienee Ruotsin (,johon Suomikin vielä tuolloin kuului) skillingin kolikko. GA IV viittaa Kustaa Aadof IV:een (Gustav IV Adolf), joka oli Ruotsin kuningas vuosina 1792-1809. Kuvia kolikosta (1/2, 1/4 tai 1/12) löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.tradera.com/1_12_SKILLING_1808_BARA_SE_BILD_-auktion-74034626
http://www.islandnet.com/~kpolsson/coins/sweden/swe14s.htm
Huutokaupoissa kolikosta on saanut muutaman euron. Voit kysyä lisää Suomen Numismaatikkoliitosta:
http://www.numismaatikko.fi/
Kyseinen kirjanen näyttää olevan hyvin harvinainen. Sitä näyttäisi olevan vain Helsingissä sijaitsevassa Kansalliskirjastossa ja Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjastossa. Jälkimmäisessä on pelkkä kirja ilman äänilevyä. Soitin kuitenkin SNI:n kirjastoon, ja sieltä kerrottiin, että kirjassa ovat runomuotoiset sanat painettuina.
Valitettavasti kummastakaan kirjastosta ei saa kirjaa lainaan, mutta kirjaa lienee mahdollista lukea jommankumman kirjaston tiloissa. Kansalliskirjastossa on ehkä mahdollista kuunnella myös levyä, jos se on sinulle myös tärkeää. Asiasta kannattaa kysyä etukäteen. Jos haluat tiedustella tarkemmin mahdollisuutta saada kirjaa kaukolainaksi tai kenties kopiona lähikirjastoosi,...
Sari Kuuvan väitöskirjassa Symbol, Munch and creativity (Jyväskylän yliopisto, 2010, verkossa http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513938659.pdf ) todetaan, että Gallen-Kallelan teos olisi mukaelma sveitsiläistaiteilija Arnold Böcklinin kuuluisasta maalauksesta Die Toteninsel (Kuolleiden saari).
Myös Onni Okkosen teoksessa A. Gallen-Kallela : elämä ja taide (WSOY,1949) Gallen-Kallelan maalausta luonnehditaan "böckliniläis-sukuiseksi".
Böcklin teki Die Toteninsel -maalauksestaan viisi eri versiota, jotka löytyvät esimerkiksi Wikipediasta: http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Toteninsel.
Kirjastossa käyttössä oleva MOT-sanakirja kertoo, että brittienglannissa rinnakaisluokasta käytetään termiä ”parallel class” ja amerikanenglannissa ”parallel grade”. Rinnakkaisluokkalaiselle ei löydy ihan suoraa vastinetta, mutta englantia hyvin taitava kollegani ehdotti termiä ”a classmate from a parallel class / grade”.
Tähän asiaan ei löytynyt varmaa selitystä, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani etymologisista tai muista sanakirjoista. Epäilisin kuitenkin, että ilmaus ”poliisilukko” on luultavasti lainattu ruotsin kielestä, jossa käytetään vastaavaa ilmausta ”polislås”.
Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo osoitteessa http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%A5s, että nimitys olisi tullut siitä, että poliisi olisi oveen ylimääräisen lukon lisäämällä voinut estää avaimen käsiinsä saanutta henkilöä pääsemästä sisään esimerkiksi murtotapauksissa. Väitteelle ei ole kuitenkaan annettu lähdettä, joten sen todenperäisyydestä ei voi varmistua.
