Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Englanninkieliset lauseet löytyvät esimerkiksi Gutenberg-projektin sivuilta Schopenhauerin On human nature -esseekokoelman Character-otsikon alta:
http://www.gutenberg.org/files/10739/10739-h/10739-h.htm
Suomeksi häneltä on käännetty hakupalvelu Finnan mukaan nämä teokset: Pessimistin elämänviisaus: valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista, Kuolema ja kuolematon, Taito olla ja pysyä oikeassa: eristinen dialektiikka:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B1%5D=%7Ebuilding%3A%221%2FNLF%2Ffennica%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=schopenhauer&type0%5B0%5D=Author
Näistä ei löytynyt Human nature -esseetä, joten vaikuttaa siltä, että kysymiäsi lauseita...
Jos tallessasi on kirjastokortin numeron lisäksi tunnusluku, voit itse kirjautua helmetin palveluun uusimaan lainan. Mikäli 5 uusimiskertaa on täynnä, tänne voi myös soittaa ja voimme uusia sitä kautta.
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Darwinin esittämässä ajatuksessa ei ollut kyse ystävyydestä, vaan synnynnäisestä kyvystä tuntea voimakkaita tunteita. Pappissukulaiselleen William Darwin Foxille vuonna 1843 lähettämässään kirjeessä Darwin muotoili asian näin: “Strong affections have always appeared to me, the most noble part of a man's character & the absence of them an irreparable failure; you ought to console yourself with thinking that your grief is the necessary price for having been born with (for I am convinced they are not to be acquired) such feelings -” [kursiivi lisätty] (The correspondence of Charles Darwin. Volume 2, 1837-1843, s. 352)
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Tornion kirjastosta vastattiin, että Torniolla ja Haaparannalla on yhteisiä toimintoja, mm. jätevedenpuhdistamo, mutta virallisesti ne eivät ole samaa taajamaa. Wikipedia-artikkeli Luettelo suomen taajamista 2018 mukaan Tornion keskustaajaman muodostaa Tornio yksin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_taajamista_2018
Yritimme tiedustella asiaa suoraan Helsingin NMKY:ltä, mutta sieltä ei juuri tällä hetkellä vastattu. Teidän kannattanee ottaa yhteyttä sinne jonkin ajan kuluttua; tästä löytyvät yhteystiedot: https://www.hnmky.fi/helsingin-nmky/yhdistys/yhteystiedot . Voisi olettaa, että NMKY:llä on jonkinlainen arkisto toiminnastaan, ja vähintäänkin heidän vuosikertomuksistaan todennäköisesti löytyisi tietoa juhlakonserteista.
Kansalliskirjasto puolestaan on vapaakappalekirjasto, jonka kokoelmissa pitäisi periaatteessa olla myös konserttien käsiohjelmia. Näitä voisi siis kysellä Kansalliskirjaston Vapaakappaletoimistosta, jonka yhteystiedot tässä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedot
Luulen, ettei asia ole ainakaan Suomessa yltänyt etusivun uutiseksi tai lööpiksi, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomissa asiasta on uutisoitu useaan otteeseen. Esimerkiksi osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000005901613.html löytyvässä vuoden 2018 artikkelissa asiaa käsitellään laajasti. Kilogramman uuden määritelmän astuminen voimaan uutisoitiin lyhyemmin vuonna 2019 osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000006112834.html löytyvässä artikkelissa.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole oikein mahdollista ryhtyä käymään systemaattisestyi läpi tuon ajankohdan suomalaisia tai ulkomaalaisia lehtiä.
Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Tällaista tilastoa emme ikävä kyllä löytäneet. Hyvä sosiaaliturvan taso, hyvä taloustilanne ja korkea työllisyysaste vaikuttavat rikollisuustason mataluuteen. Sosiaaliturvan päätyminen rikollisiin käsiin on suhteellisen marginaalinen ilmiö verrattuna tukien rikollisuutta vähentävään vaikutukseen.
Lähteitä:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42017/mitenrikolli…
https://stm.fi/suomen-sosiaaliturvajarjestelma
Milovan Djilasin Tito-elämäkerran mukaan Tito sai tehtäväkseen uuden hallituksen muodostamisen 1.11.1944. Pääministeri hänestä tuli 8.3.1945. Länsiliittoutuneet olivat kuitenkin luopuneet tukemasta Jugoslavian Lontooseen sijoittunutta pakolaishallitusta jo vuonna 1943 pidetyssä Teheranin konferenssissa ja ryhtyneet neuvottelemaan maan asioista Titon kanssa. Kesäkuussa 1944 Titon ja pakolaishallituksen pääministeri Šubašićin solmiman sopimuksen myötä Titosta tuli sekä länsiliittoutuneiden että pakolaishallituksen tunnustama poliittinen auktoriteetti eli käytännössä Jugoslavian pääministeri. Titon pääministeriyden voi siis katsoa alkaneen jo vuonna 1944 joko Tito-Šubašić-sopimuksesta tai viimeistään...
Elokuvan keskeinen kohtaus haluttiin kuvata mahdollisimman dramaattisesti. Ohjaaja Ron Howard toteutti sen viemällä kameran avaruusaluksen sisään, ja katsoja pääsi seuraamaan räjähdyksen etenemistä huoltomoduulin happisäiliöistä eteenpäin.
Mitään tarkkaa kuvausta kohtauksen toteutuksesta emme löytäneet. Elokuvan DVD-version kommenttiraidassa saattaa olla tästä lisätietoa.
Elokuva on lainattavissa DVD-muodossa Tampereen alueen kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Tässä lisätietoa englanniksi:
http://www.cinemablography.org/blog/behind-the-scenes-ron-howards-apoll…
Suomen Siipikarjaliiton julkaisema Suomen Siipikarja -lehti on luettavissa Helsingin Yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_IN…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/vi…
Anne Glenconner on brittiläinen aristokraatti. Hän osallistui kuningatar Elisabetin kruunajaisiin hovinaisena. Lady Glenconner tunnetaan myös prinsessa Margaretin läheisenä seuralaisena ja hän esiintyy myös Crown tv-sarjassa. Yhdessä miehensä kanssa hän omisti paratiisisaaren, jolla prinsessa Margaret usein vieraili.
Anne Glenconner on julkaissut muistelmat "Lady in waiting : my extraordinary life in the shadow of the crown". Muistelmateos julkaistiin vuonna 2019, eikä sitä toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Tällaista monilla petoeläimillä tavattavaa saalistustapaa nimitetään ylimäärätappamiseksi. Sen yleisyydestä ei löytynyt tietoa. Sitä on havaittu mm. silloin, kun helppoa saalista, esimerkiksi poronvasoja tai lampaita, on saatavilla. Tarkoituksena voi olla esim. säästää "hyvän sään aikana" saalistettu myöhemmäksi talvikaudeksi.
Aiheesta tietoa esim. verkossa luettavasta Metsästäjäin keskusjärjestön julkaisusta Petovahinkojen tunnistamisopas (Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen) ja Wikipediasta:
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Petovahinko-opas_fi.pdf
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Anni Tannin joululaulut 2, joka sisältää laulun Tonttujen mylly,on haettavissa useasta Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Voit tehdä varauksen Helmetin kautta
www.helmet.fi (pin-koodi välttämätön)
tai tiedustella sitä lähikirjastostasi tai muualta.
Kirjastojen yhteystiedot ja niteen saatavuustiedot löydät myös Helmetistä.
PS Huomaa oikeinkirjoitus: Anni Tanni, erikseen.
