Virallinen muoto on paralympialaiset, mikä käy ilmi alan järjestöjen virallisilta nettisivuilta
www.paralympic.org
http://www.sport.fi/paralympiakomitea/rio-2016-paralympialaiset
Nimen taustana on kai eräänlainen sanaleikki, 'olympialaisiin' on yhdistetty - niin ikään kreikkaan palautuva - englannin sana paralytic 'halvaus, halvaantunut'. Totta on, että sanan oikeaan muotoon totutteleminen vaatii vähän opettelemista, O-äänne kun on niin vahvasti iskostunut suurkisojen nimitykseen.
Turun Sanomien arkiston mukaan murha tapahtui 26.6.1974 ja sitä koskevaa oikeudenkäyntiä käsiteltiin Turun Sanomissa samana vuonna 10.7., 11.7., 25.7., 22.8. ja 9.4.1975. Näitä artikkeleita voi tulla katsomaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastoon, jossa Turun Sanomia säilytetään mikrofilmattuna. Käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite ja sillä voi ottaa maksullisia kopioita.
Valitettavasti ääninäyttelemisestä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta.
Ääninäyttelijät ovat yleensä koulutukseltaan näyttelijöitä. Mitään erillistä ääninäyttelijän koulutusta ei Suomessa järjestetä.
Näyttelijäksi voi opiskella Teatterikorkakoulussa tai Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Myös joissakin kansanopistoissa voi opiskella näyttelemistä.
https://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/Elokuva-dubbaus
https://www.uniarts.fi/
http://naty.uta.fi/index_flash.html
https://www.kansanopistot.fi/?s=teatteri
Laulun nimi on Puhu hiljaa rakkaudesta, säveltäjä Nino Rota. Sen alkusanat ovat: Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten...
Laulun sanat löytyvät mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
SUURI toivelaulukirja 5. 1983.
KAUNEIMMAT rakkauslaulut : sata laulua rakkaudesta / [toimittaja Ari Leskelä]
Espoo : Fazer Musiikki, 1993
HITIT : rautainen 70-luku
Helsinki : F-Kustannus, 2003
Valitettavasti tätä laulua ei ole vielä julkaistu nuottina, joten ainoa keino on kääntyä suoraan Jukka Kuoppamäen puoleen. Suoria yhteystietoja meillä ei ole, mutta todennäköisesti hänen virallisten kotisivujensa kautta yhteys voi syntyä: http://www.jukkakuoppamaki.net/yhteydet.html
Heikki Poroila
Almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
'Jos nimi ei ole almanakassa, nimipäivä määräytyy kantanimen mukaan.'
Kustaa Vilkunan kirjan 'Etunimet' mukaan nimen alkuosana on muinaissaksan adal, adel 'jalo', mikä on hyvin tavallinen saksalaisissa naisennimissä (esim. Adelgunde, Adelheid, Adelhilde). Sakari Topeliuksen 8-osaisen 'Lukemisia Lapsille' -teoksen 'Adalmiinan helmi' -sadun prinsessan kaimoja kutsuttiin lyhyesti nimillä Aada, Aata, Minna ja Miina.
Näiden tietojen perusteella Adalmiina voi viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta Aadan, Aulin ja Aulikin kanssa. Vuosina 1908 - 1928 16.12. nimipäiväänsä vietti Adele.
Lisää nimipäivätietoutta löytyy seuraavista linkeistä:
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tietoa Helsingin vanhoista elokuvateattereista voi etsiä seuraavista kirjoista: 1) Elokuva ja arkkitehtuuri, Rakennustaiteen seura, 1996; 2) My darling Clio, Helsinki, 1981. Sijaintitiedot ks. http://www.libplussa.fi/ . Vanhoja elokuvateattereita koskevissa kysymyksissä voi kääntyä Suomen elokuva-arkiston kirjaston puoleen, jolla on aiheesta myös julkaisematonta tietoa. Elokuva-arkiston nettiosoite on http://www.sea.fi/ . Elokuva-arkiston kirjasto vastaa myös sähköpostitse kysymyksiin, jotka voi lähettää osoitteella kirjasto@sea.fi.
Kuudennusmiehet (ruots. sexmän) toimivat Ruotsi-Suomessa 1400-1860 pitäjäkokouksen valitsemina luottamusmiehinä. "Tehtävänä oli valvoa kirkon ja pappilan kuntoa sekä osallistua kirkkoraadin jäseninä järjestyksen ylläpitoon seurakunnassa; seurakunnan johdossa heillä oli pappien rinnalla johtava asema." (Uusi tietosanakirja, 1966)
Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille.
Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan".
Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa
sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy.
Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian...
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee runsaasti (useita kymmeniä) saksankielisiä lehtiä, niin yleisaikakaus-, harraste- kuin sanomalehtiäkin.
Parhaiten saksankielisiä lehtiä voit hakea HelMet - aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) siten, että valitset hakutavaksi Opastettu haku ja sen alta sanahaku-linkin. Sanahaussa voit hakusanaksi antaa esim. lehti, sekä rajata aineiston (lehdet) ja kielen (saksa), niin saat listan kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulevista saksankielisistä lehdistä.
Halutessasi voit lisäksi rajata haluamasi kirjastot. Jos haluat tietyn aiheisia esim. sisustuslehtiä niin hakusanaksi tulee "lehti sisustus" tai jos haluat naistenlehtiä niin hakusanaksi voit laittaa "naistenlehdet", ja sitten tietenkin ne...
Se on Johannes Linnankosken runo, joka löytyy ainakin seuraavista lukukirjoista:
Haavio, Martti
Iloinen lukukirja
1948, 1957
Haavio, Martti
Kultainen lukukirja
1957
Heikki Ylikankaan kirjoittaman nimismiesinstituution historian
Wallesmanni : kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. - Suomen nimismiesyhdistys, 1966
lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainitaan yleisluontoisesti "Nimismies- ja lakimiesmatrikkelit", mutta käytännössä en ole kyennyt löytämään tietoja yhdestäkään nimismiesmatrikkelista. Lakimiesmatrikkeleita kyllä löytyy:
Schauman, K. F. J.
Finlands jurister år 1879. - Helsingfors, 1979.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister år 1898. - Helsingfors, 1898.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister 1909. - Åbo 1909.
Holmberg, K. G.
Suomen lakimiehet : elämäkerrallisia tietoja. - Helsinki, 1926.
Wilskman, J. E.
Lakimiesmatrikkeli. - Porvoo, 1939.
(Myöhemmät eivät varmaankaan enää tulee kyseeseen)....
Uuni Kailaan runo ”Rajalla” (alkaa sanoilla ”Raja railona aukeaa”) on julkaistu hänen runokokoelmassaan ”Uni ja kuolema” (WSOY, 1931). Kokoelma on saatavilla sähköisessä muodossa Euroopan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.pgeu.net/dirs/pge/pge05/100006/e100006.txt, koska Kailaan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta ja teos on siten tekijänoikeuksien rajoituksista vapaa.
Pekka Kejosen runo ”Metsän ja kaupungin raja” löytyy kokoelmasta ”Suruttoman saattohoito” (WSOY, 2005).
Suomenkielisenä tautiluokitus ICD-9 on julkaistu teoksissa:
TAUTILUOKITUS 1987 1 : SYSTEMAATTINEN OSA. Hki : Valtion painatuskeskus, 1986. ISBN 951-860-271-9.
TAUTILUOKITUS 1987 2 : AAKKOSELLINEN HAKEMISTO. Hki : Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-860-306-5. ICD-9 (1975) suomalainen muunnos.
Suomenkielinen tautiluokitus ICD-8 näyttäisi olevan seuraavassa teoksessa: Classificatio morborum et causarum mortis = Tauti- ja kuolinsyyluokitus : Lääkintöhallituksen hyväksymä otettevaksi käyttöön 1. päivänä tammikuuta v. 1969. Hki : Lääkintöhallitus, 1969. (Ulkoasu: xxiv, 234 (1) s. : taul. Kieli: fin swe lat). ICD-8.
Julkaisut ovat vanhoja, joten niiden omaksi hankkiminen voi olla hankalaa. Julkaisujen kaukolainaus on kuitenkin mahdollista.
Älykkyyden testaamisesta on olemassa jonkin verran kirjoja. Niissä on osia, joilla voi testata myös loogista päättelykykyä. Esimerkiksi seuraavat kirjat:
De Carlo: Psykologiset pelit ja leikit ; Gale: Mensa-älyjumppa ; Carter: Älytreeni
Älykkyyden testaamisesta löytyy tietoa myös internetistä Suomen Mensan sivuilta. Osoite on http://www.fi.mensa.org/
Ajattelusta on olemassa paljon kirjoja. Esimerkiksi Elämisen taito-sarja osassa 4 on hyvä artikkeli otsikolla Tehoa ajatteluun.
Kerrot myös olevasi opiskelemassa uutta asiaa. Ehkä olisi kiinnostavaa tutustua seuraaviin teoksiin: Otala: Osaajana opin tiellä ; Paane-Tiainen: Oppijaksi aikuisena ; Peltonen: Uusiin opintoihin aikuisena
Kirjassa Standard Catalog of World Paper Money. vol.2. 2003, on eri maiden setelirahojen hintoja vuoteen 1960. Eri mailla on erilaisia kuntoluokituksia, ja Saksa käyttää kolmea kuntoluokkaa setelirahoissaan. Hinnat ovat USA:n dollareina, ja kirjassa 0,88 dollaria vastaa 1 euroa.
Saksan vuoden 1922 10000 markan setelin arvo on 0,75; 2,50; tai 8,00 USD kunnosta riippuen (koko on 210 x 124 mm). Sinä vuonna on painettu myös pienempää 180 x 100 mm seteliä, jonka arvo vaihtelee 0,75-6,00 USD.
Internetistä etsimällä nimellä "rockslide brownies" ei näyttäisi löytyvän oikein minkäänlaista reseptiä. Kyseessähän on todellakin Yhdysvalloista kotoisin oleva suklainen pekaanipähkinöillä maustettu makea leivonnainen. "Pecan brownies" -haku kuitenkin tuottaa jo paremman tuloksen, josta tässä esimerkkinä muutama sivusto:
- http://www.recipegirl.com/2008/10/02/caramel-pecan-brownies/
- http://www.foodaphilia.com/2007/01/caramel-pecan-brownies_09.html
- http://www.waitrose.com/recipe/Chocolate_Pecan_Brownies.aspx
- http://www.howtomakebrownies.com/chocolate-pecan-brownies.php
Perinteinen säätieto on muodostunut ihmisen säähavainnoista ja kokemuksista jo antiikin ajoilta lähtien. Sään vaihtelut vaikuttivat sekä ihmisen toimeentuloon että hyvinvointiin. Siksi luontoa tarkkailtiin ja etsittiin merkkejä ja selityksiä, joiden avulla sään vaihteluita voitaisiin ennakoida. Lukuisat sananparret liittyvät sään kehitykseen ja ovat säilyneet perimätietona. Teos "Vanhat merkkipäivät" sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon kerääntynyttä vanhaa tapa- ja uskomusaineistoa yli sadan vuoden ajalta. Nykypäivänä perinteinen kansanomainen säätieto on kansanperinteen tutkijoiden arkistoima. Aiheeseen liittyy myös nykyajan sääilmiöt ja niihin kohdistuvat uskomukset.
Kasvikunta ja eläimet oletettiin jo...
Sakari Topeliuksen runo Äitini on ainakin seuraavissa teoksissa:
Suomen kansalliskirjallisuus, osa 9,(1941), (runon suomentaja Otto Manninen)
Suuri ohjelmakirja, toim. Yrjö Karilas, (1962), (runon suomentaja Alpo Noponen)
Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa, (1947), (runon suomentaja Alpo Noponen).
Mannisen ja Noposen suomennokset eroavat hieman toisistaan.
