Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Wennervirran toimittama Suomen taiteen vuosikirja vuodelta 1942 sisältää artikkelin Ellen Teslefistä. Se löytyy Pasilan kirjavarastosta ja sen voi tilata normaalisti Helmet-lähikirjastoosi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103453__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__P1%2C34__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Toki Ellen Teslefistä on kirjoitettu lukuisia muitakin elämäkertoja. Ne löydät Helme-haulla Teslef, Ellen ja rajaamalla aiheeseen ja kirjoihin. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&...
Jos kirjaan ei ole varauksia, sen laina-aikaa voi jatkaa netissä Keski-kirjastojen sivulla (www.keskikirjastot.fi) kirjautumalla kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kirjastoon voi myös soittaa (+358 14 266 4123) tai lähettää sähköpostia kaupunginkirjasto.lainaukset@jyvaskyla.fi.
Kyse on varmaankin nostalgiasta, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nostalgia
Nostalgiaan liittyy kokemus siitä, että menneeseen ei voi palata, ja se vaikuttaa mieleemme ja kokemukseemme menneestä. Ylen oppiminen-sivustolla on artikkeli aiheesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Kirjastokorttiin kuuluvan pinkoodin eli tunnusluvun saat käymällä jossakin Lapin kirjastoista. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus.
Hakukoneet.fi-sivustoa on päivitetty viimeksi vuonna 2015, ja osa sillä tarjotuista linkeistä ei ole enää ajan tasalla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toimii nykyisin osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy tuon vanhan kirjastot.fi/tietopalvelu-osoitteen sijaan.
Etsimäsi runo on kaiketikin Bertolt Brechtin runo Als ich im weissen Krankenzimmer der Charité. Brita Polttila on suomentanut runon ja suomennos Kun heräsin aamuyöstä on luettavissa teoksessa Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita painoksia).
Saat suomennoksen sähköpostiisi. Saksaksi voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://search.library.wisc.edu/digital/AGXTDT6KXDO5KN8T/pages/ANCDL4U2T3ZB3R8L
Tätä satukokoelmaa emme löytäneet. Pienistä punaisista autoista on kuvakirjoja
Pieni punainen auto / kirjoittanut ja kuvittanut Tapani Karinen. Perhemediat 2004,
Joonan punainen auto / [teksti ja kuvitus:] Doris Rübel ; [suomentanut Suvi Clarke]. Vaukirja2015
ja Kirjasammon kirjojen joukosta löytyvät seuraavat satukirjat autoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autot%20sadut,
mutta nämä eivät vaikuta kuitenkaan olevan ehkä sopivia. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kokoelman?
Ja aika vaikea myös etsiä.
Helmet-sivusto ei toimi kuten kauppa, joka ehdottaa automaattisesti jotain samantapaista.
Kirjasto käyttää asiasanoja kuvailemaan aineiston sisältöä eli valitsemalla jonkin kirjan asiasonoista tärkeimmät ja kirjoittamalla ne tarkennetuun hakuun voi hyvinkin löytää uusia samantapaisia kirjoja. esim. Eläkeläiset ja rakkaus tai Huumori, arkielämä ja vanhuus
Ja aina voi kysyä satunnaisen kirjastotädin tai sedän suosituksia.
Induktioliedelle tarkoitettuja, lämpöeristettyjä kattiloita ei ainakaan paljoa mainosteta, jos jokin taho niitä on alkanut valmistaa. Erilaisia omatekoisia haudutusastioita ja energiaa säästävää ruoanlaittoa koskevia ohjeita ja tutkimuksiakin löytyi monia, mutta ei viittausta mihinkään valmistajaan. Tiedustelin asiaa Fiskars Finland Oy Ab:stä, joka vastaa Hackmanin tuotteista, mutta heilläkään ei ole kuvatunlaista kattilaa valikoimissa.
Tässä heidän vastauksensa:
"Meillä ei valikoimissamme ole tällaista ulkopuolelta lämpöeristettyä kattilaa. Fiskarsin paksurunkoiset kattilat (Norden Steel- sarja) varaavat toki itseensä paremmin lämpöä, mutta eivät nekään mitään lämpöeristettyjä ole. Tiedossamme ei myöskään...
Etsiskelin verkosta ja Kirjasammosta, Goodreadsista, Worldcat-tietokannasta, valehtelijoita löytyi, persoonallisuushäiriöitä sekä muuta kuvattua, muttei tuollaiseen ympäristöön asettuvaa. Kollegat eivät tunnistaneet, oliskohan lukijoidemme joukossa joku, jolle tämä kirja on tuttu?
Kaunokirjallisuutta, jossa on aiheena persoonallisuushäiriö, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/persoonallisuush%C3%A4iri%C3%…
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Kirjasarja on nimeltään Disneyn iloinen tietolukemisto. Sarja ilmestyi vuosina 1983-1995.
Kiinassa seikkailtiin ainakin kirjoissa Silkkiperhosten maa ja Leijonatanssi.
Rokotteita on erilaisia. Monet niistä sisältävät taudinaiheuttajia joko tapettuina tai elävinä, mutta heikennettyinä. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa nämä rokotteissa olevat antigeenit ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Tietoa tämäntyyppisistä rokotteista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/…-.
Osa uusista covid-19-rokotteista perustuu uuteen lähetti-RNA-teknologiaan. Silloin rokote ei sisällä lainkaan virusta tai sen osia, vaan sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Näin syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan....
Vuonna 2020 ilmestynyt Miehen kosketus on Eino Saaren esikoiskirja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512418473&…
Teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Eino Saarelta on julkaistu mm. artikkeleja teatterialan lehdissä. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen. Samannimisen, mutta huomattavasti vanhemman henkilön, julkaisutietoja hakutuloksesta olen karsinut julkaisuvuotta myöhentämällä, mutta joukossa saattaa kuitenkin olla myös toisen tai toisten samannimisten henkilöiden julkaisuja:
(Tekijä:"saari eino") | Hakutulokset | Finna.fi
Hei
Valitettavasti minäkään en löydä runoa. Voit itsekin kokeilla Runotietokantaa tai muita runosivustoja tältä listalta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx.
