Tulossa olevat elämäkerrat, joita ei vielä ole tilattu kirjastoihin eikä niitä löydy kirjaston kokoelmista, löydät parhaiten eri kustantajien sivuja selailemalla. Myös esimerkiksi Booky.fi -sivun kautta voi selailla tulossa olevia elämäkertoja Henkilö ja sukuhistoria (booky.fi)
Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta.
Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu.
No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen.
Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa.
Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa.
Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa.
Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan,
niin saat kilometriloista luvun viisitoista.
Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran
neljän litran...
Yleisissä kirjastoissa orkesteriteosten nuotinnokset ovat yleensä pienoispartituureja eikä niissä ole erillisiä stemmoja. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia saattaa olla. Jokainen kirjasto päättää omista hankinnoistaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastoon ei hankita orkesterimateriaaleja. Nuotit, joihin kuuluu kymmeniä stemmoja, ovat hankalia kirjastokäytössä. Jos esim. jokin stemma jää palautumatta tai tuhoutuu, kokonaisuus on sen jälkeen vaillinainen. Kymmeniä stemmoja sisältävät paketit vievät paljon tilaa hyllyssä, mutta niiden kysyntä yleisessä kirjastossa on vähäistä. Lisäksi ne ovat kalliita myös kirjastoille. Finna.fi-hakupalvelun (https://finna.fi/) kautta löytyy orkesterimateriaaleja lähinnä oppilaitosten kirjastoista, mutta...
Suomalaisia arkistoja on koottu Kansallisarkistoon, sinne on kansalaisilla vapaa pääsy. Osa materiaalista on digitoitu, https://arkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat
Työväen arkisto voisi myös olla hyvä paikka tällaisen aineiston tutkimiseen, https://www.tyark.fi/. Sekin on avoimesti käytettävissä. Aineistojen kuvailua, https://www.tyark.fi/muistitieto/. Työväen muistitietotoimikunnan aineistoja Finnassa, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Finnan kautta löytyvät suomalaisten kirjastojen ja arkistojen aineistot, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Makupalat.fi:ssä on valikoima kirjekokoelmia, https://www....
Bengt Pohjasen Rajan kolmas huone (2011) löytyy Päijät-Hämeen Lastu-kirjastosta https://lastu.finna.fi/Record/lastu.285294. Kirjakaupoista sitä tuskin enää löytyy, mutta antikvariaateista se on ostettavissa, ks. esim. https://www.antikvaari.fi/Suomen kansallisbibliografia Fennica https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ei tunne kirjailijanimeä Bengt Pohjonen. Sen sijaan viitteitä Bengt Pohjasen kirjoittamista kirjoista Fennicaan on tallennettu kymmeniä. Kirjasammon mukaan hän on julkaissut 22 romaania sekä näytelmiä, artikkeleita ja valikoiman meänkielistä käännöskirjallisuutta. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175967061634Wikipedian artikkeli Bengt Pohjasesta https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Löysin Finna haulla kuvan sisäkattoasennuksesta Käräjäoikeuden rakennuksella 1994 eli rakennus lienee valmistunut samana vuonna. Nykyinen käräjäoikeus on toiminut paikallaan n. 1995 alkaen. Finna
Espoo saa uuden käräjäoikeustalon Otaniemeen, kertoo Länsiväylä 13.2.2020. Talo valmistuu kesällä 2022.
Aiemmista vaiheista en löytänyt tietoa.
Keskustelin asunnottomien hätämajoituksesta Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevän diakoni Kimmo Kajaksen kanssa ja tutustuin hätämajoitusta koskeviin julkaisuihin verkossa. Helsingissä tai muualla maassa eivät kirkot hätämajoitusta nähtävästi tarjoa vaan sen takaavat muut toimijat. Asian voi vielä tarkistaa.
Seuraava koskee Helsinkiä ja on lainaus Hoivan sivuilta:
"Aikaisemmin hätämajoituksesta huolehti Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsingin kaupunki kilpailutti hätämajoituspalvelut vuonna 2020 ja sitäan kautta diakoni siirtyi 1.1.2021 lähtien Diakonissalaitoksen Hoivalle. Palvelunan ostaa Helsingin kaupunki."
https://www.hoiva.fi/blog/diakonissalaitoksen-hoiva-jarjestaa-hatamajoi…
Matti Kannoston suomennoksessa kyseinen kohta ilmaistaan näin:
"Salissa oli varmaan pidetty myös tansseja ja musiikki viipyili siellä yhä, monien toistensa alta erottuvien kuulumattomien äänten sekamelska, tyylit tyylien päällä, rumpujen pohjavirta, saksofonien apea valitus, silkkipaperikukkasista punotut köynnökset, pahvipaholaiset, pyörivä peilipallo, joka tuprutti tanssijoiden yli valolunta."
Wäinö Solan sanat Jean Sibeliuksen lauluun Siltavahti (1928) löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Jean Sibelius: Mieskuorolaulut a cappella (toim. Uolevi Lassander, YL 2000)
Sanat löytyvät myös Kansallisarkiston digitoimasta Suomen viesti –lehden numerosta 3/1928 (s. 5).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1511052__Ssiltavahti%20sola__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2019/12/Sibelius.pdf
Kyseessä on lippaallinen tai makasiinillinen kivääri, joka voi olla myös itselataava. Tunnetuimpia kiväärimalleja on lännenelokuvista tuttu Winchester-kivääri.
Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Seuraavana vuonna Suomi alkoi EU:ssa ajaa yhteisestä kesäaikajärjestelystä luopumista, ja syyskuussa 2018 Euroopan komissio antoi ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin kumoamisesta. Komission tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019. Direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen lisäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla...
Sanasto Grapes of wrathin CliffsNotes-opinto-oppaassa määrittelee jehoviitit Charles T. Russellin perustamaksi uskonnolliseksi yhteisöksi. Raamatuntutkija Charles Taze Russell oli Vartiotorni-lehden ensimmäinen julkaisija, jota Jehovan todistajat pitävät järjestönsä perustajana. Kyse on siis Jehovan todistajista.
Oliko Charles Taze Russell Jehovan todistajien perustaja? | Usein kysyttyä (jw.org)
Vanhoja tv-ohjelmia löytyy esim. Ylen Elävästä arkistosta: TV-ohjelmat | Elävä arkisto | yle.fi tai Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta: Etusivu : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
Mieleen ei heti tule, mikä ohjelma on kyseessä. Kollega ehdotti vuodelta 1992 peräisin olevaa sarjaa "Päin perhettä". Sarjassa käsitellään humoristisesti ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten lamaa, työttömyyttä, asuntopulaa, uusperheitä ja avioeroja.
Artikkeli Ylen Elävästä arkistosta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/21/pain-perhetta
Kavista kollega löysi kaksi elokuvaa, jossa on tuo musiikki,
Punainen kohina (Red Static, Suomi, 2019) tuo kappale soi tietojen mukaan leffan alussa....
Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,...
Ei löytynyt tietoa, mitä maakuntalehteä Vainio tarkoitti vuonna 1986 tallennetussa kappaleessaan.
Mutta keuruulaisen henkilön kuolinilmoituksen täytyisi tietysti olla Keski-Suomen maakuntalehdessä, ja Keskisuomalainen lienee ainoa vaihtoehto Keski-Suomen maakuntalehdeksi.
kun varaus saapuu noudettavaksi pääkirjastolle, niin saatte siitä normaalin varauksen noutoilmoituksen eli yleensä tekstarin tai sähköpostiviestin. Seutuvaraukset saapuvat yleensä viikon sisällä maakunnista.
