24.6. on kristillisen kirkkovuosikalenterin mukaan Johannes Kastajan syntymäpäivä.
Lähteet ja lisätietoja
Yle: Juhannus 17.5.2010 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…
Kirkkovuosikalenteri https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-joha…
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista
Chris Van Allsburg on useassa haastattelussa kuvaillut, kuinka hänellä oli mielikuva nuoresta pojasta, joka kuulee kaukaisuudesta äänen ja sen jälkeen löytää junan keskeltä metsää. Junan löydettyään poika kenties miettisi, mihin juna olisi menossa. Voisiko juna viedä hänet minne vaan? Entä millaisiin paikkoihin lapset haluaisivat matkustaa, vielä erityisesti jouluaattona. Ehkäpä juurikin Joulupukin luokse...
Chris on kertonut, että hän itse 8-9-vuotiaana paini sen kanssa, että onko joulupukkia vai ei. Ehkä juuri sen takia hän on halunnut, että kirjan päähenkilö on suunnilleen sitä samaa ikäluokkaa.
Tässä pari lähteenä käytettyä englanninkielistä haastattelua:
Milfrod Daily News: https://eu.milforddailynews.com/story/entertainment/...
Tapiolan Kirjokannen ja Ison omenan kauppakeskuksen yläpuolella olevia asuntoja vuokraavat useat tahot.
Vuokrailmoituksia löytyy useasta palvelusta esim. Vuokraovi.com, Oikotie asunnot ja Tori.fi.
Citycon vuokraa nyt asuntoja Lippulaivan kauppakeskuksen lähellä ja tulevaisuudessa ehkä myös Ison Omenan lähellä. Linkki Länsiväylän uutiseen 5.11.2021 sekä Linkki Asuinhuoneistot.Citycon
Hei, ruumiskuoriaisilla tarkoitetaan todennäköisesti raatokuoriaisia eli haiskiaisia tai turkkiloita. Ne ovat melko yleisiä, kookkaita kovakuoriaisia joista osa syö raatoja osa pyydystää ruokansa elävänä. Raatokuoriaisilla on erinomainen hajuaisti, jolla ne haistavat mätänevän ruumiin jopa kahden kilometrin päästä.
Lisätietoa:
Ötökkätieto: Ötökkätieto – Haiskiaiset, turkkilot (Raatokuoriaiset) (otokkatieto.fi)
Suomen Luonto: Raatokuoriainen hoivaa jälkikasvuaan (suomenluonto.fi)
Strömsö-sarjan ohjeista on julkaistu kaksi kirjaa. Kirjassa Strömsö : Parhaat palat (2006) on monenlaisia ohjelmassa esitettyjä ohjeita. Villasukkia Strömsöstä (2019) puolestaan keskittyy ainoastaan villasukkaohjeisiin. Villapaidan ohje voi siis olla kirjassa Strömsö : Parhaat palat, mutta pelkästään neuleohjeisiin keskittynyt kirja on tehty vain villasukista. Strömsö-villapaidan ohje löytyy myös verkosta ohjelman sivuilta.
Linkit
Sandin, Rodas & Donner: Strömsö : Parhaat palat https://finna.fi/Record/helmet.1784252?sid=3990148583
Esselström ym.: Villasukkia Strömsöstä https://finna.fi/Record/anders.1743345?sid=3990151076
Strömsö-villapaidan ohje: https://yle.fi/aihe/a/20-307604
Olisiko tähän kysymykseen saatavilla mitään lisätietoja? Missä yhteydessä tällaista ilmausta on käytetty, pitäisikö sen liittyä esim. lainsäädäntöön vai mihin?
Näiden tietojen pohjalta emme pysty vastaamaan. Ainoa mistä tuossa saa kiinni on, että asia liittyy jotenkin sosiaali- ja terveysministeröön https://stm.fi/etusivu. Jos näin, asiaa voi tiedustella STM:n kirjaamon kautta kirjaamo.stm@gov.fi
Googlaamalla hakulausekkeella "miina ja manu äänisadut lukijat" löytyi tieto, että äänisatujen lukijoina ovat Tapani Puranen, Leila Viitala ja Rauno Virtanen. Tarkempaa tietoa siitä kuka esittää ketäkin en kuitenkaan löytänyt. Jos jostain pääsisi kuuntelemaan, niin sieltä se varmaan selviäisi tarkemmin.
Tein muutamia Helmet-hakuja. Ensimmäisen sanoilla klassikot ja onnellisuus. Tuloksena Katri Valan runokirja Onnen lupauksia.Vaihdoin hakusanaksi onni. Sain 54 tulosta (rajaus kirja ja suomen kieli) Linkki hakutulokseen joukossa mm. Maria Jotunin Tyttö ruusutarhassa ja muita novelleja, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi sekä Juhani Ahon Papin tytär; Papin rouva .Pelkällä haulla klassikot ja aihe rajauksella esim. rakkaus, löytyivät myös Yrjö Kokon Pessi ja Illusia, Jane Austenin Viisasteleva sydän, William Shakespearen Loppu hyvin, kaikki hyvin sekä George Orwellin Päivät Burmassa. Linkki hakutulokseenMyös hakusanalla hyvä elämä, löytyy aiheeseen sopivia kirjoja jotka ovat jo klassikoita esim. John Stenbeckin Hyvien ihmisten juhla, Luisa...
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
Hiroshi Saitôn ohjaama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva valmistui japanilaisen animaatiosarjan pohjalta vuonna 1992. Tuolloin se nähtiin Suomessa televisiosarjasta tutuilla suomenkielisillä äänillä. Uusi versio elokuvasta valmistui vuonna 2020, mutta sen ensi-ilta siirtyi koronapandemian vuoksi vuoteen 2023. Uuden version tuotti Cinematic Oy, ja siitä valmistui uudet suomen-, ruotsin-, englannin- ja japaninkieliset versiot. Näyttelijöiden lisäksi myös musiikki ja laulut ovat lehdistötietojen mukaan uudet.On tavallista, että animaatioelokuvista tehdään uusia kieliversioita uusien näyttelijöiden voimin. Syytä Muumi-elokuvan uuteen versioon pitäisi kysyä tuotantoyhtiöltä. Tavallisesti uusia versioita tehdään tekijänoikeussyistä (...
Tässä vastauksena käännös sivulta:https://mythologycrafts.com/lemures-and-roman-bean-recieps/"Festivaali järjestettiin kolmena ei-peräkkäisenä päivänä toukokuussa (9., 11. ja 13. päivä). Festivaalin aikana ihmiset suorittivat erilaisia rituaaleja päästäkseen eroon pahoista hengistä ja varmistamaan, etteivät aaveet vahingoittaneet eläviä. Rituaaleihin sisältyi miespuolinen perheenpää (tunnetaan nimellä paterfamilias) kävelemässä paljain jaloin keskiyöllä ja heittäen tummia papuja olkapäälleen. Tummat pavut yhdistettiin alamaailmaan niiden värin ja kyvyn synnyttää uutta elämää vuoksi (lisätietoja alamaailman myyteistä Persephone- ja Cerberus-käsitöiden avulla.) Kun talon isä vaelsi ympäriinsä paljain jaloin heittäen papuja, hän...
Seuraavia kirjoja kannattaa kokeilla: Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan, Sanna Heinonen: Noland ja Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja. Ilpo Koskela on tehnyt Rajalinja-nimisen sarjakuvan, joka voisi myös kiinnostaa.
Sotainvalidien veljesliitto järjesti vuonna 1950 Kalastajatorpalla amerikkalaismallisen "Halloween Partyn", mutta kunnolla juhla saapui Suomeen oikeastaan vasta 1980-luvulla Pohjois-Amerikassa vaihto-oppilasvuotensa viettäneiden opiskelijoiden mukana. Jo tätä ennen monet suomalaiset olivat saaneet tietoa halloweenista sarjakuvista, kirjoista ja elokuvista – olkoonkin, että esimerkiksi Aku Ankka -lehden tarinoiden suomennoksissa 'halloween' oli saatettu korvata jonkin toisen juhlan nimellä. Ennen 80-lukua halloween oli suomalaisesta näkökulmasta kuitenkin siinä määrin amerikkalaisperäisen kuriositeetin asemassa, ettei vielä ollut järin suurta tarvetta keksiä sille suomenkielistä nimitystä.Edelleenkään halloweenille ei ole löytynyt käännöstä...
1. korinttolaiskirjeestä peräisin olevat säkeet on käännetty englanniksi lukuisia kertoja. Koko joukko englanninnoksia vertailtavaksi löytyy täältä: 1 Corinthians 13:4–7
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä...
