Helmet-kirjastoista hakusanoilla Helsinki ja teollistuminen löytyivät seuraavat teokset, joista voisi saada tietoa:
Kadonneen kaupungin jäljillä : teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä = Tracing the lost city : industrial transformations in the historical heart of Helsinki / Anja Kervanto Nevanlinna
Teollisuuden vuosisata 1890-1990 : Teollisuusvakuutus ja sen edeltäjäyhtiöt 100 vuotta / Markku Kuisma
Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle / Heikki Waris
Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutustua kirjasarjaan nimeltä Helsingin kaupungin historia. Teoksia voi varata Helmet.fi:n kautta.
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä puolestaan...
Aivan kaikkia kysymyksessä mainittuja elementtejä vastaavaa kirjaa ei valitettavasti vastaani tullut. Tutkimistani lähimmäs osunee Nina Peuran Yöpakkasia (Mäkelä, 2014). Siinä on päähenkilönä historianopettajan sijaiseksi perinteikkääseen kaupunkikouluun tuleva Hanna, ja kirja päättyy kevätjuhlapäivään. Ikea-huonekaluja en kirjasta kuitenkaan löytänyt: Hanna asuu kalustettuna vuokratussa huoneistossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1945956
Syynä on varmaan se, että esim. henkilökunnan palkat menevät kuitenkin pitkäjänteiseen rahankeräykseen ja ovat ikään kuin "sijoitus", eikä "menoerä".
Kun googleen laittaa "lahjoitusvarojen käyttö ja keräyskulut", saa vastauksia, vaikkapa: (SOS-lapsikylä)
70 % ohjaamme suoraan kummilapsen lapsikylään
10 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien hankintaan
Mikäli toimit kummina kokonaiselle lapsikylälle, lahjoituksesi jakautuvat seuraavasti:
50 % ohjaamme suoraan lapsikylän ja kyläyhteisön hyväksi
30 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien...
Eric Redin ohjaama Bad moon - pahan ote -elokuva perustuu Wayne Smithin romaaniin Thor. Suomeksi kirjaa ei kuitenkaan ole saatavilla.
https://www.imdb.com/title/tt0115610/?ref_=fn_al_tt_1
Kysäisin asiaa viisaammilta ja Tampereelta löytyikin ehdotus.
Olisiko kyseessä J. I. Billowin Sininen naamio? Siinä on sekä kioskimurto että poika, jolla on ”emaljisilmä”. Kirja on erillinen jatko saman tekijän Aaveprikaatiin.
Helmet.hakutulos tai Jokken kirjanurkka tai Finlandia kirja
Ainakin seuraavilla nuortenkirjailijoilla on aasialaiset sukujuuret:
Debbie Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Florence on kolmannen polven japanilaisamerikkalainen.
Jenny Han: Lara Jean -sarja (Pojille, joita joskus rakastin, P.S. Rakastan sinua yhä ja Aina ja ikuisesti, Lara Jean)
Han on syntyperältään amerikankorealainen.
Emiko Jean: Tokion prinsessa
Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle
Goolla on korealaiset sukujuuret.
Hei,
Helpoin, mikä löytyi on:
Kuuluisia yksinlauluja koulukäyttöön : Schubert, Schumann, Brahms, Wolf / toimittaneet Rakel Suominen ja Mirjam Uusisaari ; tekstit suomentanut Kyllikki Solanterä. (WSOY, 1964).
sisältää suomenkieliset sanat ja melodian.
Voisikohan kyseessä olla K. M. Peytonin kirja Tähdenlento ja sen jatko-osa Yli esteitten? Kirjat ovat tosin ilmestyneet suomeksi jo vuonna 1979. Päähenkilö Ruth Hollisin perhe muuttaa kirjan alussa maalle, ja Ruth saa luvan ostaa omilla säästöillään kauan haaveilemansa ponin. Poni on kouluttamaton eikä Ruthilla ole hevosista kuin kirjatietoa, joten edessä on monenlaisia hankaluuksia. Ruth tutustuu ensin rikkaan perheen Helmi-nimiseen tyttöön, jolla myös on oma hevonen, ja sittemmin Peter McNairiin, jonka isällä on kalliita kilpaponeja kouluttava ja myyvä talli, ja joka saa ensimmäisen kirjan loppupuolella myös italialaisen, pastaa tarjoilevan oopperalaulajaäitipuolen.
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy...
Informaatioteknologiaa voi opiskella useimmissa Suomen yliopistoissa: Aalto-yliopistossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Vaasassa, Itä-Suomen yliopistossa, Lappeenrannassa ja Åbo Akademissa.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin.
Lisätietoa it-alan yliopisto-opinnoista löydät muun muassa yliopistojen omilta verkkosivuilta ja osoitteesta http://liimatukka.org/it-alan-opiskelu-suomessa/.
Valtakunnallinen varastokirjasto löytyy Kuopiosta. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa sijaitseva Helmet-kirjavarasto säilyttää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston varastoitua aineistoa.
Molemmista varastoista löytyy Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä : Tiedot 20 000 sairaanhoitajasta ja kätilöstä sekä 306 sairaalasta, joka on kustannettu vuonna 1971. Sitä paremmalta vaikuttavaa lähdettä ei löytynyt - kenties sellaista ei ole edes olemassa.
Uudenkaupungin vanhaa pääkirjastorakennusta puretaan lisää marraskuuhun. Sen jälkeen
alkaa rakentaminen sisätiloissa, joka kestää ensi vuoden puolelle. Muuton jälkeen kirjastotoiminta
voidaan aloittaa noin kahden kuukauden jälkeen 2023 syksyllä.
Varaus 45/45 tarkoittaa sitä, että olet jonossa sijalla 45 (ensimmäinen luku) ja varauksia on jonossa yhteensä 45 (jälkimmäinen luku), eli olet jonon viimeinen.
Kirjasta on Helmet-kirjastoissa useita eri painoksia. Muiden painosten varausjonot ovat lyhyempiä, joten kannattaa harkita varauksen tekemistä esimerkiksi tästä painoksesta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2049903. Tässä on varauksia tällä hetkellä 86, mutta lainattavia kappaleita 14, joten sen saa varaamalla huomattavasti nopeammin kuin sinun varaamasi painoksen (45 varausta mutta vain yksi lainattava kappale).
Nopeimmin kirjan saa luettavaksi e-kirjana: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069366. Tätä e-kirjaa on kaksi lainakappaletta ja...
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-...
Verkossa saatavilla oleva Kielitoimiston sanakirja antaa artistille seuraavanlaisen määritelmän:
artisti
(viihde)taiteilija.
Juuri verkkoon julkaistu Etymologinen sanakirja sanoo lisäksi seuraavaa:
Etymologinen täydennysosa
kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan artiste ’artisti’ < italian artista ’artisti’, jonka pohjana on latinan ars ’taide, taito’.
Latinan ars‑sanan taivutusmuodot perustuvat vartaloon art-.
Artisti voi tarkoittaa siis taiteilijaa, mutta painotus siinä on yleensä enemmän viihdetaiteilijan puolella.
Viihdetaiteilija taas määritellään Kielitoimiston sanakirjassa näin:
viihdeohjelmaa esittävä taiteilija, artisti.
Iskelmälaulajat ym. viihdetaiteilijat.
Viihde taas...
Brittiläinen Oxford English Dictionary julkaisee nettisivuillaan vuoden sanan (2004 lähtien):
https://languages.oup.com/word-of-the-year/
Yleisradio on joinakin vuosina valinnut yleisöäänestyksellä vuoden sanoja. Vuonna 2010 se oli Wikileaks, vuonna 2013 pöhinä ja vuonna 2014 Putin-juusto. Tiedossa ei ole, järjestetäänkö äänestys joka vuosi. Lisätietoja voisi kysyä Ylen asiakaspalvelusta:
Palaute (yle.fi)
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut kuukauden sanan vuodesta 2011 lähtien:
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana
Lisäksi vuonna 2021 Me Naiset -lehti järjesti suomen kielen kauneimmasta sanasta lukijaäänestyksen, jonka mukaan se oli äiti; sama vastaus oli saatu Turun Kirjamessuilla vuonna...
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
24.6. on kristillisen kirkkovuosikalenterin mukaan Johannes Kastajan syntymäpäivä.
Lähteet ja lisätietoja
Yle: Juhannus 17.5.2010 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…
Kirkkovuosikalenteri https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-joha…
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
