Tarkoittanet kysymykselläsi nimenomaan ympäristöluontoa (etkä esim. Rooman vaikutuksia ympäröiviin valtioihin)?
Esim. Kaari Utrio kirjoittaa teoksessaan Familia - eurooppalaisen perheen historia:
"Muinaiset yhteisöt kasvoivat, kukoistivat ja sortuivat melko säännölliseen tapaan: vilkasta yhteiskunnallista ja taloudellista toimintaa seurasi väestönkasvu ja asutuksen laajeneminen. Väestön lisääntyminen puolestaan tiesi tehostettua maanviljelyä, kalastusta ja metsänkäyttöä. Luonto ei ajan mittaan kestänyt äärimmillen vietyä hyödyntämistä. Maan eroosio ja luonnonvarojen - kalan ja riistan - yleinen väheneminen heikensivät yhteisön elinvoimaa. Asutus supistui, yhteisö alkoi rappeutua ja joutui ennen pitkää valloittajan saaliiksi. Antiikin...
Valitettavasti ei ole olemassa mitään listaa Turkuaiheisista lauluista. Kirjastossa voidaan kyllä tehdä haku lauluista, joissa esiintyy sana Turku. Näin löytyy joitakin lauluja.
Tässä aluksi pari Turkuaiheista kokoelmaa:
-Kasari, Olavi: Laula vähä!: Uittamo-Takakirves: lauluja Turusta ja Turkulaisista (Nuotti)
-Kotaviita, Aulis: Aurajoen vanhat lehmukset (LP-levy
Tänä vuonna on juuri ilmestynyt Turkuseuran julkaisema Lauluja Turusta: Turku-aiheinen laulukirja (2003), joka sisältää lauluja nuotteineen.
Kirjan Lempiäinen : Suuri etunimikirja mukaan Minka olisi puolalainen muunnos ja lyhentymä nimestä Vilhelmina, jonka nimipäivä on 26.5. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen:Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna:Etunimet.
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Kolme toivomusta ja Väärin toivottu saduissa kerrotaan miehestä, joka tapaa metsässä haltijan ja saa esittää vaimonsa kanssa kolme toivomusta. Nälkäinen mies toivoo makkaran. Vaimo suuttuu tyhmästä toivomuksesta ja toivoo, että makkara roikkuisi miehen nenässä. Viimeinen toive meneekin siihen, että mies saa makkaran pois nenästään.
Satu löytyy nimellä Väärin toivottu kirjasta Lapsuuden satuaarre, Otava 1987 sekä nimellä Kolme toivomusta kirjasta Hoffman, Mary: Otavan suuri satukirja, Otava 2001.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kotro” perustuu ortodoksiseen etunimeen, joka esiintyy kreikassa muodossa ”Kodratos” ja venäjässä muodoissa ”Kondratij” ja ”Kodrat”. Kreikankielisen nimen merkitys on ’neliömäinen’.
Kyseinen etunimi on siirtynyt sukunimeksi Suomessa tiettävästi Uudellakirkolla, Ruokolahdella, Johanneksessa, Jaakkomassa ja Juuassa. Myös Savossa Kotroja on asunut Puumalan seudulla ilmeisesti 1500-luvun lopulla tai myöhemmin.
”Kotro” ei ole kovin yleinen sukunimi Suomessa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että se on ollut sukunimenä vain 634 suomalaisella. Nykyisenä nimenä se on 354 suomalaisella, joista 176 on...
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2005) kertoo Engla-nimestä, että Engla on enkeliin viittaava nimi, joka on ollut 121 naisella tasaisesti koko 1900-luvun ajan. Muita samankaltaisia nimiä ovat esim. Angelus, Engel (naisen nimenä) ja Angelos (miehen nimenä. Miehen nimenä Engelbert on hyvin käytetty, naisen nimenä Engelberta. Englanninkielinen Angel on taas miehen nimenä suositumpi kuin naisen.
Kaunokirjallisuudesta löytyy runsaahkosti kuvauksia, jotka ovat melko särmikkäitä ja/tai raadollisia. Tässä muutamia hillitympiä teoksia ja lisäksi pari tietoteosta, jotka voisivat sopia tähän yhteyteen:
(Kertovat homojen ja lesbojen ihmissuhteista - eivät välttämättä sisällä suoria tai varsinaisia rakastelukohtauksia):
Esseet ja kaunokirjallisuus:
Nuutinen, Olli: Kommentteja kahteen elämään; Larsson, Jukka: Kantaja; Leavitt, David: Kiintymyksiä; Larsson, Jukka: Viettelijä; Forster, E.M.: Maurice; Larsson, Jukka: Kiusaaja; Leavitt, David: Perhetanssit; Ojala, Ossi: Toisenlainen rakkaustarina; Jansson, Tove: Nukkekaappi ja muita kertomuksia; Saisio, Pirkko: Kainin tytär; Ääriviivasi ihollani - naisten rakkausrunoja; Jansson, Tove: Reilua...
Kyseessä lienee suippumadonlakki, lat. Psilocybe semilanceata, joka on pienikokoinen, hallusinogeeninen sieni. Kuva ja tietoa tästä sienestä löytyy muun muassa kirjasta : Korhonen, Mauri: Tunnista sieni, Otava 2005. Kuvia löytyy myös hakukoneiden kuvahausta sienen latinankielisellä nimellä. Aihetta käsitteleviä nettisivuja löytyy myös runsaasti, muun muassa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Psilosybiini . Lisää nettisiuvstoja löytyy hakusanoilla madonlakit, suippumadonlakki sekä sienen latinalaisella nimellä.
Kannattaa olla yhteydessä TTS Työtehoseuran kotitaloustutkimukseen, jonka yhtenä erikoisalana on ammattikeittiötutkimus. Näin kerrotaan sivulla http://www.tts.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=187&Itemid=…
Aleksi -artikkelitietokanta antaa muutaman viitteen haulla
suurkeittiöt suunnittelu. Tässä kaksi tuoreinta:
Suurkeittiösuunnittelu vaatii yhteistyötä ja erikoisosaamista/ Huhtakangas, Pirjo
Aikakauslehti Kehittyvä elintarvike Vu/nro/sivu 2008 ; 1 ; 28-29 Huomautus Haastattelussa toimitusjohtaja Rita Pulli Suurkeittiö -Insinööritoimisto Rita Pulli Oy:stä
Käytännön kokemuksia suurkeittiön suunnittelu- ja toteutusvaiheista/ Kakko, Kirsti
Aikakauslehti Elintarvike ja terveys Vu/nro/sivu 2007 ; 5 ; 22-25
Kirjastot.fi...
Tie kotiin (kattaa televisiosarjan jaksot 1-12), Tie huipulle (13-22), Yhteinen tie (23-31), Kohtalon tie (32-40), Uusi tie (jatkaa tarinaa lokakuusta 1993 juhannukseen 1997). Tie kotiin ja Tie huipulle on julkaistu myös yhteisniteenä nimellä Metsolat.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa.
Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm löytyy aiheesta useampiakin opiskelijoiden tekemiä opinnäytteitä. Linda on käytettävissä kirjastoissa. Hakusanalla kiusa? ja yhdistämällä se hakusanoihin laps? tai varhaiskasv? tulee Lindasta mm. tällaisia viitteitä:
Talo, Johanna. Kiusataanko jo päiväkodissa? Pro gradu -työ: Turun yliopisto, kasvatustiede. 2000.
Oikarinen, Saija. Kiusaamisilmiö päiväkodissa : tapaustutkimus erään päiväkodin kuusivuotiaiden lasten ja henkilökunnan näkemyksistä kiusaamisesta. Kandidaatintyö: Oulun yliopisto, Oulun Kasvatustieteiden yksikkö, Varhaiskasvatuksen koulutus. 2001.
Laitinen, Terhi. Kiusaaminen päiväkodissa. Pro gradu -tutkielma: Helsingin...
Juliana on latinan Julianuksen ja Juliuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kalenterissa Julian oma. Nimen suosio on lisääntynyt Hollannin entisen kuningattaren Julianan ansiosta.(Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi?)
Varhaisin merkintä Suomessa Julianasta on v:lta 1332 Turun tuomiokirkon ns. mustassa kirjassa, samoin Mikael Agricolan rukouskirjassa 1544 on Juliana Neitsyt. Kyseessä oli neitsytmarttyyri, joka surmattiin noin v. 305 joko Nikomedeiassa Vähässä-Aasiassa tai Italiassa lähellä Napolia. Hänen lisäkseen katolisen kirkon pyhimysten ja autuutettujen luettelo tuntee 12 muuta samannimistä henkilöä. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Nea voi olla Linnean lyhennys. Ortodoksisessa kalenterissa Neonilla-nimen lyhennys. Linnea on...
Lauri Pohjanpään runo Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri (Aisopoon aiheen pohjalta) ilmestyi ensimmäisen kerran Pohjanpään yhdeksännessä runokokoelmassa Sininen hämärä (WSOY, 1933). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989) sekä useasta runoantologiasta, joista mainittakoon esimerkiksi Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla [3] (WSOY, 2000).
Suomenkielisen Wikipedian artikkelin mukaan maailman pisin koskaan elänyt ja mitattu mies oli vuonna 1940 kuollut Robert Wadlow. Hän oli 272 cm:n pituinen. Maailman pisin tunnettu ja mitattu nainen oli vuonna 1982 kuollut Zeng Jinlian. Hänen pituutensa oli 248,3 cm.
Heikki Poroila
Lattiarakenteilta edellytetään riittävää kantavuutta koko kirjastossa. Suomen rakentamismääräykset eivät erikseen mainitse kirjastotilaa pintakuormista annettujen määräysten yhteydessä. Julkisia tiloja koskevia vaatimuksia tietenkin on.
Hyötykuormien edellytetään vaikuttavan sen jälkeen kun rakennus on otettu käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttöön. Hyötykuormia ovat oleskelukuorma, kokoontumiskuorma, tungoskuorma ja tavarakuorma. Kirjastoihin sopii sovellettavaksi (tiloja kuten esim. voimistelu- ja juhlasalit, myymälät, ravitsemusliikkeiden yleisötilat) tungoskuomaa koskevat vähimmäismääräykset, siis 4,0 kN/m2 (400kg/m2). Useinkin se varmaan ylitetän.
”Suomen rakentamismääräyskokoelmassa” (Rakennuslain 13 pykälän mukaisesti) annetaan...
Maailman 195 itsenäisen maan englanninkieliset nimet löytyvät esim. näiltä sivuilta:
USA:n ulkoministeriö: http://www.state.gov/s/inr/rls/4250.htm
One World - Nations Online -projekti: http://www.nationsonline.org/oneworld/countries_of_the_world.htm
Uuden suomalaisen nimikirjan, 951108948X, mukaan nimi Janna on muunnos nimestä Juliaana. Tämä on puolestaan Juliuksesta johdetun Julianus-nimen sisarnimi. Edelleen samassa kirjassa kerrotaan, että Juliaana-nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi. Tämän muistopäivän ensimmäinen kalenterimerkintä on vuodelta 1332.
Voit käydä lukemassa New York Timesia American Resource Centerissä. Se sijaitsee Helsingin Yliopiston Fabiania-rakennuksessa Unioninkatu 36. American Resource Center on avoinna maanantaista perjantaihin 9-20 ja lauantaisin 9-16.
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Ostaminen onkin sitten jo hankalampaa, Resource Center ei tietenkään vanhoja numeroitaan myy. Ehkäpä he kuitenkin voivat antaa vinkkejä vanhojen numeroiden hankkimisesta. Tietopalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-17.
Voisit yrittää myös Internetin verkkokaupoista, osto- ja myyntipalstoilta, keskustelupalstoilta. Hämeenlinnan makupaloista löytyy hyvä luettelo: http://www.htk.fi/kirjasto/makup/yritys3b.htm
