Jens Liljestrandin Moberg-elämäkerran Mannen i skogen mukaan Maastamuuttajat-romaanisarjan päähenkilöt ovat tarkoin taustoitettuun historialliseen kehykseen sijoitettuja fiktiivisiä hahmoja. Mobergin tärkeimpänä yksittäisenä dokumentaarisena lähteenä Liljestrand nostaa esille Minnesota Historical Societyn kirjastosta löytyneen kymmenen nidettä kattavan päiväkirjan, jonka Itä-Götanmaalta vuonna 1850 Amerikkaan muuttanut maanviljelijä Anders Petterson oli 44 vuoden aikana kirjoittanut.
Vinkkejä voit löytää Ari Poutiaisen ja Risto Kukkosen toimittamasta kirjasta "Suklaasydän, tinakuoret : jazziskelmä Suomessa 1956-1963" (Suomen jazz & pop arkisto, 2011). Kirja on luettavissa myös verkossa:https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/suklaasydan-tinakuoret.pdf
Moottori-lehdessä syksyllä 1973 julkaistu vertailu, jossa esitellään Lada 1500 S ja Polski Fiat 125 p, ilmoittaa Ladan hinnaksi 16 800 markkaa (23 221,59 €/2024).Lähde: Kai L. Bremer, Matti Nevalainen & Tom Rönnberg, Lisenssiserkut : Lada 1500 S, Polski Fiat 125 p. – Moottori 8/1973, s. 13–17
Johanna Pakolan teoksesta Örön linnake (2015) löytyy luku ”Örön tykit” (s. 87–96), jossa kuvaillaan seikkaperäisesti linnakkeen tykkejä. Teoksessa esitettyjen tietojen mukaan Örössa sijaitsi vielä sen siirryttyä Suomen valtion hallintaan vuonna 1918 useita Obuhovin teräsvalimolla sekä Permin teräsvalimolla Venäjällä vuosina 1901–1915 valmistettuja tykkejä. Tykkien numerot, kaliiperit, valmistusvuodet sekä valmistuspaikat on lueteltu teoksessa tarkasti. Listauksen mukaan saarella on vuonna 1918 sijannut neljä 12 tuumaista Obuhov-tykkiä, joista kaksi on vielä paikallaan. Nämä neljä tykkiä on valmistettu Obuhovin teräsvalimolla vuosina 1914–1915. Myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY)...
Lapsuutta 1980-luvulla on tutkittu useista eri näkökulmista. Suomi nuorten kasvuympäristönä tarkastelee vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten elämää. Niin ikään on tutkittu 80-luvun harrastuksia ja vapaa-aikaa sekä yhteiskunnallista ilmapiiriä. Henna-Kaisa Sivosen Kasarikirja (2008) tarjoaa yleistajuisen katsauksen 1980-luvun lapsuuteen. Valokuvataiteilija Sari Poijärven ja kirjailija Kjell Westön teos Kasari: kun pyörähdin pyörässä näin (2011) kertoo kuvin ja tarinoin 80-luvusta.
Myös kaunokirjallisuudesta löytyy monenlaisia 1980-luvun lapsuuden kuvauksia (esim. Suvi Ratinen: Matkaystävä, Tommi Liimatta: Jeppis, Noora Vallinkoski: Perno Mega City).
Yleisradion Elävässä arkistossa käsitellään 1980-lukua:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=...
Lintu sininen
Äänikasetti, puhe
Henkilö Topelius, Zacharias, 1818-1898. ; Veijola, Timo ; Henkilö Majapuro-Joutsamo, Maisa, 1945- ; Helsingin suomalaisen yhteiskoulun teiniteatteri
1988
Olisiko kysymäsi versio juuri tämä? Sadussa oli mukana musiikkia, joka oli sävelletty tähän satukasettiin. Kasetti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta Fennica-aineistossa, josta se on tilattavissa lukusalikäyttöön.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Ikola on satakuntalaista alkuperää. Varhaisimmat havainnot nimestä ovat Kokemäeltä, Köyliöstä ja Tyrväältä. Satakunnasta nimi on levinnyt myös Etelä-Pohjanmaalle.
Helmet-kirjastoista hakusanoilla Helsinki ja teollistuminen löytyivät seuraavat teokset, joista voisi saada tietoa:
Kadonneen kaupungin jäljillä : teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä = Tracing the lost city : industrial transformations in the historical heart of Helsinki / Anja Kervanto Nevanlinna
Teollisuuden vuosisata 1890-1990 : Teollisuusvakuutus ja sen edeltäjäyhtiöt 100 vuotta / Markku Kuisma
Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle / Heikki Waris
Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutustua kirjasarjaan nimeltä Helsingin kaupungin historia. Teoksia voi varata Helmet.fi:n kautta.
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä puolestaan...
Aivan kaikkia kysymyksessä mainittuja elementtejä vastaavaa kirjaa ei valitettavasti vastaani tullut. Tutkimistani lähimmäs osunee Nina Peuran Yöpakkasia (Mäkelä, 2014). Siinä on päähenkilönä historianopettajan sijaiseksi perinteikkääseen kaupunkikouluun tuleva Hanna, ja kirja päättyy kevätjuhlapäivään. Ikea-huonekaluja en kirjasta kuitenkaan löytänyt: Hanna asuu kalustettuna vuokratussa huoneistossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1945956
Eric Redin ohjaama Bad moon - pahan ote -elokuva perustuu Wayne Smithin romaaniin Thor. Suomeksi kirjaa ei kuitenkaan ole saatavilla.
https://www.imdb.com/title/tt0115610/?ref_=fn_al_tt_1
Sari Hautamäki kertoo tämän vuotisessa opinnäytetyössään "Istuminen ei tapa, mutta liikkumattomuus vie ennenaikaiseen hautaan" seuraavaa:"10 000 askeleen suositusta on käytetty monessa yhteydessä helposti mieleen jäävänä, terveydelle riittävänä aktiivisuustasona. (UKK-instituutti 2019) Sen terveydellisen vaikutuksen perustaa ei ole kuitenkaan tieteellisesti todistettu (Lee ym. 2019) ja alkuperää pidetään kaupallisena, japanilaisen askelmittarin nimestä ”Manpokei” ("10 000 askelmetriä” japaniksi) alkunsa saaneena oivalluksena (Tudor-Locke & Bassett 2004). Käytössä olevien mittauslaitteiden lisäännyttyä on entistä enemmän kiinnitetty huomiota myös askelten intensiteettiin. On löydetty selviä viitteitä siitä, että rauhallisia askelia...
Kysäisin asiaa viisaammilta ja Tampereelta löytyikin ehdotus.
Olisiko kyseessä J. I. Billowin Sininen naamio? Siinä on sekä kioskimurto että poika, jolla on ”emaljisilmä”. Kirja on erillinen jatko saman tekijän Aaveprikaatiin.
Helmet.hakutulos tai Jokken kirjanurkka tai Finlandia kirja
Ainakin seuraavilla nuortenkirjailijoilla on aasialaiset sukujuuret:
Debbie Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Florence on kolmannen polven japanilaisamerikkalainen.
Jenny Han: Lara Jean -sarja (Pojille, joita joskus rakastin, P.S. Rakastan sinua yhä ja Aina ja ikuisesti, Lara Jean)
Han on syntyperältään amerikankorealainen.
Emiko Jean: Tokion prinsessa
Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle
Goolla on korealaiset sukujuuret.
Hei,
Helpoin, mikä löytyi on:
Kuuluisia yksinlauluja koulukäyttöön : Schubert, Schumann, Brahms, Wolf / toimittaneet Rakel Suominen ja Mirjam Uusisaari ; tekstit suomentanut Kyllikki Solanterä. (WSOY, 1964).
sisältää suomenkieliset sanat ja melodian.
Voisikohan kyseessä olla K. M. Peytonin kirja Tähdenlento ja sen jatko-osa Yli esteitten? Kirjat ovat tosin ilmestyneet suomeksi jo vuonna 1979. Päähenkilö Ruth Hollisin perhe muuttaa kirjan alussa maalle, ja Ruth saa luvan ostaa omilla säästöillään kauan haaveilemansa ponin. Poni on kouluttamaton eikä Ruthilla ole hevosista kuin kirjatietoa, joten edessä on monenlaisia hankaluuksia. Ruth tutustuu ensin rikkaan perheen Helmi-nimiseen tyttöön, jolla myös on oma hevonen, ja sittemmin Peter McNairiin, jonka isällä on kalliita kilpaponeja kouluttava ja myyvä talli, ja joka saa ensimmäisen kirjan loppupuolella myös italialaisen, pastaa tarjoilevan oopperalaulajaäitipuolen.
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy...
Informaatioteknologiaa voi opiskella useimmissa Suomen yliopistoissa: Aalto-yliopistossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Vaasassa, Itä-Suomen yliopistossa, Lappeenrannassa ja Åbo Akademissa.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin.
Lisätietoa it-alan yliopisto-opinnoista löydät muun muassa yliopistojen omilta verkkosivuilta ja osoitteesta http://liimatukka.org/it-alan-opiskelu-suomessa/.
Aatelisarvo menetti Suomessa merkityksensä, kun vuonna 1906 siirryttiin säätyvaltiopäivistä yleiseen äänioikeuteen perustuvaan eduskuntaan. Itsenäisessä Suomessa vuoden 1919 hallitusmuodossa mainittiin kansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuoto kielsi myöntämästä uusia aatelisarvoja tai muita perinnöllisiä arvoja. Tätä erityistä kieltoa ei mainita enää vuonna 2000 voimaan astuneessa perustuslaissa.
Tässä verkkolähteitä Suomen aatelisista:
https://www.ritarihuone.fi/fi/ritarihuoneesta/suomen_aateli/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_aateli
Valtakunnallinen varastokirjasto löytyy Kuopiosta. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa sijaitseva Helmet-kirjavarasto säilyttää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston varastoitua aineistoa.
Molemmista varastoista löytyy Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä : Tiedot 20 000 sairaanhoitajasta ja kätilöstä sekä 306 sairaalasta, joka on kustannettu vuonna 1971. Sitä paremmalta vaikuttavaa lähdettä ei löytynyt - kenties sellaista ei ole edes olemassa.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta kerrottiin, että saat kirjastokortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
