Hautapaikan historiasta ja tapahtumista siihen liittyen tiedetään Vuolenkoskellakin hyvin vähän. Hautaan liittyviä kertomuksia kylläkin on liikkunut sukupolvelta toiselle jo pidemmän aikaa. Pekko, Arto Vuolenkosken vaiheilla II teoksesta löytyy kuva, jonka tekstissä lukee Vapaussodan aikoihin, vuonna 1918, surmattiin Vuolenkoskellakin sekä punaisia että valkoisia. Tämä surmattujen työläisten hauta sijaitsee urheilukentän lähellä.
Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20
Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina.
Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia...
Postinumeroalueittaista muuttovoittoa/-tappiota ei ole saatavilla Tilastokeskuksen valmiista aineistosta. Tietoja on mahdollista tilata maksullisena erityisselvityksenä. Mikäli olet kiinnostunut tietojen tilaamisesta, ota yhteyttä: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Lisätietoja hinnoista ja maksullisuudesta: https://www.stat.fi/tup/hinnat/index.html
Avointa postinumeroalueittaista tietoa on saatavilla Paavo-tietokannasta: https://www.stat.fi/tup/paavo/index.html
Kuntien avainluvut -palvelussa on laskettu kuntien välinen muuttovoitto/-tappio: https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html
Esimerkiksi vuonna 2013 omenantuotannossa oli yhteensä 660 ha josta 67,1 ha luomua https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/06/Luomuome…
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta löytyy kattavasti erilaisia tilastoja viljan-, kasvien- ja hedelmänviljelystä. Vuonna 2018 omenanviljelyssä oli kaikkiaan 673 hehtaaria ja satoa saatiin lähes 7,2 miljoonaa kiloa. Luomuomenaa viljeltiin samana vuonna 65 hehtaarin alalla ja tuotantoa kertyi 153 000 kiloa.
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tu…
.
Vuonna 1985 julkaistun ensimmäisen The best -kokoelmakasetin kappalelista esittäjineen löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.discogs.com/Various-The-Best/release/5216231
Helmet-kirjastokorttisi on voimassa 18-vuotispäivääsi asti, jos olet käyttänyt sitä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kortissa olevat takaajatiedot voidaan poistaa kirjastossa nyt, kun olet täyttänyt 15 vuotta. Ota mukaan kirjastokortti ja henkilötodistus. Alle 18-vuotiailla henkilötodistukseksi käy myös kuvaton Kela-kortti. Alla vielä linkki Helmetin käyttösääntöihin:
https://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Hoikkakeltto tuskin vahingoittaa marsua, sillä ihminenkin voi maistella sitä hieman..
Marsu saattaa vierastaa sen kitkerää makua.
http://www.eattheweeds.com/crepis-japonica-seasonal-potherb-2/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltot
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piennarkeltto
https://www.vogel.fi/terveys/villivihannes_voikukka.php
Sinun kannattaa kysyä asiaa Sanastolta, koska tekijänoikeus koskee myös nimeä jos se ylittää teoskynnyksen. Sanasto valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia ja siten osaa sanoa voitko käyttää haluamaasi nimeä.
Kirjan nimen tekijänoikeuksista on kysytty ennenkin ja voitkin katsoa tästä vastauksesta linkit joista löytyy lisätietoa tekijänoikeuksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjan-nimi-suojattu-eli?from=term/200182&language_content_entity=fi
Tarkoitatko Pyhäjokiseutu-nimistä lehteä? Tämä lehti on luettavissa verkkolehtenä Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa ePress-palvelussa. Palvelun lehdet ovat luettavissa kahden vuoden ajalta. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Tähän Tuomas Holopaisen säveltämään (ja sanoittamaan) kappaleeseen ei tällä hetkellä ole saatavissa nuottia kirjastoista, ei nimellä "Last of the wilds" eikä nimellä "Erämaan viimeinen" (eli sanoitettuun versioon). Netistä kappaleeseen löytyy erilaisia nuotinnoksia, joista osa on maksullisia. Voit kokeilla googlata esimerkiksi näin: "last of the wilds" nightwish score. Score-sanan sijasta voit kokeilla myös termiä "sheet music".
Näyttelijä Jeremy Brett esiintyy brittiläis-italialaisessa minisarjassa Lokkisaaren arvoitus (1981) ja sen lyhyemmässä elokuvaversiossa (1985). Minisarjasta on saksaksi dubattu DVD-julkaisu, jossa ei ole tekstitystä muilla kielillä.
https://www.amazon.de/M%C3%B6weninsel-komplette-5-teilige-Mysteryserie-…
Parhaiten tämän saa selville lukemalla näytelmän, https://www.doria.fi/handle/10024/100898. Miljööstä saat osviittaa Kirjasammon kuvauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392.
Suomi on sen verran kapea maa, että paikallisajat mahtuivat 45 minuutin sisälle. Kuopion aika olisi n. 10 minuuttia edellä Jyväskylän aikaa ja Tampere 10 minuttia jäljessä, Lisätietoa paikallisajasta Suomi9000 -sivustolla: https://www.suomi9000.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-19nl.htm
Lähde: Pikkujättiläinen, WSOY 1985
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 81 viittaa lantion ja alaraajain vikoihin, vammoihin ja sairauksiin. 81c:n tarkempi merkitys on "Jalkaterän viat, jotka haittaavat kävelyä (Pes planum, valgus, varus, equinus, calcaneus, excavatus, hallus valgus).
Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana -teoksessa kerrotaan sodan jälkeisistä asevelvollisuusajan muutoksista seuraavaa:
"Kun Pariisin rauhansopimuksen enimmäisvahvuuksia ei haluttu missään vaiheessa ylittää ja kun lisäksi pyrittiin säästämään valtion menoja, säädettiin vuosina 1946-1948 kolme lakia asevelvollisille annettavasta erikoislomasta. Vuoden 1946 aikana pidettiin palveluksessa enintään 18000 varusmiestä kerrallaan ja 350-440 päivän palvleusajasta myönnettiin lomaa...
