Kyllä. Kirjastot.fi-toimitus on vastuussa julkaisun sisällöstä kaiken kaikkiaan, joten kommenttikenttää moderoidaan. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaava toimittaja hoitaa vanhojen vastausten päivityksiä, korjaa rikki menneitä linkkejä, uusii sisältöä tai poistaa julkisesta palvelusta vanhentuneita vastauksia.
Kaikki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistava sisältö keskittyy tiedonhakuun ja hyvien tiedonlähteiden suositteluun.
Sen määrittäminen, kuinka kauan ihmisillä on ollut nimiä, on perin haastavaa siksi, että nimien käytöstä on jäänyt konkreettisia todisteita vasta kirjoitustaidon kehityttyä. Nimeämiselle – ja sen tarpeelle – on kuitenkin asetettavissa joitain perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat jonkinlaisen karkean arvion antamisen.
Nimet ja niiden käyttö liittyvät yhtäältä puhekyvyn ja kielen kehittymiseen, toisaalta ihmiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Nimien on ajateltu edellyttävän sekä kieltä että kielellisen kommunikaatiokyvyn olemassaoloa. Puhutun kielen syntyajankohdasta on olemassa useita toisistaan eriäviä teorioita – joidenkin mukaan se tapahtui jo 100 000 vuotta sitten, varovaisimmat arviot ajoittavat sen 35 000 vuoden taakse...
Helsingin kaupunki toteaa sivuillaan, että vanhempia (ennen vuotta 1996) peruskoulun päättö- ja erotodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta. Sikäli voisi ajatella, että samasta paikasta kannattaa kysellä muitakin vanhempia koulunkäyntiin liittyviä papereita. Kyselyn pystyy tekemään tietopyyntölomakkeella.
Perhokalastusta käsitellään mm. näissä teoksissa:
Aronen, Eeva-Kaarina: Maria Renforsin totuus
Karhu, Ismo: Tammukkapuro
MacLean, Norman: Ja keskellä virtaa joki
Norokorpi, Ilpo: Lohi vei miehen
Ronkainen, Tero: Ei vaimoa mukaan kalavesille
Tuuri, Antti: Perhokalastus Pohjanmaalla : Kalastuskertomuksia
Uurinmäki, Matti: Koarvikoddsin noita
Kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, varmasti mahdotontakin, kun ei voida tietää, mitkä sävellykset saavat tulevien vuosikymmenten tai -satojen aikana klassikon aseman.
Jonkinlaista suuntaa voisi antaa vaikkapa BBC Music Magazinen kysely maailman suurimmista säveltäjistä. Kysely tehtiin vuonna 2019 ja siihen vastasi 174 taide- ja konserttimusiikin säveltäjää. Viidenkymmenen suurimman säveltäjän listalle nousi viisitoista 1900-luvulla syntyttä säveltäjää, joista kolme on edelleen elossa. Näiden joukossa on myös suomalainen Kaija Saariaho. Listan 1900-luvulla syntyneet säveltäjät ovat seuraavat:
6. György Ligeti (1923-2006)
11. Benjamin Britten (1913-76)
13. Olivier Messiaen (1908-92)
15. Dmitri Shostakovich (1906-75)
17. Kaija...
Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät.
01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Lascaux'n luolamaalauksista on vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Ulla-Leena Lundbergin kirjassa Metsästäjän hymy: matkoja kalliotaiteen maailmassa (2014) on yksi luku Lascaux'sta. Myös Heikki Kaskimiehen kirjassa Muinaiset valtakunnat: kivikaudesta vuoteen 970 eKr (1998) ja Leena Rantasen Seitsensormisessa omakuvassa (1979) Lascaux'n luolat mainitaan.
Vuonna 1958 Osmo Wiio julkaisi nuorten seikkailuromaanin nimeltä Lascaux'n luolat.
Finna.fi-aineistotietokannasta voi hakea aiheesta materiaalia esimerkiksi hakusanalla kalliotaide.
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty. Tiedot ovat peräisin sivuston pitkäaikaisen ylläpitäjän tviitistä.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907 kannattaa ainakin käydä läpi. Ylioppislastutkintolautakunnan arkistoja vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston mainitaan sisältävän mm. oppilasluetteloja.
Sinun kannattaa tutustua kahteen kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyvään myyttien hakuteokseen:
-Myytit ja legendat : ensyklopedia / Philip Wilkinson
-Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell
Myytit ja legendat lupaa takakannessaan:
"Opi tulkitsemaan myyttien sisältö ja konteksti, ymmärtämään niiden kulttuurinen vaikutus sekä tunnistamaan hahmot ja teemat."
Maailman myytit ja tarut lupaa:
"Elintärkeä teos jokaiselle, joka on kiinnostunut inhimillisen mielikuvituksen yli vuosituhansien ulottuvasta kulttuuriperinteestä. Yli 1 250 erilaista myyttiä ja tarua 18 eri kulttuurista."
https://tinyurl.com/Myytit-ja
https://tinyurl.com/Maailman-myytit-ja-tarut
Kyseinen runo löytyy Krista Bendovan vuonna 1978 suomeksi ilmestyneestä kirjasta Perhonen, hassu varpunen (951-1-04813-9, Otava). Eeva-Liisa Manner on kääntänyt ja riimitellyt kirjan runot suomeksi.
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Varausta ei voi lukita, jos kyseistä teosta on jossakin kirjastossa hyllyssä tai jos varaus on jo matkalla noutokirjastoon. Myöskään odottavaa varausta ei voi lukita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Ruotsin metsänhoidon lainsäädäntöä pääsee tutkimaan täällä:
https://www.lagboken.se/Lagboken/start/miljoratt/skogsvardslag-1979429/…
Suomen vastaava laki:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Noin yksityiskohtaista kohtaa en laeista löytänyt.
Muuta tietoa aiheesta:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/
Metsänhoidon suositukset on myös Metsäkeskus Tapion kustantamana kirjana (2023). Saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa.
Koulu päättyi ja täten kesäloma alkoi virallisesti jo 1.6. opetushallituksen mukaan: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2023-2024Tyypillisesti koulu on päättynyt kesäkuun ensimmäisen viikon lauantaina, eli esimerkiksi vuonna 2023 3.6. ja vuonna 2022 4.6.
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Kyseessä lienee vuonna 2006 ilmestynyt Anne Lampisen kirja nimeltä Kaunis Veera ja muita naislegendojaKaunis Veera ja muita naislegendoja | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi
Helsingin yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta löytyi Milka Varmolan Pro gradu -tutkielma Kun pesee ja parsii paikkaa, niin kestää vielä monta aikaa. Siinä kerrotaan, että kuupelointi, eli keskeltä hieman kuluneen lakanan iän pidentäminen siirtämällä keskikohta reunoille, oli käytännöllinen tapa korjata jo kuluneita vuodevaatteita ja myös ehkäistä ennalta niiden kulumista puhki. Kuupelointiin oli erilaisia mahdollisuuksia ala- ja ylälakanoille.DSpace (helsinki.fi)
Huudahdus on Gabriele D'Annunzion lanseerama. Hän oli italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti, joka palveli myös Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Se liittyy erityisesti Fiumen (Rijeka) kaupungin luovutukseen, jota D'Annunzio vastusti. Hän julisti Fiumen itsenäiseksi vuonna 1919 ja käytti Eia, eia, eia Alala huudahdusta hip hip hurraan sijasta. "Eia" on siis "hip"-tyylinen apusana ja Alala kreikkalainen sotahuudon personifikaatio. Se on sotahuuto, jolle ei ole varsinaista käännöstä.D'Annunzion ajatuksien on sanottu vaikuttaneen Benito Mussoliniin ja hänen politiikkaansa.Lisää Gabriele D'Annunziosta ja Fiumesta löytyy esimerkiksi tästä Library of Congressin artikkelista sekä tästä artikkelista. Molemmat...
Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
