Disneyn Tuhkimo-elokuvat sijoittuvat niin kuin kaikki sadut aikaan "kauan, kauan sitten" ja "olipa kerran". Tapahtumapaikka on "seitsemän meren takana" ja "kaukana täältä, kaukaisessa maassa".
Hei,
Kovasti vaikuttaa Truman Capotelta, vaikka ihan kaikki detaljit eivät täsmää. Teos Aamiainen Tiffanyllä sisältää myös muutaman novellin. Novellissa "Joulumuisto" tekevät pikkupoika ja isoäiti(tai joku muu iäkäs nainen) tekevät jouluisia pähkinä/hedelmä-kakkuja, jotka sitten lahjoittavat joulun hengessä. Vaikka kyseessä ei olisikaan tämä, kannattaa tarina ehdottomasti lukea. Novelli löytyy myös kokoelmasta Amerikkalaisia kertojia : valikoima Yhdysvaltain kirjallisuutta (Tammi, 1959).
Suomen kansa auttaa katastrofeissa kärsineitä ihmisiä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen kautta, kuten esim. Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun kautta.
Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa turvaamalla ruoka-apua. Konflikteissa ja levottomuuksissa apu kohdistuu siviiliväestön suojeluun.
Kansalaisten antama apu voi olla osallistumista järjestöjen rahakeräyksiin. Ihmiset ovat lahjoittaneet myös paljon vaatteita, lasten leluja, vaippoja, taloustarvikkeita, ensiaputarvikkeita, huopia jne. Järjestöjen kautta on mahdollista lähteä vapaaehtoistyöntekijänä myös kriisikohteeseen auttamaan.
Yksittäisinä kansalaisina tai ryhminä avun vieminen perille saattaa olla hyvin hankalaa ja useissa tapauksissa...
Mikäli tarkoitat lautapelejä, niitä voi tarjota kirjastojen kokoelmiin. Pelin täytyy kuitenkin olla hyväkuntoinen ja kaikkien osien tallessa. Konsoli- ja pc-pelit puolestaan kirjastot hankkivat yleensä omien hankintakanaviensa kautta. Käytetyn pelin ottamisessa kokoelmiin on riskinä esimerkiksi, että pelilevy tai -muistikortti on vaurioitunut ja siksi peli on lahjoitettu pois. Vikoja ei aina silmämääräisesti näe. Konsolipeleihin ei kuitenkaan tarvitse hankkia kirjastolisenssiä.
Kysymykseen ei löytynyt vastausta teksti TVn usein kysytyistä kysymyksistä. https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia
Ongelmasta kannattaa lähettää palautetta https://yle.fi/aihe/tekstitv/palaute
Hei,
Kirjeitä Tove Janssonilta (Schildts & Söderströms, 2014) mainitsee, että keväällä 1948 Tove matkusti Ranskaan, ensin Pariisiin, sitten lähistöllä sijaitsevaan pieneen ja idylliseen Chevreuseen ja jatkoi sieltä Bretagneen St. Pierren kalastajakylään. Tovelta on Bretagne-aiheisia maalauksia ainakin jo vuodelta 1945, mutta mainintaa siitä, oliko kyseessä sama paikkakunta, en silmäillessäni huomannut.
Lauri Pohjanpäästä löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977. Sitä pääsee lukemaan esim. kirjastoissa. Muilla kielillä, ruotsiksi ja englanniksi löytyy tietoa avoimesti verkossa, biografiskt lexicon, https://www.blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=4977 ja Authors Calendar, http://authorscalendar.info/lpohjanp.htm. Niistä käy ilmi, että Pohjanpää on syntynyt Helsingissä 1889, josta perhe on muuttanut Tampereelle 1898. Hänet vihittiin 1920 opettaja Arla Augusta Rossanderin kanssa. He asuivat Helsingissä. Lapsia oli kolme.
Kirjasammossa on Lauri Pohjanpäästä perustietoja ja teostieoa, https://www.kirjasampo....
Suuri osa tonnikalan fyysisistä ominaisuuksista liittyy uimisen helpottamiseen. Tonnikalan on oltava alinomaa liikkeessä. Uivat tonnikalat pitävät suutaan avoinna, jolloin veden virtaus kiduslehdyköiden läpi on voimakasta ja hapen vaihto tehokasta. Ellei uiminen onnistu, tonnikala tukehtuu, koska se ei pysty aikaansaamaan hapekkaan veden virtausta normaalien kalojen tapaan suuta ja kiduskansia aukomalla.
Tonnikalan ruumis on voimakas, torpedon muotoinen, sen selkä- ja rintaevät taittuvat taaksepäin mataliin uriin ja silmät ovat aivan ihon pinnan myötäiset. Kaikki nämä ominaisuudet vähentävät pyörteisyyttä ja siten pienentävät kitkaa. Pyrstö on sirppimäinen, mikä on ihannemuoto jatkuvaan nopeaan uintiin. Tonnikalalla ei ole uimarakkoa,...
Kullervo Kivikosken teoksen Harvat meistä elävät (Basam Books, 2022) arvioitu ilmestymisaika on 15.10.22. Teoksen saaminen lainattavaksi kestää aina jonkin aikaa siitä, kun se on tullut hankintaosastolle. Kannattaa seurata Helmetin uutuuskirjaluetteloa tai tehdä itselle varaus teoksesta.
Teosta on tilattu Helmet-kirjastoille yhteensä kahdeksan kappaletta. Tällä hetkellä (19.10.22) siitä on neljä varausta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2514688__SHarvat%20meist%…
https://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseisistä sarjoista ei olisi lainattavia kappaleita missään päin Suomea.
Sarjat löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistokokoelmista, missä niitä on mahdollista tulla etukäteen sopien katsomaan paikan päälle.
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Tästä Leonid Bashmakovin sävellyksestä en löytänyt äänitettä. Teoksen kantaesitys oli Tampereen tuomiokirkossa 4.6.1989. Tiedot kantaesityksestä ja teoksesta löytyvät Music Finland -sivustolta:
https://core.musicfinland.fi/works/requiem-bca4e44a-8dbc-4380-abdc-97e3…
Ainakin digitoinnin yhteydessä VHS-nauhoja korjataan esim. Tunninkuvassa. Kannattaa tiedustella suoraan liikkeestä, korjaavatko nauhoja myös ilman digitointia. Tunninkuva-liikkeiden yhteystiedot löytyvät tämän linkin kautta https://www.tunninkuva.fi/liikkeet.html.
Jos kirjaa ei halua ostaa netistä, niin vanhempaa painosta kannattaa kysellä ja etsiskellä antikvariaateista. Uudempaa painosta näyttäisi löytyvän ihan Kuopion Suomalaisesta kirjakaupastakin, ainakin verkkosivujen myymäläsaatavuuden mukaan: https://www.suomalainen.com/products/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-paken…
Esimerkiksi näistä nettikaupoista ja -antikvariaateista kirja näyttäisi myös löytyvän:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9---pakeni…
https://cdon.fi/kirjat/marcel-proust/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-paken…
https://www.antikvaari.fi/teos/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-pakenija/62…
https://www.finlandiakirja.fi/fi/marcel-proust-kadonnutta-aikaa-etsimas…
Kirja kannattaa palauttaa. Kun se on palautettu, kirjastokortilla voi taas lainata. Jos kirja on kadonnut, se täytyy korvata. Kannattaa käydä omassa lähikirjastossa keskustelemassa asiasta. Kirjan voi korvata joko ostamalla samanlaisen kirjan tilalle tai maksamalla kirjan korvaushinta. Jos haluat maksaa kirjan, kirjastossa laitetaan kirja korvattavaksi. Silloin kirjan hinta näkyy kirjastokortin maksuissa.
Kirjastokortilla olevat maksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Maksut voi maksaa maksukortin tiedoilla tai verkkopankin kautta.
Pekka Antinpoika Vesaisesta tai Juho Vesaisesta on kirjoitettu monissa tietoteoksissa. Lisäksi hän esiintyy kaunokirjallisuudessa. Näitä julkaisuja voi etsiä Finna.fi-palvelusta hauilla Pekka Vesainen ja Juho Vesainen.
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman...
