Linkitetyissä keskusteluissa arvellaan, että tällä kytkennällä patterin lämpö jakautuu paremmin ja lämpötehokkuus paranee. Vapaakiertoisessa järjestelmässä tarvitaan paine-ero riittävän virtauksen luomiseksi. Kuuma vesi nousee, tiheämpi kylmä vesi vajoaa. Siksi on luonnollisempaa käyttää alempaa liitäntää poistoon. Jos kuuma vesi tulisi alemmasta liitännästä, se nousisi suoraan ylös poistoliitäntää kohti, ja lämpö jakautuisi patterissa epätasaisemmin, varsinkin sen alaosassa.
Lähteet:
https://diy.stackexchange.com/a/243542
https://groups.google.com/g/uk.d-i-y/c/vviibmmytT4
https://web.archive.org/web/20080110220530/http://www.plumbingpages.com…
Vaski-verkkokirjaston etusivulta osoitteessa https://vaski.finna.fi pääsee hakukentän alla olevasta painikkeesta tekemään tarkennetun haun. Tarkennetussa haussa on ensimmäisenä kohta Hakuryhmä. Siihen voi kirjoittaa hakusanaksi esimerkiksi lastenkirjat ja valita sen oikealta puolelta alasvetovalikosta vaihtoehdon Aihe. Lomakkeen seuraavassa kohdassa Rajaukset pääsee valitsemaan kielen, tässä tapauksessa puolan. Viereisestä valikosta voi sen jälkeen rastittaa haluamansa aineistotyypin, kuten kirjan, äänitteen tai vaikka Blu-ray-levyn. Viimeisessä kentässä voi tahtoessaan rajata hakua vielä jollekin ajanjaksolle. Painike Hae kokoelmasta näyttää hakutulokset.
Itsekin fantasiakirjailijana kunnostautuneelle kollegalle mieleen tuli ensimmäisenä Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarja, jonka ensimmäinen osa, Maan kätkemät, ilmestyi vuonna 2008.
Toinen ehdotus oli Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous vuodelta 2018.
Olisikohan kyseessä jompikumpi mainituista?
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
Koitin erilaisia hakuja Helmet-haulla ja Finna-haulla.
En oikein löytänyt varmoja ehdokkaita, mutta voisiko kyseessä olla jokin Hilja Valtosen kirjoista esim. Pätkis?
Käytin Finna.fi tarkennettua hakua.
Hakusanoina sekä palovartija että lotta. (Ajattelin, että sota-ajan muistoissa voisi vielä olla ilmatorjunta lotista kyse.)
Lisäksi myös kaunokirjallisuus ja treffien perusteella viihdekirjallisuus. Lotta haulla löytyi enemmän vaihtoehtoja.
Rajasin haun materiaalin kirjaan ja valmistumisvuoden 1900-1970, koska muistat lukeneesi sen 1960-luvulla. Linkki Finnan hakutulokseen
Ehkä joku osaa kommentoida osuvamman kirjan?
Myös Kirjasampo hausta voi olla apua. Varsinkin jos muistat jotain kirjan kannesta. https://www.kirjasampo.fi/fi
Nintendon Tetris-peliin on sovitettu osia Tšaikovskin Pähkinänsärkijästä ("Sugar Plum Fairy").
https://gamefaqs.gamespot.com/top10/1960-the-top-10-classical-scores-us…
http://www.vgmpf.com/Wiki/index.php/Dance_of_the_Sugar_Plum_Fairy
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetris_(NES_video_game)
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
Lapin kirjaston uudella yhteisellä sivustolla kerrotaan:"Varaaminen on ilmaista. Voit tehdä varauksen henkilökohtaisesti kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjastossa.
Lapin kirjastoilla on yhteinen varausjono. Se tarkoittaa sitä että asiakas voi saada varaamansa aineiston lainaan mistä tahansa Lapin kirjastosta. Saat ilmoituksen sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeenä, kun varattu aineisto on haettavissa. Ilmoituksessa kerrotaan mihin saakka aineisto pidetään varattuna. Jos et hae varausta, kirjasto perii noutamattoman varauksen maksun, joka on 2 euroa.
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei ole Lapin kirjastossa, voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen" Saat siis ilmoituksen saapuneesta varauksesta valitsemallasi viestintätavalla....
Kyseessä on mahdollisesti Andersenin satu Iso Niilo ja Pikku Niilo. Sadussa Iso Niilo omistaa useamman hevosen kuin Pikku Niilo, mikä aiheuttaa kinaa Niilojen välille. Myös piru mainitaan sadussa.
Voit katsoa Kirjasammosta, mistä julkaisuista Iso Niilo ja Pikku Niilo -satu löytyy.
Assassiineja käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Bradley, Michael: Salaseurojen käsikirja
Daftary, Farhad: The Assassin Legends - Myths of the Isma'ilis
Kouvola, Karoliina: Soturit assassiineista samuraihin
Reynolds, John Lawrence: Varjojen väki - maailman salaseurojen historia
Myös Britannicasta löytyy lyhyt juttu assassiineista: https://www.britannica.com/story/who-were-the-assassins
Kyseinen runo löytyy Krista Bendovan vuonna 1978 suomeksi ilmestyneestä kirjasta Perhonen, hassu varpunen (951-1-04813-9, Otava). Eeva-Liisa Manner on kääntänyt ja riimitellyt kirjan runot suomeksi.
Ainakin seuraavat kustantajat ovat julkaisseet kotimaisten kirjoittajien runokirjoja viime vuosina. Löydät kustantamoiden yhteystiedot hakemalla netistä. Kannattaa kysyä suoraan kustatamoista.
Aviador
Enostone
Gummerus
Kaarna-kustannus (Seuraava käsikirjoitushaku järjestetään keväällä 2024.)
Kirjapaja
Kustannusosakeyhtiö Teos
Neirol-kustannus
ntamo
Nysalor-kustannus
Osuuskunta Poesia
Otava
Palladium kirjat
Päivä osakeyhtiö
Reuna Publishing House Oy
Robustos
Väyläkirjat
WSOY
Juuri tämän vuoksi Helmetissä haun voi kohdistaa tiettyyn aineistotyyppiin. Työkalut, soittimet yms. ovat esineitä ja jos kohdistat haun niihin, kirjat ja äänitteet jäävät pois. Jos haet Helmetistä hakusanalla saha ja rajaat haun aineiston mukaan niin, että otat vain esineet mukaan, saat hakutulokseksi vain yhden sahan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaha__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Ruotsin metsänhoidon lainsäädäntöä pääsee tutkimaan täällä:
https://www.lagboken.se/Lagboken/start/miljoratt/skogsvardslag-1979429/…
Suomen vastaava laki:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Noin yksityiskohtaista kohtaa en laeista löytänyt.
Muuta tietoa aiheesta:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/
Metsänhoidon suositukset on myös Metsäkeskus Tapion kustantamana kirjana (2023). Saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa.
Wilbur Smithin Aavetulet (Ghost fire, suom. Nina Mäki-Kihniä ,2022)on Courtney-sarjan 18. osa.
Sarjan 19. osa on nimeltään Sodan perintö (Legacy of war, suom. Nina Mäki-Kihniä, 2023).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1901409
Oppikirjojen sisällöistä on löydettävissä hyvin vähän tietoa, enkä pysty valitettavasti sanomaan mikä nimenomainen kirja olisi voinut olla kyseessä, mutta Suomen yläasteilla oli 1990-luvulla laajalti käytössä ainakin sellaiset englannin oppikirjasarjat kuin You too ja OK English. Molemmista löytyy netistä kansikuvia, joita katselemalla saattaisit muistaa mikä kirja omassa koulussasi oli käytössä. Finna.fi-hakupalvelusta voit etsiä, mistä Suomen kirjastoista esimerkiksi näitä mainitsemiani oppikirjoja löytyy ja halutessasi tehdä omassa kirjastossasi kaukolainapyynnön (pyynnön voi tehdä Lastu-kirjastoissa myös lastu.finna.fi-verkkokirjastosta löytyvällä sähköisellä lomakkeella). Lastu-kirjastoista näitä oppikirjoja ei löydy.
Kyseessä on hollantilaisen Hendrik Groenin Viimeiset villitykset : Hendrik Groenin (83 ¼ v.) salainen päiväkirja (Pogingen iets van het leven te maken, suom. Sanna Van Leeuwen, 2017)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3534151?sid=4112137193
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kyllä, kirjan jokaisella julkaisumuodolla (painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne) on oma ISBN. Löydät lisätietoa ISBN-tunnuksesta Kansalliskirjaston sivulta.
