Lähtisin itse ensimmäisenä etsimään tietoa vanhoista sanomalehdistä. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä pystyy hakemaan esimerkiksi lehtijuttuja, joissa henkilön nimi esiintyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPERJos tietoa ei löydy sanomalehdistä, tieto voi löytyä mahdollisista paikkakunnan paikallishistoriateoksista.Mahdollisesti asiaa voisi tiedustella myös valtioneuvoston kansliasta, jos tietoa ei muuten löydy: https://valtioneuvosto.fi/huomionosoitukset/arvonimet
Kysymyksesi on sen verran laaja, että se vaatisi tutkimuksen tekoa. Valitettavasti tässä palvelussa emme tutki asioita, vaan haemme jo olemassa olevaa koottua tietoa ja vinkkaamme tiedonlähteitä.HS aikakoneella voi tutustua Helsingin sanomien arkistoon. LinkkiMyös Kansalliskirjasto säilyttää sanomalehtiä myös digitaalisena aineistona, josta voi tehdä hakuja. Linkki.Kansainvälisempää tietoa voi etsiä esim google scholar sivustolta. Sillä saa esiin myös aikanaan vertaisarvioituja artikkeleita, sekä kirja-aineistoa. Linkki.Kansainvälisempiä tuloksia löytyy WorldCat hausta. Tosin oikean hakusanan löytäminen vaatii hieman kokeiluja. Tässä tulos nimihaulla.Tietoa, joka ei ole julkista, emme valitettavasti löydä. Samoin on hankalaa selvittää...
Kansanrunous ja kansanlaulut ovat suullista perinnettä, jossa oleellisena osana on muuntelu. Kerääjien muistiin kirjoittamat tekstit ja nuotit ovat aina toisintoja. Kysyjä toteaakin, että "oikeaa" tai "väärää" versiota tuskin on olemassa. Siksipä en tähän varsinaista vastausta pysty antamaan. Kuitenkin muutama huomio ”Veret tuli mun silimihini” laulun 3. säkeistöstä: "Raitti se raitti se Amerikan raitti on sannalla sannootettu".Sannootettu lienee tässä murteellinen muoto verbistä ”hiekoittaa” https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sannoittaaIlmaisua ”sannalla sannoitettu” on käytetty muissakin lauluissa, esimerkiksi ”Rautatie on sannalla sannoitettu” (Karjalainen kansanlaulu) ja ”Maantie on pitkä ja sannoitettu”. Pieni Aasinsilta...
Koivunherkkutatti, latinaksi Boletus betulicola ei ilmeisesti ole saanut englanninkielistä nimeä. Herkkutatti Boletus edulis kyllä tunnetaan englanninkielisellä arkisella nimellä penny bun tai penny-bun fungus, ruokana myös porcini -nimellä. Koivunherkkutatti lienee sen verran harvinainen Isossa-Britanniassa ettei sille ole annettu englanninkielistä nimeä.koivunherkkutatti - Boletus betulicola | Yleiskuvaus | Suomen LajitietokeskusBoletus betulicola (Vassilkov) Pilát & DermekBoletus betulicola - Wikidata
Etsin Finna.fi haulla Siikonen K. nimistä kirjailijaa, mutten löytänyt. Siikosia on kyllä ruunsaasti tekijöinä. Hakuun tarttui Siikonen Lauri Kustaa, mutta hänen alansa näyttäisi olevan sähkötekniikka.Yritin myös Fonectan haulla, muttei sekään tunnistanut Siikosella etunimeä K.Toivotaan joku kommentoija tietää kestä on kyse.
Suomessa ensimmäiset puutiaisaivokuumetapaukset todettiin Ahvenanmaalta Kumlingen alueelta. Tämän vuoksi tautia alettiin kutsua nimellä Kumlingen tauti.https://www.duodecimlehti.fi/duo94373
Vanhat Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa [Säilytys: mikrofilmit (29.2.1932-) (ei lainata)]. Lokakuun 1975 lehdet löytyvät kokoelman mikrofilmirullalta "Ajanjakso 26.09. - 23.11. 1975" (1).Mikrofilmit luetaan ja tallennetaan lukulaitteella:Digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3. Ei internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fiMyös kansalliskirjastossa voi lukea vanhoja Ilta-Sanomia (2). Osa vanhemmista Iltiksistä on luettavissa myös netissä: Linkki verkkoaineistoon 1932-1939https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695611?sid=...
Isodor F. Stonen Trial of Sokrates ei valitettavasti ole suomennettu. Ruotsiksi teos löytyy Vaasan kaupunginkirjastosta ( saatavuustiedot voitte tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080/session94FA94E05E0A66BE84CB0B14B67C3948/ ). Mikäli olette kiinnostunut englanninkielisestä versiosta, kääntykää Vaasan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen.
Näistä kirjoista voisi olla apua:
- Vaikuttavat viestit : opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin / Heikki Seppälä
- Lasten ja nuorten psykiatria / Marianne Cederblad
Tällaisia artikkeleita aiheesta löytyy:
- Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve / Esa Chydenius ... (et al.)
Suomen lääkärilehti 1998, n:o 13, s. 1553-1559
- Mielenterveysprojekti muutti käsityksiä hyvästä hoidosta : apu pitää viedä kotiin / Heikki Seppälä (Ketju 1998, n:o, s. 9-10)
- Maailma viekoittelee ja kaatuu lopulta päälle : kun ote elämästä lipsuu, horjuu mieli / (Ketju 1994, n:o 6, s. 8-10)
Ketju-lehti on Kehitysvammaliiton lehti. Kehitysvammaliiton Internet-sivusto löytyy täältä:
http...
Harjavallan kirjasto kuuluu Kysy-kirjastoihin Kokemäen ja Nakkilan ohella. Näissä kirjastoissa on käytössä yhteinen kortti, joten Huittisten kirjaston kortti ei kelpaa. Kirjastokortin Kysy-kirjastoihin saa esittämällä henkilötodistuksen, ilmoittamalla osoitteensa sekä sitoutumalla noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Valitettavasti en löytänyt teosta, joka sopisi kuvaukseesi. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle, mutta kukaan ei ole tunnistanut etsimääsi kirjaa.
Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista, mitä kirjasta voisi olla kyse?
Kallion kirkko kelloineen on vihitty käyttöön 1.9.1912. Alusta asti kirkon tornissa on ollut seitsemän valurautaista kelloa. Kallion kirkon historiasta kertova Tälle Kalliolle - Kallion kirkon 100 - kirja kertoo, että kellot saapuivat Kallioon 29.3.1912, joten ne on asetettu paikalleen keväällä tai kesällä 1912.
Täsmällisen päivämäärän selvittämisessä apua voi olla esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, jossa vuoden 1912 lehdet ovat vapaasti luettavissa ja niistä voi etsiä tietoa sanahaun avulla. Käyttämällä hakusanana esimerkiksi sanaa "Kallion kirkon kellot" Työmies-lehti kertoo 30.3.1912, että kirkon kellot ovat saapuneet ja että laitetaan lähiaikoina paikalleen. Elokuussa esimerkiksi...
Lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden läheisten on mahdollista saada apua ja neuvontaa tilanteeseensa useilta tahoilta.
Puhelinpalvelu Nollalinja on tarkoitettu paitsi lähisuhdeväkivallan osapuolille, myös heidän läheisilleen. Soittaminen on maksutonta ja soittaa voi mihin aikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Lisätietoa palvelusta saat osoitteesta www.nollalinja.fi
Neuvoja ja linkkejä auttaviin tahoihin löytyy myös Nettiturvakodin sivustolta:
https://nettiturvakoti.fi/tunnista-vakivalta/tietoa-laheisille/
Väestöliiton sivuilta löytyy listaus tahoista, jotka auttavat lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/apua-uhreille-ja-tekijoille/
Myös Naisten...
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
Noin 60-70 % ihmiselimistöstä on vettä eri kudoksiin sitoutuneena. Elimistön sisäinen ympäristö on monin tavoin vakioitu. Esimerkiksi solut edellyttävät tasalämpöisyyttä. Terveellä ihmisellä sisäelinten lämpo vaihtelee 36.5:n ja 37.5 asteen välillä. Lähde: Hiltunen ym. (toim.): Galenos : Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2007.
Kiitos kysymyksestäsi!
Suosikkikirjailijoitasi ovat Margaret Atwood ja Virginia Woolf ja toivoit käännöskirjallisuusvinkkejä. Rivien välistä luen, että saatat pitää tieteiskirjallisuudesta ehkä dystopioista mutta myös klassisesta ja laadukkaasta kaunokirjallisuudesta.
Mieleen tuli montakin kirjailijaa ja kirjaa mutta lähdin etsimään laadukasta ja ehkä lempikirjailijoidesi ajatusmaailmaan tai tyyliin sopivaa kirjallisuutta.
Kirjaston www.helmet.fi tietokannasta pääset kurkistamaan kirjojen kuvaluita tarkemmin kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen ja klikkaat listauksesta teoksen kansikuvaa.
Näitä kirjailijoita suosittelisin ”Atwoodin ja Woolfin hengessä”, lisänä esimerkkiteos mutta katso myös muita kirjailijoiden teoksia...
