Valitettavasti kattavaa kaukolainahinnastoa ei ole, vaan tiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta. Tietoja ei ylläpidetä keskitetysti, vaan jokainen kunta vastaavat itse omien tietojensa päivittämisestä.
Lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden läheisten on mahdollista saada apua ja neuvontaa tilanteeseensa useilta tahoilta.
Puhelinpalvelu Nollalinja on tarkoitettu paitsi lähisuhdeväkivallan osapuolille, myös heidän läheisilleen. Soittaminen on maksutonta ja soittaa voi mihin aikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Lisätietoa palvelusta saat osoitteesta www.nollalinja.fi
Neuvoja ja linkkejä auttaviin tahoihin löytyy myös Nettiturvakodin sivustolta:
https://nettiturvakoti.fi/tunnista-vakivalta/tietoa-laheisille/
Väestöliiton sivuilta löytyy listaus tahoista, jotka auttavat lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/apua-uhreille-ja-tekijoille/
Myös Naisten...
On harmillista, kun löytää kiinnostavan kirjailijan, mutta tämän kirjoja ei sitten myöhemmin enää suomennetakaan. Kustannustoiminnassa on varmasti lukuisia eri syitä, minkä perusteella päätetään mitä kirjoja julkaistaan. Kustannustoimintahan on ennen kaikkea liiketoimintaa, joten kustantamoissa mietitään tarkkaan, mikä kirja kannattaa kääntää. Jo kääntäjän korvaukset työstään nostavat kirjan hintaa verrattuna suoraan suomeksi kirjoitettuun teokseen. Painoksen koollakin on merkitystä. Saadaanko koko painos kannattavasti myytyä. Lisäksi viihdekirjallisuudessa on nykypäivänä valtavasti tarjontaa. Tästä massasta kustantamot valitsevat vuosittain vähän jotain vanhaa ja vähän jotain uudempaa.
Kustantamoihin voi...
Hei,
Kodin Pellervo -lehdestä löytyi vuodelta 2016 juttu Arboretum Magnoliasta, joka sijaitsee Lohjalla. Hain lehden sähköisestä arkistosta hakusanalla arboretum ja tuo oli ainoa viime vuosina tehty juttu tuolta päin Suomea. Heillä on oma verkkosivusto https://www.arboretummagnolia.fi/
Kiikalassa Salossa on Ilolan arboretum, mutta tästä ei löytynyt Kodin Pellervosta juttua. Tietoa paikasta löytyy esimerkiksi https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/ilolan_arboretum_ja_taimisto/
Lukutottumuksen perusteella suosittelisin hänelle esim.:
Sjón: CoDex 1962
Lemaitre Pierre: Petoksen hinta
Christoffer Carlsson: Leo Junker -sarja
Varjot
Ääret
Salaisuudet
Voimat
Dicker, Joël: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
Hanya Yanagihara: Pieni elämä
Lisäksi seuraavien mestarikertojien koko tuotanto, esim. seuraavat teokset ovat olleet vaikuttavia lukukokemuksia:
Paul Auster: New York-trilogia
Roberto Bolano: 2666
Don DeLillo: Nolla kelviniä
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri
Haruki Murakami: Tanssi tanssi tanssi
Toivottavasti näistä joku tärppäisi.
Suomen yleisten kirjastojen ensimmäinen musiikkiosasto perustettiin Tampereella vuonna 1958. Kari Eloranta on kirjoittanut sen historiikin, joka julkaistiin musiikkiosaston 50-vuotisjuhlavuonna 2008. Julkaisu on luettavissa myös verkossa.
Samana vuonna ilmestyi kirja "Hiljaisuudesta nousi musiikki", jossa eri kirjoittajat muistelevat musiikkikirjastotoiminnan alkuvaiheita. Kirjoittajien joukossa on monia alan ammattilaisia. Kirjan lopussa on Anne Systän ja Pirjo Hakunin kokoama luettelo musiikki- ja musiikkikirjastoaiheisista artikkeleista Kirjastolehdessä vuosina 1919-2008 (s. 136-149).
Tilastotietoa löytyy Kyösti Mäkelän kirjasta "Yleisten kirjastojen musiikkikirjastotoiminta 1980-luvulla". Kirjassa tulevat esille myös tilastoinnin...
Joitakin kirjoja Lounais-Hämeen historiasta löytyy . Alla kirjoja ja linkki hakupalvelu Finnaan, josta selviää, missä kirjastoissa kirjat ovat.
https://www.finna.fi/
- Lounais-Hämeen entisyyttä / Esko Aaltonen ; [toimittaneet Esko Aaltosen 60-vuotispäiväksi Matti Aaltonen ja Päivikki Lybäck] (1953)
- Kotiseutulukemisto : Lounais-Häme (1955)
- Lounais-hämeen esihistoria / Pohjakallio Lauri
- Lounais-Hämeen kulttuurihistoriaa : maakuntamuseon opas / Salo Unto (1959)
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Alla linkki sivuille, joista löytyy tietoa Kirkes-kirjastojen kaukolainaamisesta:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Paattisten kirjastoon on tilattu sueraavat aikakauslehdet: Aku Ankka, Anna, Avotakka, Bamse, Bike MP, Demi, Eeva, ET-lehti, Fit, Geo, Goal, Hevoshullu, Ihana, Kaks'plus, Kauneimmat käsityöt, Kodin kuvalehti, Kotilääkäri, Kotipuutarha, Koululainen, Matkaopas, National Geographic, Suuri käsityölehti, Tekniikan maailma, Tiede.
Sanomalehdistä Paattisille tulee Turun Sanomat ja Turun tienoo.
Aivan täysin näihin kriteereihin täsmääviä aapisia en löytänyt, vaikka meillä niitä aika iso kokoelma onkin. Laitan tähän alle linkkejä kuviin, joissa on ainakin osittain sopivia kansia.
Aarni Penttilä: Aapiskukko https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vanha-aapiskukko-herattaa-loytajassa-tunteita/279402/
Aukusti Salo: Uusi Aapinen https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/748472
Haavio: Kultainen aapinen https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927000?page=1
Tätä kannattaa myös selata, jos sieltä löytyisi tutun näköinen:
Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf
Tässä osoitteessa on digitoituja aapisia, joita...
Vuonna 1963 ei ilmestynyt ekonomimatrikkelia. Lähimmät vuodet ovat Ekonomit 1962 ja Ekonomit 1965 -matrikkelit. Ne ovat luettavissa Helsingin Pasilan kirjastossa ja Kauniaisten kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1019972__Sekonomi*%20matrikkeli*__P0%2C9__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1019973__Sekonomi*%20matrikkeli*__P0%2C8__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Ukrainalaisen muusikon nimi Павло Фенюк translitteroidaan suomalaisen käytännön mukaan Pavlo Fenjuk.
Valitettavasti Pavlo Fenjukin levyjä ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Fenjuk on kyllä levyttänyt ja kannattaa etsiä hänen levytyksiään esimerkiksi ulkomaisista nettikaupoista.
https://www.kielikello.fi/documents/35556/93818/4_12_UKRAINA.pdf/81b1cfd1-cd83-5adc-249d-8f8ca46289da
https://www.kielikello.fi/-/yuliia-julija-yulia-ukrainan-valko-venajan-ja-bulgarian-omakielisten-nimien-latinaistaminen
https://finna.fi/
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että korkeapaineessa sää on yleensä selkeämpää ja sateettomampaa kuin matalapaineessa, mutta etenkin talvella voi korkeapaineenkin aikana olla pilvistä. Tähän vaikuttavat auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila.
Lisää tietoa Ilmatieteen laitoksen (ilmanpaine) ja Ylen Oppiminen (Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset) -sivuilta
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanpaine
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/09/korkea-ja-matalapaine-ja-suihk…
Lukion maantiedon oppikirjasarjasta Geos on vuonna 2016 julkaistu 10. painos osasta 1 (Maailma muutoksessa) ja 10. uudistettu painos osasta 2 (Sininen planeetta). Kummastakin näistä on tällä hetkellä varausjono, joten niitä ei nyt ole saatavana.
Kirjasarjan muiden osien osalta voit tarkistaa niiden ajantasaisen saatavuuden Helmet-haulla.Teokset löytyvät helposti hakusanalla geos.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirkes kirjastoilla on etäkäytössä eMagz (johon kirjaudutaan kirjastokortilla ja tunnusluvulla) ja Journal.fi sekä ePress, joka toimii kirjastojen koneilla. https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/kirjaston-aineisto/lehdet
Lisäksi monet lehdet antavat lukea verkkoversiotaan ilmaiseksi.
Suomi on sen verran kapea maa, että paikallisajat mahtuivat 45 minuutin sisälle. Kuopion aika olisi n. 10 minuuttia edellä Jyväskylän aikaa ja Tampere 10 minuttia jäljessä, Lisätietoa paikallisajasta Suomi9000 -sivustolla: https://www.suomi9000.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-19nl.htm
Lähde: Pikkujättiläinen, WSOY 1985
Kirjastojen tietopalvelu ei voi ottaa tähän kantaa. THL:n mukaan koronarokotuksen jälkeenkin tulee noudattaa turvavälejä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta sekä käyttää maskia, koska vielä ei ole tarpeeksi tietoa, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/oma-koronarokotus-miten-miksi-ja-milloin-
Yhdysvaltain tautikeskuksen (Centers for Disease Control and Prevention) mukaan täysin rokotetut (kaksi pistosta Pfizerin, Modernan tai AstraZenecan rokotteita saaneet sekä yhden pistoksen Johnson & Johnsonin rokotetta saaneet) voivat tavata...
Helsingin Sanomien pikku-uutisen mukaan (19.02.1934 s. 8) "Radioukkelien laulu" esitettiin ensimmäisen kerran Suomen Radioamatööriliiton vuosikokouksessa 18.02.1934. Tämän Heikki Klemetin erityisesti SRAL:lle säveltämän laulun esitti oopperalaulaja Heimo Heimola veljensä säestämänä käsikirjoituksesta.
En löytänyt laulusta julkaistua nuottia, mutta sen käsikirjoitus sisältyy Yleisradion sävellyskäsikirjoituskokoelmaan, jonka Yleisradio on lahjoittanut Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin. Luettelossa laulun nimi on "Radioukkelien laulu" ja luettelon mukaan nuotinnos on lauluäänelle ja pianolle. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmien aineistoja voi käyttää vain Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Erikoislukusalissa...
Taidemaalari Georgia O’Keeffe tunnetaan erityisesti kukka- ja maisemamaalauksistaan. Kysyjän lähettämistä kuvista ylimmäinen on nimeltään "Oriental Poppies" (1928) ja alempi "Red Poppy" (1927). Kaikkiaan O'Keeffe maalasi ainakin seitsemän erilaista unikkomaalausta.
https://www.weinerelementary.org/okeeffe.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgia_O%E2%80%99Keeffe
