G voidaan lausua lopussa tai sitten se voi monesti jäädä kokonaan poiskin ääntäessä, jolloin se voi kuulostaa että siellä lopussa olisi h. Saksan kielessä on sama sana ja siellä lopussa on h-äänne: https://svenska.se/tre/?sok=pl%C3%B6tslig&pz=2
(jfr d. pludselig; av mlt. plutzlik, pluslik, t. plötzlich, till (ä.) t. plotz, plutz, knall, plask o. d., av ljudmålande urspr. (jfr PLÖTSA)])
Tietämättä tarkalleen miten kyseinen dokumentti on tehty voidaan ainakin spekuloida, miksi kuvamateriaali näyttäisi huonommalta kuin muistoissa. Valtaosa vuodelta 1997 peräisin olevasta materiaalista sarjassa on kuvattu SD-tasoisena videona. Sen kuvatarkkuus on pienempi kuin ohjelmaan kuvatun uuden, HD-tasoisen materiaalin. Vuoden 1997 materiaali on siis tarkkuudeltaan heikompaa, mikä näkyy heikompana kuvan laatuna, vaikka vanhaa materiaalia on skaalattu ylöspäin vastaamaan muun materiaalin resoluutiota. Uuden ja vanhan materiaalin vuorottelu korostaa eroa, samoin se että materiaalia katsotaan teräväpiirtoiselta, digitaaliselta näytöltä. Tällainen näyttö paljastaa matalan tarkkuuden materiaalin puutteet toisella tapaa kuin...
Kyseessä voisi olla Jarkko Laineen toimittama Häijyjen ajatusten sanakirja (Otava, 1979), valikoima "kaikkien aikojen mehevimpiä ilkeyksiä eri vuosisadoilta eri puolilta maailmaa". Hakusanan "vauva" kohdalta löytyy Samuel Johnson -sitaatti "Ei lihamöhkäleitä voi rakastaa, eivätkä pienet vastasyntyneet muuta ole."
Vastaava "merkkihenkilöitten ja suurmiesten (ja aivan tavallistenkin miesten) ilkeitä, rumia ja epäyleviä ajatuksia" sisältävä kirja on Armas J. Pullan Epäylevien ajatusten sanakirja (Otava, 1969), jossa on osittain samoja aforismeja kuin Laineen ilkeyksien kokoelmassa. Pullan teosta en kuitenkaan onnistunut saamaan käsiini, joten en osaa sanoa, sisältyykö mainittu Samuel Johnsonin miete siihen.
Laineen kirjassa on oranssi kansi...
Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset...
Muistelemasi kirja on Inga Röningin Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (Tammi 2005). Kirjassa seikkailevat Konsta ja hänen kissansa Tilliäinen, Pölypallo Böltsi ja kummitus Arhippa.
Paluuta reserviin ei valitettavasti tässä tapauksessa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ole. Maavoimien esikunnasta tavoitettu asiantuntija selvensi asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
1) Siviilivarannosta ei paluuta reserviin nykyisen lain puitteissa
Siviilipalveluslain 100 §:ään viitaten, mahdollisuutta reserviin palaamiseksi ei valitettavasti ole, vaan se edellyttäisi lainsäädäntömuutosta. Vaihto siviilipalveluksesta asepalvelukseen on mahdollista vain kerran, mutta ei enää, jos siviili- tai täydennyspalvelus on aloitettu. Sama asia käy ilmi Aluetoimistojen verkkosivujen UKK -osiosta.
2) Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin
Sitoutuminen ei vaadi suoritettua asepalvelusta, kuten Vapaaehtoisesta...
Viljo Raudan trilogia Kultainen leijona, Vaasain sormus ja Herttuan miekkamiehet vaikuttaa sangen tyypilliseltä historialliselta seikkailuromaanilta, joka todellisten historiallisten tapahtumien kehykseen sijoittaa fiktiivisiä henkilöitä ja näiden edesottamuksia enimmäkseen historian sallimissa rajoissa.
Arvostelevassa kirjaluettelossa vuonna 1943 trilogian Eero Salola kommentoi trilogian avausosaa seuraavasti: "Tapaukset liittyvät Kustaa Vaasan poikien aikoihin. Taustana ovat tutut historialliset tapaukset, joiden puitteissa tekijä pakinanomaisesti piirtelee henkilökuviansa. Tälläkin kertaa Raudan onnistuu vetää sattuvia ja mieleenpainuvia yksityispiirteitä. Mutta viimeistelyn puute nyt kuten usein ennenkin jättää loppuvaikutelman...
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vastauksessa täytyy jäädä spekulaation asteelle.
Sävellyksessä toistuva teema kuulostaa kieltämättä paikoin samanlaiselta kuin "Sylvian joululaulu". Loppupuolella varsinkin yhdessä tahdissa sävelillä on sama rytmi ja samat intervallit. Muualla eroja on enemmän kuin yhtäläisyyksiä.
En kuitenkaan löytänyt mitään mainintaa tai tekijänoikeusmerkintää, jonka mukaan "Zimní bouřen" olisi säveltänyt kukaan muu kuin Fučik. Musiikki oli jo 1900-luvun alussa tekijänoikeussopimusten piirissä, joskin sopimuksia noudatettiin vielä kovin vaihtelevasti. Aiemmin jo olemassa olevien sävelmien lainaaminen ja niihin viittaaminen oli yleistäkin sävellyksissä. Fučik sävelsi laulun Budapestin kaudellaan,...
Nopeuden vaikutuksesta liikenteen päästöihin löytyy useita tutkimuksia. Tytti Kivirannan opinnäytetyössä Nopeusrajoitusten vaikutusten tarkastelu tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin käytetään tutkimuskohteena valtatie 3:n moottoritieosuutta. Liitteiden taulukoista varsinkin löytyy tietoa päästöjen määristä eri nopeuksilla.
Aihetta käsitellään myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportissa Nopeusrajoitusten vaikutus liikenteen hiilidioksidipäästöihin, meluun, turvallisuuteen ja sujuvuuteen (57/2021), joka tarkastelee vaikutuksia Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen keskeisellä tieverkolla.
Näyttelijä Rabbe Smedlund on ollut mukana ääninäyttelijänä monissa lastenohjelmissa, animaatiosarjoissa ja dokumenttiohjelmissa ja kuunnelmissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rabbe_Smedlund
Äänikirjojakin hän on lukenut useita. Finna-hakupalvelun mukaan lastenkirjoja. https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
Myös Mikko Mallikas -kirjoja on saatavissa Rabbe Smedlundin lukemina https://catalog-fi.nextory.com/kategoria/kaikki-kirjat/lukija/rabbe-sme…
Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa.
En löytänyt painettua lähdettä tähän kysymykseen, mutta nettikeskusteluissa on aihetta sivuttu, mm. Was Endor (in Return of the Jedi) related to the city of Endor in the Bible (Joshua 17:11)? - Quora
Quora on yhteisöllinen kysymys-vastaus-sivusto, jonne käyttäjät rekisteröityvät ja voivat muokata toistensa vastauksia Wikipedian tapaan.
Keskustelun mukaan Lucas on kertonut vanhassa haastattelussa 1980-luvulla, että Endorin nimi on otettu Raamatusta. Lucas on käyttänyt monia mytologioita ja muitakin Raamatun kohtia nimien lähteinä, esimerkiksi nimi Anakin tulisi keskustelun mukaan Raamatun pitkien ihmisten rotua kuvaavasta sanasta Anakim. Samoin Jedi olisi lyhennys Raamatun Jedidiah -nimestä. Star Wars -sarjasta voi...
Artikkelin saa käsiinsä joko Helsingin sanomien maksullisesta Aikakone-palvelusta ( Linkki Aikakoneeseen ) tai Kansalliskirjaston vapaakappalekirjastosta. Linkki Kansalliskirjastoon. Linkki jäljennepalvelun ohjeisiin.
Chris Van Allsburg on useassa haastattelussa kuvaillut, kuinka hänellä oli mielikuva nuoresta pojasta, joka kuulee kaukaisuudesta äänen ja sen jälkeen löytää junan keskeltä metsää. Junan löydettyään poika kenties miettisi, mihin juna olisi menossa. Voisiko juna viedä hänet minne vaan? Entä millaisiin paikkoihin lapset haluaisivat matkustaa, vielä erityisesti jouluaattona. Ehkäpä juurikin Joulupukin luokse...
Chris on kertonut, että hän itse 8-9-vuotiaana paini sen kanssa, että onko joulupukkia vai ei. Ehkä juuri sen takia hän on halunnut, että kirjan päähenkilö on suunnilleen sitä samaa ikäluokkaa.
Tässä pari lähteenä käytettyä englanninkielistä haastattelua:
Milfrod Daily News: https://eu.milforddailynews.com/story/entertainment/...
Hei,
Muistan tämän elokuvan. Hieno leffa! Kyseessä oli 1999 ilmestynyt ja Leander Haussmannin ohjaama Aurinkokuja (Sonnenallee, täsasä linkki ImDb:n tietokantaan https://www.imdb.com/title/tt0177242/). Draamakomedia, joka seuraa 1970-luvun alun nuoria ja eritysessä asemassa oli lännestä salakuljetettu pop/rock-musiikki. Yle/Yle Teema näytti tämän varmaan suht tuoreeltaan.
Tämä lienee Paul Auster. Kävi Suomessa 2017 uuden 4 3 2 1 -kirjansa markkinointikiertueella. Ylen jutussa (https://yle.fi/a/3-9806746) on maininta ystävän kuolemisesta salamaniskun seurauksena ja miten se on vaikuttanut kirjailijaan ja hänen teoksiinsa.Kirjailijan teokset Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317590425170
Mainittuna ajankohtana Herttoniemen vanhassa ostoskeskuksessa metroaseman liepeillä oli Elannon myymälä. Ostoskeskuksen purkamista suunniteltiin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan Elannon kauppa vielä oli toiminnassa. Hiihtäjäntie 1:n rakennukset purettiin kuitenkin vasta vuonna 2009.
Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Hiihtomäentiellä Erätorilla oli myös Elannon liike ainakin vuonna 1968.
Valokuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Jalmari Aarnio: https://www.finna.fi/Record/hkm.9CBCEED1-ACF3-45C5-AF52-DAAF2923B957?si…
