Veljesduo Pasi ja Pekka levytti John Fogertyn säveltämän Lookin' out my back door vuonna 1971 nimellä Taakse katsonut en. Suomalaiset sanat teki Reino Bäckman. Vuonna 1974 julkaistusta LP-levystä on tehty uusintapainos 2014. Tätä cd-levyä on saatavissa kirjastoissa, joten voit oman kirjastosi kautta tehdä siihen kaukolainan. Sanoja tähän en mistään löytänyt.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta myös vuonna 2017. Kollegakaan ei silloin löytänyt sanoja mistään.
Kyseessä on venäläisen Eduard Uspenskin (1937-2018) lastenkirja Takuumiehet (Garantijnye čelovečki). Kirja ilmestyi suomeksi Martti Anhavan suomentamana vuonna 1978. Kirjan toinen painos ilmestyi vuonna 2001, jolloin kansi oli tuo kuvailemasi turkoosipohjainen. Takuumiehet sisältyy myös teokseen Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä (1992).
Kuvauksen Takuumiehistä voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta. Alla olevista linkeistä löydät myös kuvat kirjan kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1161652
https://www.bookcrossing.com/journal/4866945
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-mummulassa-1980-luvulla?language_content_entity=fi
Hei!
Kyseessä on apuväline rakentajille Yhdysvalloissa. USA:n rakentamisohjeiden mukaan lattiapalkkeja tulisi olla 5 kappaletta 8 jalkaa kohden, eli kyseinen 19,2 tuumaa tulee siitä. Mitassasi voi olla myös merkittynä punaisella 16 tuumaa ja siitä sitten 32, 48 jne tuumat. Tämä taas osoittaa seinäkoolauksen väliä samaisen ohjeistuksen mukaan.
Valitettavasti en löytänyt espanjan kielikahvilaa koko seudulta (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) Sain nykytilanteen näkyville käyttämällä Helmet sivuston tapahtumahakua. Siellä voi myös käyttää erilaisia rajauksia esim. tapahtumatyyppi, kaupunki ja aika. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Haulla löytyvät myös etätapahtumat.
Espanjan kielikahvila olisi kyllä hyvä lisä Helmet kirjastojen tapahtumiin. Ainakin täällä Espoossa se oli aikoinaan melko suosittu. Valitettavasti meillä ei Espoon puolella ole tällä hetkellä espanjankielistä kirjastolaista. Tietäisitkö jonkun ihmisen tai tahon, joka haluaisi ryhtyä kirjaston vapaaehtoiseksi puhumaan espanjaa noin kerran kahdessa viikossa? https://www.helmet.fi...
Kysymykselläsi tarkoitat ilmeisesti pommituksissa tuhoutunutta taloa. Helsinkiä pommitettiin 16.5.1942. Pommituksessa kuoli neljä henkeä. Kuvien mukaan pommit vahingoittivat ainakin Jääkärinkadun ja sen naapurikaduilla olevia taloja. Sota-arkiston kuvien mukaan Jääkärinkatu 8:n talo kärsi hyvin pahasti. Kuvista kuitenkin näkyy, että paikalla on ollut kaksikerroksinen puutalo, jonka alakerta on saattanut olla kiveä. Samanlaisia taloja oli vielä 1950-luvulla naapurissa olevalla Vuorimiehenkadulla.
Kuvat voi hakea https://www.finna.fi/ palvelusta. Hakusanana voi käyttää Jääkärinkatu 8. Toinen mahdollisuus on http://sa-kuva.fi/ -sivustolta. Hakusana voi käyttää Jääkärinkatu.
Muut lähteet:
Enkenberg...
Vaasan kaupunginkirjaston lainaustilastoista ei ikävä kyllä pysty saamaan tarkkaa vastausta kysymykseen. Kokemukseni perusteella kaunokirjoja voi yleensä lainata n. 100 kertaa, usein kyllä ylikin, mutta 200 lainauskertaa on jo aika harvinaista.
Kirjojen sidosasu vaikuttaa asiaan, mm. pokkariversiot eivät kestä likikään niin kauaa lainauskelpoisina kuin kovakantiset kirjat. Kirjoja poistetaan myös muista syistä kuin huonokuntoisuuden vuoksi. Kysyttyjä kirjoja tilataan monta kappaletta ja kun suurin kysyntä on mennyt ohi, voidaan ylimääräisiä kappaleita poistaa, vaikka niiden lainausmäärät eivät olisikaan kauhean korkeita. Poistettuja laitetaan myyntiin, jos ne ovat hyväkuntoisia.
Tästä linkistä voi löytyä paljon eri tyypistä Viipuriin liittyvää materiaalia. Sieltä löytyy esimerkiksi linkkejä kirkonkirjoihin, siviilirekistereihin ja henkikirjoihin ja muuta sen tyypistä.
Kirjoja voi löytyä myöskin monta eri sorttia. Tositarinoita ja historiallisia romaaneja on kerrottu sekä ajasta ennen sotaa, sodan ajasta, että sodan seurauksista.
Ylen artikkeli vuodelta 2015 kerrotaan että Toimittaja Viki Raaska vieraili Viipurin markkinoilla joulukuussa 1936 mirkofoni mukana ja siinä voikin kuunnella tätä nauhoitusta.
Lempi Jääskeläinen oli viipurilainen kirjailija joka on kirjoittanut jo ennen sotaa monta historiallista romaania elämästä viipurissa hahmojensa näkökulmasta muun muassa 1700- ja 1800-luvulla. Artikkeli hänestä...
Rakennetaan sauna (Bygga bastu) on Johan Bargumin kirjoittama näytelmä vuodelta 1971. Sitä esitettiin Lilla Teaternissa sekä suomeksi että ruotsiksi 1970-luvun alussa. MTV:n Aitiopaikka teki siitä tv-näytelmäversion, joka esitettiin televisiossa 30.4.1973.
Tämän näytelmän uusintatoiveet kannattaa osoittaa MTV3:lle.
Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Forssan lehden (Lounais-Hämeen maakunnallinen äänenkannattaja) numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa Helmet-kirjastoissa asiakastietokoneilla ePress-palvelussa.
Vuosien 1917 - 1939 digitoituja numeroita voi lukea verkossa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0782-663X?display=…
Vuosien 1940-1945, 2015-2022 numerot ovat luettavissa digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvaus…
Osa vuosikerroista on luettavissa mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kyseessä on Bo Bjurströmin ja Kristiina Karhun Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä (1977).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kirjan jokaisella sivulla on isokokoinen kuva kahdesta, samaa lajia edustavasta eläimestä, esim. kaksi hirveä, kaksi kirahvia, kaksi flamingoa jne. Pääasiassa eläimet ovat Afrikan eläimiä, mutta joukossa on myös mm. jäniksiä, karhuja ja kettuja. Jokaisen kuvan alla on kyseisiin eläimiin liittyvä loru. Esimerkiksi seepra-kuvan alle on kirjoitettu seuraavaa: Katsos seepran raitapaitaa. Pyjama se olla taitaa! Valkoinen ja musta, voi mitä hassutusta! Julkaistu ruotsiksi nimellä Par om Par - djur i bild och rim."
Kirjaa ei ole enää kovinkaan monen kirjaston kokoelmissa, mutta voit...
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan videota kuvauksesi perusteella. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tiedon videosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tämä teksti on ehkä sama kuin aiemmin palvelussamme tunnistettu Varpu Välimäen runo:
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle.
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulille en voinut mitään...
Clarice Lispector ei kenties edusta mitään tiettyä genreä vaan on vain oma kiehtova itsensä kirjoittaessaan. Luetteloinnissa hänen teoksiaan on asiasanoitettua nykykirjallisuudeksi sekä filosofisiksi romaaneiksi, psykologisiksi romaaneiksi, pienoisromaaneiksi ja kehitys romaaneiksi.
Kenties tuo filosofinen romaani on se osa-alue jota etsit. Tein sillä haun Helmetistä ja löysin 283 tulosta. Linkki Hakutulokseen Rajamalla tulosta esim. psykologisiin romaaneihin, voi saada vielä hieman lajiteltua tulosta.
Aivan etsimäsi nimistä teosta emme onnistuneet löytämään, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista näyttäisi löytyvän useitakin teoksia aiheesta, kuten esimerkiksi:
Kastemaa, Pekka: Auto 60-luvulla: henkilöautot Suomessa 1960-1969 (Teekkarien autopalvelu, 1985)
Ojanen, Olli J.: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla (Alfamer, 2002)
Lisää teoksia löydät Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla 'autot' ja '1960-luku´:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1332114__Sautot%201960-lu…
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978)....
Aihetta on tutkinut mm. edesmennyt Pertti Luntinen, jonka molemmat teemaan liittyvät teokset on myös digitoitu:
Luntinen, P. (1997). The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918. Finnish Historical Society.
Luntinen, P. (1984). Sotilasmiljoonat: Balancing the military burden between the grand duchy of Finland and the Russian empire. Suomen historiallinen seura.
Sotilasmiljoonat -teoksessaan Luntinen kertoo suomalaisten joukko-osastojen lakkauttamisen 1901 taustoista seuraavasti: ”Mutta selvästikin tavoitteena oli, sinänsä tärkeän, kansallisen armeijan hävittämisen kautta poistaa usko Suomen valtion olemassaoloon — eli suomalaisten määräysvaltaan Suomessa — ja sitä tietä saattaa Suomen olot venäläiselle...
Kansalaisaloitteen tulee kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulee aina olla mukana perustelut. Aloitteen on koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/Kansalaisvaikuttamisen_tietopaketti/Sivut/Vaikuttamisen-areenat.aspx
Kansalaisaloitelaissa (12/2012) on kansalaisaloitteelle vain vähäiset muoto- ja sisältövaatimukset.
Eduskunnan verkkosivuilla on tilastoja kansalaisaloitteista, muun muassa päivitettävät tilastot eduskuntakäsittelyyn edenneistä, käsittelyssä olevista sekä hyväksytyistä kansalaisaloitteista.
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/Kansalaisaloitteet.aspx
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
