Tiettyä ihmismaksimia on vaikea antaa. 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö Fingon sivuilla toimittaja Elina Venesmäki kirjoittaa väestön kasvusta ja maapallon kestokyvystä. Hänen kokoamansa tiedon mukaan kulutus on väestönkasvua suurempi ongelma. Myös ihmisten kasvava elinikä vaikuttaa asiaan, samoin kuin se, kuinka kulutettavat asia tuotetaan. Elintason kohotessa myös kuluttamisen tapa muuttuu.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/vaesto-kasvaa-miten-kestaa-maailm
Tieoa ylikulutuksesta myös esim. WWF:n sivuilta:
https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/
Helsingin Sanomien numerossa 17.2.1991 vantaalainen lukija muistelee myös samankaltaisen hokeman olleen Valion mainoksessa. Piin, eli Pirkko Kolben pakinaan sisältyvän katkelman mukaan se kuului seuraavasti: "Voiko voi kilpailla voin kanssa? Voi! Voi! Valion voi voi." Jutussa arvellaan mainoksen olleen käytössä "joskus takavuosina".
Mitä ilmeisimmin siis muistat oikein ja Valiolla on tällainen sanaleikkiin perustuva mainos aikoinaan ollut. Ehkä useampia versioita? Nykyään vastaavaa taitaa harvemmin esiintyä mainonnassa, vaikka sanoja ja merkityksiä käytetään markkinoinnissa edelleen luovasti ja huumorilla.
Helsingin Sanomat 17.2.1991
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
Nuortenosastollamme ehdotettiin teosta Young, Caroline: Aaveiden atlas: opaskirja yliluonnolliseen (1997). Siinä mainitaan pyramidit ja faaraot ja Titanic, on vampyyreja, meriaaveita ym. pieniä aavetarinoita ympäri maailman. Kirja on mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Tarina ei ole historiallinen. Veljekset Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios toivat kirjaimiston Kiovan Venäjälle 800-luvulla. Kyrillos ja Methodios olivat kotoisinThessalonikista, joka oli Konstantinopolin jälkeen Bysantin valtakunnan toiseksi tärkein kaupunki. Veljekset osasivat erinomaisesti vanhaa kreikkaa, joten on varsin epätodennäköistä, että heidän olisi pitänyt tallentaa kreikkalaiset aakkoset pajunvitsoin.
Se totuus tarinassa tietysti piilee, että kyrilliset aakkoset ovat kehittyneet kreikkalaisista, https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kyr…
En osaa sanoa, koska en lähde sitä laskemaan. Jos haluat tutkia aihetta tarkemmin, voit tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin. Niistä on varmasti apua, kun selvität tuota laskutoimitusta.
Tekijä Pitkä matematiikka -kirjasarja
Tarmo Hautajärvi, Jukka Ottelin, Leena Wallin-Jaakkola: Abi pitkä matematiikka
Sampsa Kurvinen, Jukka Ottelin, Teemu Santavuori: Huippu Kertaus
Juuri-kirjasarja
Valitettavasti kirjastoilla on Uuden Suomen vanhoista vuosikerroista vain mikrofilmatut versiot, ja nämäkin vain joissakin kirjastoissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=0355-5461&type0%5B%5D=ISN&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Lisäksi vuoden 1919-1929 lehdet ovat vapaasti verkossa luettavisissa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-5461?display=THUMB&year=1929
Muusikon muistamien kappaleiden määristä ei löytynyt tietoa, mutta mm. korvamatoja tutkineen analyytikko Lassi Liikkasen mukaan ihminen voi muistaa tuhansia eri laulunosia ja melodioita. Aiheesta oli artikkeli Helsingin Sanomissa (26.9.2015):
https://www.hs.fi/elama/art-2000002855347.html
Kysyin asiaa kollegoilta ja sain tällaiset ehdotukset:
Robert M. Pirsigin Zen ja moottoripyörän kunnossapito ja Jenny Erpenbeckin Mennä, meni, mennyt. Kirjailijoista suositeltiin Garcia Marquez, Eco (erityisesti Foucaultin heiluri), Murakami, Ishiguro, Martel, Calvino, Auster, Pamuk, Rushdie.
Kirjasammossa on lukijoiden kirjahyllyjä. Kunderan kirja löytyy useammasta, myös niistä voisi selailla vinkkejä, mitä muuta lukijat, jotka ovat pitäneet siitä, ovat halunneet suositella. Tästä Metafiktiivista-nimisestä hyllystä näyttäisi löytyvän aika hyviä joululahjavinkkejä, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/704, esim. J.M. Coetzeen Foe, Pamuk Orhanin Viattomuuden museo tai Jose Saramagon Oikukas kuolema.
Tämän kuvauksen...
Vuonna 1972 ilmestyi Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja. Sitä ennen häneltä oli julkaistu novellikokoelmia ja romaaneja. Lähde: Kirjasampo:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917504624
Tässä runokokoelmassa ei ollut jouluaiheista runoa. Olisiko runoilija kuitenkin ollut joku muu?
Olisikohan etsimäsi kirja Lucinda Rileyn Enkelipuu (The Angel tree, suom. Hilkka Pekkanen, Bazar, 2018).
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kannattaa tutustua teokseen Ekologinen parasitologia : nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet / Juha Laakkonen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1858350
Tässä vielä tahoja, joille voi esittää luontokysymyksiä:
Jyväskylän yliopiston palvelu Kysyttävää luonnosta tai tieteestä? https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Luontoilta
https://yle.fi/aihe/sivu/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Suomen luontolehti
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Kyseessä on William Wordsworthin runo Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey. Runon on suomentanut Lauri Viljanen. Suomennos sisältyy teoksiin Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (1951) ja Wordsworth, William: Runoja (1949).
Suomennoksessa rivit kuuluvat näin: "[--] koko mahtavan maailman, / – minkä silmä, korva luo / tai sitten havaitsee [--]".
https://rpo.library.utoronto.ca/poems/lines-composed-few-miles-above-ti…
Sitaatti "I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.” on Anaïs Ninin teoksesta The Four-chambered Heart (1959, s. 18). Teosta ei ole suomennettu.
Françoise Sagan tunnettiin viehätyksestään vauhtiin ja hienoihin autoihin. Hyvin kuuluisa on myös usein siteerattu Saganin lausahdus "Quitte à pleurer, je préfère pleurer dans une jaguar que dans un autobus." (“Money may not buy happiness, but I’d rather cry in a Jaguar than on a bus.”, "Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin linja-autossa."). Valitettavasti siitä ei kuitenkaan löydy tietoa, missä yhteydessä hän on näin lausunut. E-kirjoina luettavissa olevista Saganin teoksista lausahdusta ei löytynyt.
https://...
Kyseessä voisi olla Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998):
Kun luet tämän tositarinan Anjasta, mietit ehkä, onko mahdollista nähdä ihmisten ja esineiden katoavan ja taas ilmestyvän ja olla kuitenkin kuin kuka tahansa meistä.
Jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon.
Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme. -- Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Kirjan jälkisanoissa neuropsykologi ja psykoterapeutti Ritva Laaksonen kirjoittaa: "Tuntui paradoksaaliselta, että Anja...
Hei,
tähän taisikin tulla eilen vastaus puhelimitse. Nummen kirjasto Hämeenlinnassa avautuu koronarajoitusten jälkeen siis maanantaina 7.6.2021 klo 12. Kirjaston aukioloajat löydät verkkokirjastosta Nummen kirjaston sivuilta.
