Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen halutuimmista lastenkirjoista ei valitettavasti ole tehty. Helsingin kaupunginkirjastolla tehdään aika ajoin halutuimmat nimekkeet -tilastoa, viimeisin on tehty 18.7. http://www.lib.hel.fi/Page/23877b06-5844-41d0-bac5-c53cc0a1df7d.aspx
Tilasto perustuu varausten määrään. Lastenkirjoja ei ole listattu erikseen, eikä niitä näytä paljonkaan kaunokirjallisuuden varatuimpien nimekkeiden joukossa olevan.
Eli etsimääsi tämän hetken suosituimpien lastenkirjojen Top 20 -listausta kirjastojen kohdalta on mahdotonta antaa.
Suomalaisen kirjakaupan sivuilta sen sijaan löytyy tämän hetken myydyimpien lastenkirjojen Top 10:
http://www.suomalainenkirjakauppa.fi/Ajankohtaista/TOP10t/tabid/278/Def…
Tämä listaus on...
Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'.
Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
Eri taudeilla on erilaiset tartuntatiet ja tartuntatavat. Kirjastoissa on paljon kirjoja tästä aiheesta. Kirjaston päätteillä tai Internetissä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ voit selailla kokoelmia valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla asiasanaksi tartuntaudit tai epidemiologia tai infektiot. Myös mikrobiologia voi olla hakusanana. Esimerkiksi Kodin terveyskirjaston Tartuntataudit tai Hänninen, Infektiotaudit ovat saatavilla monesta kirjastosta.
Kysymäsi teoksen englanninkielinen nimi on A study in scarlet ja se julkaistiin 1887. Sherlock Holmes esiintyi siinä ensimmäistä kertaa. Kirjan nimestä on kaksi eri suomenkielistä versiota: Tulipunainen tutkielma, jolla sitä ei kuitenkaan löydy painettuna, ja Punaisten kirjainten arvoitus, joka on ilmestynyt vuonna 1982 (kustantaja: Lehtikirjakauppa. Nämä tiedot ja luettelo Doylen suomennetuista teoksista löytyvät osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Conan_Doyle
Kirja Punaisten kirjainten arvoitus löytyy mm. Heinolan ja Lahden kaupunginkirjastoista. Katso saatavuus http://heinola.kirjas.to/ tai http://nettikirjasto.lahti.fi/ .
Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille.
Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan".
Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa
sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy.
Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian...
Ilkka Remes on kirjoittanut novellin "Pimeän uhrit" Suomen kuvalehden vuoden 2000 numerossa 1. Kyseessä on jännitysnovelli. Lähde: Aleksi-tietokanta, jolla voi hakea lehtien viitetietoja (maksullinen, käytössä kirjastoissa).
Kotikoneelta on internetissä vapaasti käytettävissä "Sanojen aika" -sivusto, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Pudotusvalikosta löytää kirjailijan, kirjailijoiden henkilötiedot, tuotannon ja lähteitä. Lisäksi mukana on tekstinäytteitä sekä kirjailijoiden omia sanoja ja makuasioita. Ilkka Remeksen tuotanto löytyy "Sanojen ajasta" ja omaan kirjastoon kannattaa lähteä listan kanssa kyselemään kirjoja ja lehtiä, joista artikkelit löytyvät. Vanhempia lehtiä säilytetään...
Kyseinen laulu on Oskar Merikannon säveltämä ja Larin-Kyöstin sanoittama "Lasten joulu".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät useammastakin lastenlaulu- ja joululaulukirjasta. Yksi tuoreimmista on Timo Leskelän toimittama Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009).
Mitä pöppöön tulee, niin Karhuseuran mukaan sitä on käytetty ainakin karhun yhtenä nimityksenä http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.php Pöppö-nimellä on ollut tällöin esimerkiksi lapsia pelotteleva symbolinen tehtävä.
Suomenkielisenä tautiluokitus ICD-9 on julkaistu teoksissa:
TAUTILUOKITUS 1987 1 : SYSTEMAATTINEN OSA. Hki : Valtion painatuskeskus, 1986. ISBN 951-860-271-9.
TAUTILUOKITUS 1987 2 : AAKKOSELLINEN HAKEMISTO. Hki : Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-860-306-5. ICD-9 (1975) suomalainen muunnos.
Suomenkielinen tautiluokitus ICD-8 näyttäisi olevan seuraavassa teoksessa: Classificatio morborum et causarum mortis = Tauti- ja kuolinsyyluokitus : Lääkintöhallituksen hyväksymä otettevaksi käyttöön 1. päivänä tammikuuta v. 1969. Hki : Lääkintöhallitus, 1969. (Ulkoasu: xxiv, 234 (1) s. : taul. Kieli: fin swe lat). ICD-8.
Julkaisut ovat vanhoja, joten niiden omaksi hankkiminen voi olla hankalaa. Julkaisujen kaukolainaus on kuitenkin mahdollista.
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden...
Älykkyyden testaamisesta on olemassa jonkin verran kirjoja. Niissä on osia, joilla voi testata myös loogista päättelykykyä. Esimerkiksi seuraavat kirjat:
De Carlo: Psykologiset pelit ja leikit ; Gale: Mensa-älyjumppa ; Carter: Älytreeni
Älykkyyden testaamisesta löytyy tietoa myös internetistä Suomen Mensan sivuilta. Osoite on http://www.fi.mensa.org/
Ajattelusta on olemassa paljon kirjoja. Esimerkiksi Elämisen taito-sarja osassa 4 on hyvä artikkeli otsikolla Tehoa ajatteluun.
Kerrot myös olevasi opiskelemassa uutta asiaa. Ehkä olisi kiinnostavaa tutustua seuraaviin teoksiin: Otala: Osaajana opin tiellä ; Paane-Tiainen: Oppijaksi aikuisena ; Peltonen: Uusiin opintoihin aikuisena
Diana Gabaldonin Go Tell the Bees That I am Gone julkaistiin 23.11.2021. Se on Outlander (Matkantekijä) -sarjan yhdeksäs romaani.
Gabaldonin kirjoja on Suomessa kustantanut Gummerus. Kustantamon sivuilla ei ainakaan vielä ole tietoa kirjan suomennoksesta tai sen ilmestymisajankohdasta. Tiedustelin asiaa kuitenkin suoraan kustantamosta, josta vastattiin, että kirjan suomennoksen julkaisu on suunnitteilla vuodelle 2023. Huolellinen suomennostyö vie oman aikansa, joten kirjaa joutuu odottamaan vielä hetken. Kirjan julkaisusta tullaan tiedottamaan kustantamon sivuilla, kunhan ajankohta tarkentuu.
Vastaisuuden varalta löydät kustantamon yhteystiedot täältä: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Kirjan Uusi suomalainen nimikirja, ISBN 951108948X, mukaan Kosonen on ollut jo 1500-luvulla sekä karjalainen että savolainen sukunimi. Ko kirjan mukaan sukunimi Koso on säkkijärveläinen ja miehikkäläinen ja nimiryhmä, sisältäen myös muita muotoja, on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka on samaa kantaa kuin kansallisuudennimitys "gootti". Koso on myös lyhentymä nimestä "Konstantin", jota on käytetty ristimänimenä sekä itäisen että läntisen kirkon piirissä. Kaikki nämä tiedot ovat siis mainitsemastani kirjasta, josta löytyy vielä hieman lisääkin tietoa.
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa nimikysymykset, sillä siellä on melkoinen tietopankki etunimistä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Vastaukseksi saat seuraavan tiedon: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Merkitys saattaa tutkijoiden mukaan olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös...
Kallion alueen Eläintarhan huviloita oli yhteensä 15. Niistä löytyy tietoa Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin kirjasta Helsingin vanhoja kortteleita 2: Herrasväen ja työläisten kaupunki. 1983. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös tietoa, kun haet hakusanoilla "huvilat ja helsinki".
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Molemmat mainitut kirjat löytyvät Piki-kirjastoista.
Töölön surbrunn oli terveyskylpylä. Löydät tietoa esim. hakemalla Googlesta "surbrunn töölö".
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset:
- Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005
- Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961)
- Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970)
- Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Helsinki : Suomalaisen...
HelMet-kirjastojen kokoelmissa on esimerkiksi seuraavia hampaidenhoitoon ja hammaslääketieteeseen liittyviä kirjoja.
Therapia odontologica : hammaslääketieteen käsikirja, Academica, 2008.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1872285~S12*fin
Heinonen, Timo, Kariologia : mikä kaikki voisi olla toisin, Idies, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1927582~S12*fin
Terve suu, Duodecim, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1907408~S12*fin
Verkkoaineisto:
Terveyskirjasto -Hampaiden sairaudet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Lisää alan kirjallisuutta voit kysyä Hammaslääketieteen kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/hammas/
Nuorille suunnattuja selkokirjoja on harmillisen vähän, mutta tässä muutama, jotka saattaisivat kiinnostaa 14-vuotiasta.
Määttä, Kaija: Jori ja jännittävät tähtikuviot
Yläkoululaisista kertova jännitystarina. Jori haaveilee poliisin ammatista ja alkaa selvittää, kuka on varastanut opettajan lompakon. Jori epäilee luokkakaveriaan, jonka kengänjäljet löytyvät koulun ikkunan alta. Myöhemmin Jori joutuu vaaralliseen tilanteeseen jäljittäessään mahdollista varasta erään narkomaanin asuntoon. Kustannus Mäkelä, 2009. ISBN 978-951-882-959-4
Mäki, Harri István: Rikkaat Ritarit.
Hevidiggarit Kiisseli ja Johannes päättävät koulunsa ja lähtevät Joensuuhun festareille. Seikkailua, päiväkirjablogeja ja ruokaohjeita.
Opike, 2011. ISBN 978-951-580-509-6...
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei valitettavasti ole yhtenäistä luokitusjärjestelmää, koska Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa järjestelmäänsä ja muut YKL:ää. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksesta löytyy verkkoversio osoitteessa http://hklj.kirjastot.fi/. Sitä selailemalla selviää esim. että Helsingin luokka 2.4 viittaa ruotsinkieliseen romaani-, ja novellikirjallisuuteen, kun taas näytelmät löytyvät luokasta 2.3 ja vastaavasti suomenkieliset kaunokirjalliset teokset luokista 1.4 ja 1.3.
Yleinen kirjastoluokitus löytyy samoin verkosta osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/. Sama kirja on siis pääkaupunkiseudun eri kirjastoissa luokitettu eri luokkiin. Esim. Astrid Lindgrenin kirja Melukylän lapset on Helsingissä luokassa 1.4.,...
