Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
Hei!
Hakemalla Helmet-verkkokirjastosta https://haku.helmet.fi/ ja Kirjasampo.fi kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi/ asiasanalla liikuntavammaiset tuli hakutuloksena mm. seuraavat teokset, joiden kuvausten perusteella tarinoissa olisi mukana fiktiivinen hahmo, jolla on jokin liikuntavamma:
Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rautahuone
McKay, Hilary: Saffy ja Sienan enkeli
Oram, Kelly: Cinder & Ella (vain englanniksi)
Oranen, Raija: Hehku
Rannela, Terhi: Jäämeri, jäähyväiset ja minä
Rivera Letelier, Hernán: Elokuvankertoja
Sendker, Jan-Philipp: Sydämenlyönneissä ikuisuus
Welin, Ulla: Helmet tuovat kyyneleitä ; Seuraneidin päiväkirja
Wieringa, Tommy: ...
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Vastaavan tyyppinen teos Leonard Cohenin tuotannosta on Malka Maromin teos The lyrics of Leonard Cohen : all the answers are here (Omnibus Press, 2017).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisiko kyseessä olla Dave Lindholmin ja Antero Jakoilan biisi "Dream Belle", joka on julkaistu vuonna 1979 ep:llä "Crazy Moon":
https://www.discogs.com/Dave-Lindholm-Antero-Jakoila-Crazy-Moon/master/…
Kappale on lyhyt ja sisältää näppärän kitaraosuuden.
Perustelut ja verukkeet vastustaa uutta toimivaakin ideaa vaihtelevat varmaan tapauskohtaisesti. Mitään valmista listaa ei näyttäisi tällaisista fraaseista löytyvän. Kysyjän mainitsemat esimerkit kuulostavat kyllä tutuilta.
Kirjallisuudessa uusien ideoiden tyrmäämistä on käsitelty ainakin Ari Turusen teoksessa "Ei onnistu! : vastustamisen kulttuurihistoriaa" (Atena, 2009) . Turunen listaa ja kuvailee kymmenittäin asioita, joita on aikoinaan vastustettu henkeen ja vereen, mutta joihin on myöhemmin ihastuttu niin, että ilman niitä ei edes kuvitella voitavan tulla toimeen.
Englanniksi on saatavilla uuden teknologian vastustamista pohtiva Juma Calestousin kirjoittama "Innovation and its enemies : why people resist new technologies" (Oxford...
Löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Laatokka-lehden kaksi numeroa, joissa on 1940 elo-lokakuussa Waltarin jatkoartikkeli matkasta Suojärvelle. (no.4 ja 5 / 1040) Nimenä artikkelillä on Metsä poikiansa suojelee. Hakusanoina Mika Waltari Suorjärvi https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=Waltari%20Mika%20suoj%C3%A4rvi&startDate=1940-01-01&endDate=1940-12-31&orderBy=RELEVANCE
Onkohan tämä mainittu artikkeli?
Divetyoksidia eli vettä tuskin voi pitää maailman tappavimpana kemikaalina, sillä ilman sitä ei olisi elämää eli mitään tapettavaa. Samaan tapaan emme syytä happeakaan metsäpaloista.
Tupakan lukuisista ainesosista tappavin on se häkä.
Denise Rudbergin uutuusteos Elva änkors man ei ole vielä tullut kirjastoihin. Teoksen julkaisuajaksi on mainittu lokakuu, mutta jostain syystä teosta ei vielä ole saatu. Sitä on tilattu HelMet-kirjastojen kokoelmiin 13 nidettä, joten saatte teoksen heti ensimmäisten joukossa, kun se on luetteloitu ja valmisteltu lainauskuntoon.
Denise Rudbergin Elva änkors man HelMetissä
HelMet-kirjastojen lainattavat esineet pitäisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu ja jonka kokoelmiin ne kuuluvat. Joten jos olet lainannut mittarin Kallion kirjastosta, sinun tulisi myös palauttaa se sinne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:...
Ruokajäte on ruokaa, joka päättyy roskiin ehkä jo ennen kauppaan pääsyään. Espoon ympäristökeskus
Ruokahävikki on ruokaa, joka päättyy roskiin kauppojen, ravintoloiden tai kotitalousten kautta ylimääräisenä ruokana. Fiksuruoka.fi
Biojäte on kaikenlaista eloperäistä roskaa esim. hedelmien karoja ja kuoria. HSY.fi
Se, mitä ruokajätteeseen lasketaan, riippuu siis siitä, mitä osaa jätteestä tarkastellaan.
Valitettavasti Koivukylän kirjastossa ei ole enää lainattavia karaokelaitteita eikä Helmet-haun mukaan muistakaan Helmet-kirjastoista voi lainata karaokelaitteita kotiin. Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla sen sijaan on karaokehuone, jossa voi laulaa karaokea paikan päällä.
Laulun lyriikat ja nuotit löytyvät mm. teoksista Nuoren seurakunnan veisukirja tai 100 laulua Suomesta. Kirjat löytyvät Vaara-kirjastojen tietokannasta, useista eri kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=simojoki+olet+vapaa&type=…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen tapahtuu henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Niin sanotusta tulppaanimaniasta löytyy ainakin Mike Dashin kirjoittama tietokirjallinen teos Tulipomania: the story of the world's most coveted flower and the extraordinary passions it aroused. Kirjaa ei nähtävästi ole suomennettu. Kirja löytyy Joensuun pääkirjastosta, josta sen voi tilata kaukolainana.
https://www.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11488740
Lisäksi Deborah Moggach on kirjoittanut aihetta sivuavan kaunokirjallisen teoksen Tulppaanikuume (suom. Irmeli Ruuska), jonka pohjalta on tehty myös samanniminen elokuva.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1412230
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1718177
Kyseessä on jätemylly. Sen aukko on tiskialtaassa. Myllyn tarkoitus on jauhaa ruuantähteet niin pieneksi, että ne voidaan huuhtoa viemäristä alas. Jätemylly on Yhdysvalloissa tavallinen, muualla maailmassa harvinainen. Onko siinä sitten järkeä? On oikeasti vaikeaa laskea sen käytön kaikkia seurauksia jätehuollon, kasvihuonekaasujen muodostumisen tai muun ympäristönsuojelun kannalta. Tarkemmin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4temylly
Kyseessä on Arvo Turtiaisen runo Herääminen kokoelmasta Muutos (Kirjailijain Kustannusliike, 1939).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Arvo Turtiaisen runojen kokoelmista Runoja 1934 - 1964 (Tammi, 1964, s. 15) ja Runoja 1934 - 1968 (Tammi, 1974).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
