Ilmeisesti laki ei määrää mitään videopelien sisällöstä sinänsä, vaan ainoastaan siitä, minkä ikäiset ihmiset saavat pelata niitä. Mitään sellaista tietoa ei löytynyt, että jokin videopeli olisi tällä hetkellä kielletty Suomessa väkivaltaisuutensa takia.Ks. Kuvaohjelmalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
En onnistunut löytämään antamillasi tiedoilla mitään sopivan kuuloista teosta, vaikka haeskelin erilaisilla asiasanoilla. Välitin siis kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Kuopion historiasta tuolta ajalta löytyy ainakin seuraavat teokset:Pekka Lappalainen: Kuopion historia 1: Kuopion kaupungin esivaiheet ja perustamistoimet (käsittelee 1600-1700 -lukuja) https://finna.fi/Record/helmet.1047304?sid=4928009889Pekka Toivanen: Kuopion historia 2 : Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan (käsittelee 1700-luvun loppupuolta ja 1800-lukua) https://finna.fi/Record/utu.998451695405971?sid=4928013180Ilkka Nummela: Kuopion historia 3 : Kunnallishallinnon uudistamisesta sen demokratisointiin (käsittelee 1800-luvun loppupuolta ja 1900-luvun alkua) https://finna.fi/Record/helmet.1047303?sid=4928015355J. M. Salenius: Kuopion kaupungin historia 1 : Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana https://finna.fi/Record/aalto....
Tästä Einari Vuorelan runosta "Huhtikuu" on julkaisuissa hiukan erilaisia versioita, mutta näillä sanoilla alkava runo sisältyy esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjaan "Lukutoveri. 2, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle" (WSOY, 1954, s. 35) ja samojen tekijöiden kirjaan "Viides lukukirjani" (WSOY, 1955, s. 236-237). Säkeistöjä on kummassakin neljä, mutta "Lukutoverista" puuttuu säe: "Räiskyy vettä räystään suu". Tämän version on säveltänyt Einari Marvia osaksi laulusarjaansa "Laulu joka vuodenajalle, op17" (nro 4). Tosin laulussa lauletaankin: "vettä valuu räystään suu".Runo on ilmestynyt Einari Vuorelan kokoelmassa "Keväthartaus" vuonna 1921, mutta sitä en pääse nyt näkemään. Ilmeisesti tämä kokoelma kuitenkin...
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Yksityiseen käyttöön voit muuntaa paperikirjan e-kirjaksi, mutta et saa levittää tai myydä sitä eteenpäin. E-kirjoihin pätee täsmälleen sama tekijänoikeuslainsäädäntö kuin painettuihin kirjoihin. Muoto tai jakelutapa (paperi, PDF, EPUB, verkkosivu, jne.) ei vaikuta siihen, onko teos suojattu tai miten tekijänoikeus toimii.Sähköistä julkaisutoimintaa käsitellään mm. näissä oppaissa:Saara Henriksson: Sinä julkaiset kirjan (Penelope-kustannus, 2021)Tiina Raevaara ja Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (Docendo, 2019)Myös googlaamalla löytyy paljon aihetta käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia:Julkaise kaikilleDigivallankumous: E-kirjan ABC Tiia Konttinen: Kirjoita oma e-kirjaE-kirjojen kirjoittamisesta ja julkaisusta on kysytty tässä...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas löytyy melko varmasti kaikista Suomen kirjastoista. Jos et itse löydä kirjaa lähikirjastosi hyllystä, kysy kirjaston henkilökunnalta.
Merenkulkualan kirjastoista kannattanee kysellä kirjoja laivojen rakennustekniikoista. Merenkulkulaitoksen kirjasto sijaitsee Helsingissä. Kirjaston yhteystiedot ja lainusta koskevat säännöt saa esille osoitteesta
http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto. Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on myös jonkin verran merenkulkualaa koskevia kirjoja.
Merenkulun asiasanastosta, osoitteesta http://merisanasto.kyamk.fi/termi.php?q=8042 voi valmiiksi hakea sopivia hakusanoja.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta on vapaasti verkossa käytettävissä. Selmaan pääset esim. Eduskunnan kirjaston pääsivulta www.eduskunta.fi/kirjasto, klikkaa Selma-tietokanta. Oikeudellista aineistoa etsiessä voit valita haun Kotimaisen oikeuskirjallisuuden haku 1982-, jolloin tuloksesta rajautuvat pois ei-juridiset aineistot.
Voit tehdä rajauksen myös niin, että klikkaat Selman violetin hakulaatikon oikeasta alareunasta kohtaa "Haun rajaus", kohdasta aineistotyyppi voi valita artikkelin ja kohdasta kokoelma Kotimainen oikeudellinen aineisto. Kannattaa kokeilla myös ilman artikkelirajausta, myös kirjoja voi saada kaukolainaksi. Esim. haulla tekijänoi? ja kirjas? saa Heikki Poroilan v. 2006 julkaistun kirjan Tekijänoikeus ja kirjastot...
Pörröpää-Iivarista kerrotaan ainakin vuodelta 1938 olevassa sarjakuvakirjasssa.
Oletko nähnyt? : sarjakuvakirja
toimittanut Eero Salola; kuv. Hjalmar Löfving [et al...]
Helsinki : Valistus, 1938. - 103 s. : kuv. ; 20 cm
: Valistuksen lastenlehden kirjasto ; 2
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (tekijä Saarikalle, Anne, Gummerus 2007)- kirjan mukaan nimi Amira on heprealais- tai arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee prinsessaa. Nimen miespuolinen vastine on Amir, joka merkitsee prinssiä ja emiiriä.
Samassa kirjassa nimestä Sofia kerrotaan, että se on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Lisäksi kirjassa mainitaan, että nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen, jonka tyttäret surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman.
Mankellin alkukieliset teokset saa samaan hakuun kätevimmin käyttämällä PERINTEISESSÄ HAUSSA (löytyy sen uudemman haun alareunasta linkkinä) tekijäkenttään syötettyä hakusanariviä "Mankell Henning författare". Tällä haulla kaikki osumat viittaavat Mankellin ruotsinkielisiin julkaisuihin. Suunnilleen samaan tulokseen pääsee myös vapaalla sanahulla "Mankell Henning författare", mutta osumat eivät tule kätevästi aakkosjärjestyksessä, kuten perinteisellä hakutavalla.
HelMet-tilaus kohdistuu aina kaikkiin hyllyssä vapaana oleviin kappaleisiin, eikä varaajan tarvitse pohtia sitä, mistä kirjastosta se tulee. Kaikki vapaana olevat niteet ovat käytettävissä.
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Erich Kästnerin omaelämäkertaa Als ich ein kleiner Junge war (1957) ei ole suomennettu eikä sen vuonna 1959 julkaistua englanninnosta When I was a little boy näytä olevan julkisissa kokoelmissa. HelMet-kokoelmassa on kirjasta kuitenkin Stig Kassmanin ruotsinkielinen käännös När jag var en liten pojke vuodelta 1959 (suora varauslinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356842~S9*fin). HelMet-kokoelmassa on myös saksankielinen versio (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356774~S9*fin).
Englanninkielistä versiota liikkuu maailmalla antikvariaateissa, mutta ihan halvalla sitä ei näköjään saa. Google Books on digitoinut kirjan, mutta ei silti tarjoa sitä (https://books.google.fi/books/about/...
Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Se, että sarja ei ole aikoinaan hankittu, johtuu todennäköisesti siitä, että sitä ei ole tarjottu tai myyty kirjastoille. Kirjastot voivat asettaa lainaan vain sellaisia elokuvia ja ohjelmia, joille on myönnetty lainausoikeudet. Lainausoikeuden elokuvalle hankkii sen myyjä. . Elokuvan tai ohjelman tuottaja tai maahantuoja voi päättää, myydäänkö elokuvaa kirjastoille vai ei. Lainausoikeudet maksavat melkoisesti, kirjastojen hankkimat sarjat ja elokuvat ovat siksi huomattavan paljon kalliimpia kuin ne, joita yksityisille kuluttajille myydään.
Muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden hankintaa yleisiin kirjastoihin säätelee lähinnä aineistonvalintaa tekevien kirjastonhoitajien arvio siitä, kuinka paljon eri kielillä julkaistua kirjallisuutta tarvitaan ja kyetään määrärahojen puitteissa hankkimaan. Jos hankitaan yksi englanninkielinen kirja, jää käytännössä yksi suomenkielinen hankkkimatta.
Kysyjä tarkoittanee kysymyksellään, että hänen mielestään englanninkielistä kirjallisuutta hankitaan yleisesti ottaen liian vähän. Tämä on ikuinen ja vaikeasti ratkaistavissa oleva ongelma, koska yleisen kirjaston kokoelman täytyy yrittää palvella tasapuolisesti kaikkia käyttäjiään. Ruotsinkielistä kirjallisuutta hankitaan suuremmin lähinnä niissä kunnissa, joissa on merkittävä määrä...
Etsitty kirja saattaisi olla Timothy Findleyn Suuri tulva (Gummerus, 1986).
"Mottyl ihmetteli: Eikö kukaan muu tiennyt? Se itsekö vain ja Jahve - osasivat sanoa, mitä kärpäskruunu tarkoitti?"
"Niin se oli. Astuessaan vaunuihinsa, istuutuessaan kärpästen sekaan ja sulkiessaan oven Kaikkien Luotujen Herra Jumala Isä oli hyväksynyt oman kuolemansa." (s. 132)
Kirill Bulytšev on kirjoittanut scifi-lastenkirjan Alissa avaruudessa, jonka juoni muistuttaa kuvailemaasi. Siinä pieni tyttö seikkailee avaruudessa ja selvittelee avaruusroistojen juonia. Eräs roistoista on ilkeä tiedemies, ja tarinan keskiössä on myös Alissan timanttikilpikonna. Kirjaa on vielä saatavissa lainaksi useista suomalaisista kirjastoista. Äänikirjana en kirjaa löytänyt, mutta C-kasetit onkin useimmista kirjastoista poistettu kokonaan, joten ei ole mahdotonta että kirja olisi ollut tarjolla myös siinä muodossa.
