Aiheesta ei ole tietääkseni julkaistu tutkimusta. Paraatimarssit on ohjeistettu mm. sulkeisjärjestyksen oppaissa ja ohjesäännöissä, joita on päivitetty itsenäisyyden aikana useita kertoja. Jouni Laari esittää Sotilasaikakauslehden artikkelissaan vuonna 2005 yhdeksi syyksi mm. aseistuksen muuttumiseen. Venäjän, Ruotsin ja erityisesti Saksan asevoimista juontuvat perinteet perustuvat käsiteltävyyteen rynnäkkökivääriin verrattuna hyvin erilaiseen kivääriin.
Lähteitä ja pohdintoja:
Karttunen, H. (1958). Ajatuksia sulkeisjärjestyksen ja muodollisen TST-koulutuksen arvosta. Panssari, 7(3), 5.
Laari, J. (2005). Näyttävyyttä paraateihin: Sulkeisjärjestysohjesääntöä on syytä yksinkertaistaa. Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 80(9...
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/...
Paluulupia kirjoitti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto. Toimiston arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Voit tehdä tietopyynnön kansallisarkistoon tällä lomakkeella: https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Meillä Vaara-kirjastoissa ei tähän hätään ole Peruna-elokuvaa vapaana, vaan kaikki DVD:t ovat lainassa, ja varausjonossa on tällä hetkellä 13 asiakasta. Kirjastosta elokuvan siis saisi nopeiten varaamalla, mutta siihenkin menisi aikaa tovi jos toinenkin.
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11659095
Lieksan kirjastoauto käy Kolilla 4 viikon välein, seuraavan kerran 28.3. Kirjastoauto kuljettaa Kolille tulevat varaukset Kolin siirtokokoelmaan. Kolin koululla sijaitseva siirtokokoelma on avoinna asiakkaille tiistaisin klo 18-20. On hyvä muistaa, että Vaara-kirjastojen asiakkaana voi valita varauksen noutopaikaksi minkä tahansa Vaara-kirjaston, eli esimerkiksi Juuan kirjaston.
Kannattaneekin siis suunnata katsastamaan lähialueiden...
Vuoden 1952 Turun Sanomat on luettavissa pääkaupunkiseudulla ainoastaan Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna.
Mikäli haluat käydä Kansalliskirjastossa lukemassa lehteä mikrofilmiltä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston neuvontaan saadaksesi tarkempia ohjeita. Alla olevasta linkistä löydät yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Kansallismaisemat-sarja on saatavissa kirjastoista YLEn Tallennemyynnin julkaisemana DVD:nä. Sen mahdollisesta televisiouusinnasta ei ole tietoa, mutta YLE Areenaan pitäisi olla tulossa jaksoja katsottavaksi 31.7.2022 (https://areena.yle.fi/1-4206003).
Sarjan jokaisen jakson alussa ja yhden lopussa kuultavan tunnusmusiikin säveltäjää ei ole mainittu. Jaksojen lopputeksteissä mainittuna musiikkina kuullaan kappaleita Lenni-Kalle Taipale Triolta (Fadin' storm, First peace, Hääpari, Invisible beauty of my flower, Kohkaus, Taivas on sininen ja valkoinen) ja Samuli Mikkoselta (Ilman pitkillä pihoilla, Keijonlahden stalker, Pilvi puhuu, Syys, Taivasalla, Virta vie).
Kyseessä saattaisi olla Anni Swanin kirja Arnellin perhe (WSOY, 1949).
"Arnellin kovia kokenut perhe – äiti ja neljä lasta – matkustaa Australiaan, jonne isä on jo aikaisemmin lähtenyt jouduttuaan syyttömänä kärsimään pankkikavalluksesta. Jälleennäkemisen ilo on suuri, mutta aloittaessaan uutta elämäänsä farmarina ja kullanhuuhtojana alkuasukkaiden keskuudessa perhe joutuu moniin jännittäviin tilanteisiin ja kokee vastoinkäymisiäkin."
Kyllä, kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen. Huom! Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter.
Helmet.fi/Kirjastot_ja_palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa...
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Calpurnia Taten ystävä saattaisi hyvinkin pitää L. M. Montgomeryn tyttökirjaklassikoista, Anna- ja Runotyttö-sarjoista. Niissä on samanhenkistä vanhan ajan elämää ja itsenäiset, ei aina annettuihin muotteihin taipuvat päähenkilöt.
Henna Helmi Heinosen IceLove-sarja kertoo muodostelmaluistelua harrastavista tytöistä ja heidän elämästään. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Nellyn uudet kuviot. Sarjan eri osissa on päähenkilönä aina joku joukkueen jäsenistä.
Myös Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarjassa päähenkilö vaihtelee. Sarjan kuudessa osassa tarinansa saavat kertoa vuorollaan kukin uusperheen sisaruksista.
R. J. Palacion Ihme kertoo Augustista, jonka kasvot ovat vakavasti epämuodostuneet. Muuten hän on aivan tavallinen poika, mutta...
JormaEton runo Kirjastonhoitaja on ensimmäisen kerran julkaistu hänen runokokoelmassaan Elämä on (1955). Voit lukea runon myös teoksesta Jorma Etto: Suomalainen ja muut valitut : runoja vuosilta 1955-1985 (1985).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Raamatun tekstit hepreaksi ja englanniksi löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt0.htm
Kysymäsi Laulujen laulun kohta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt3003.htm
Kaivatun tapaista selkeää vertailua eivät etsintäni valitettavasti tulokseksi tuottaneet. Seuraavista kirjoista ja artikkeleista saattaisi kuitenkin löytyä aihetta ainakin jossakin määrin valottavaa tietoa:
Koolla on väliä! : lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli
Median merkitsemät : ruumis ja sukupuoli kuvassa
Naisen naamio, miehen maski : katse ja sukupuoli mediakuvassa
Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas : televisiomainonta sukupuolituotantona
Annala, Milla, Television elintarvikemainonta ja sukupuoli : naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa [väitöskirja]
Sarpavaara, Harri, Ruumiilisuus ja mainonta : diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista [väitöskirja]
Kannisto, Maiju...
Alla olevassa taulukossa on Helsingissä elävänä syntyneiden määrät kuukausittain vuonna 1949.
Elävänä syntyneet kuukausittain Helsingissä 1949
Kuukausi
Elävänä syntyneet
Tammikuu
619
Helmikuu
589
Maaliskuu
634
Huhtikuu
660
Toukokuu
648
Kesäkuu
590
Heinäkuu
602
Elokuu
534
Syyskuu
604
Lokakuu
501
Marraskuu
454
Joulukuu
518
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1951, s. 43.
Koko vuoden tasolla tyttöjä syntyi 3 385 ja poikia 3 568. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 1951 sivuilla 46–47 on kuukausittaiset tiedot syntyneiden tyttöjen ja poikien määristä...
