Merenkulkualan kirjastoista kannattanee kysellä kirjoja laivojen rakennustekniikoista. Merenkulkulaitoksen kirjasto sijaitsee Helsingissä. Kirjaston yhteystiedot ja lainusta koskevat säännöt saa esille osoitteesta
http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto. Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on myös jonkin verran merenkulkualaa koskevia kirjoja.
Merenkulun asiasanastosta, osoitteesta http://merisanasto.kyamk.fi/termi.php?q=8042 voi valmiiksi hakea sopivia hakusanoja.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta on vapaasti verkossa käytettävissä. Selmaan pääset esim. Eduskunnan kirjaston pääsivulta www.eduskunta.fi/kirjasto, klikkaa Selma-tietokanta. Oikeudellista aineistoa etsiessä voit valita haun Kotimaisen oikeuskirjallisuuden haku 1982-, jolloin tuloksesta rajautuvat pois ei-juridiset aineistot.
Voit tehdä rajauksen myös niin, että klikkaat Selman violetin hakulaatikon oikeasta alareunasta kohtaa "Haun rajaus", kohdasta aineistotyyppi voi valita artikkelin ja kohdasta kokoelma Kotimainen oikeudellinen aineisto. Kannattaa kokeilla myös ilman artikkelirajausta, myös kirjoja voi saada kaukolainaksi. Esim. haulla tekijänoi? ja kirjas? saa Heikki Poroilan v. 2006 julkaistun kirjan Tekijänoikeus ja kirjastot...
Pörröpää-Iivarista kerrotaan ainakin vuodelta 1938 olevassa sarjakuvakirjasssa.
Oletko nähnyt? : sarjakuvakirja
toimittanut Eero Salola; kuv. Hjalmar Löfving [et al...]
Helsinki : Valistus, 1938. - 103 s. : kuv. ; 20 cm
: Valistuksen lastenlehden kirjasto ; 2
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (tekijä Saarikalle, Anne, Gummerus 2007)- kirjan mukaan nimi Amira on heprealais- tai arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee prinsessaa. Nimen miespuolinen vastine on Amir, joka merkitsee prinssiä ja emiiriä.
Samassa kirjassa nimestä Sofia kerrotaan, että se on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Lisäksi kirjassa mainitaan, että nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen, jonka tyttäret surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman.
Mankellin alkukieliset teokset saa samaan hakuun kätevimmin käyttämällä PERINTEISESSÄ HAUSSA (löytyy sen uudemman haun alareunasta linkkinä) tekijäkenttään syötettyä hakusanariviä "Mankell Henning författare". Tällä haulla kaikki osumat viittaavat Mankellin ruotsinkielisiin julkaisuihin. Suunnilleen samaan tulokseen pääsee myös vapaalla sanahulla "Mankell Henning författare", mutta osumat eivät tule kätevästi aakkosjärjestyksessä, kuten perinteisellä hakutavalla.
HelMet-tilaus kohdistuu aina kaikkiin hyllyssä vapaana oleviin kappaleisiin, eikä varaajan tarvitse pohtia sitä, mistä kirjastosta se tulee. Kaikki vapaana olevat niteet ovat käytettävissä.
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Erich Kästnerin omaelämäkertaa Als ich ein kleiner Junge war (1957) ei ole suomennettu eikä sen vuonna 1959 julkaistua englanninnosta When I was a little boy näytä olevan julkisissa kokoelmissa. HelMet-kokoelmassa on kirjasta kuitenkin Stig Kassmanin ruotsinkielinen käännös När jag var en liten pojke vuodelta 1959 (suora varauslinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356842~S9*fin). HelMet-kokoelmassa on myös saksankielinen versio (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356774~S9*fin).
Englanninkielistä versiota liikkuu maailmalla antikvariaateissa, mutta ihan halvalla sitä ei näköjään saa. Google Books on digitoinut kirjan, mutta ei silti tarjoa sitä (https://books.google.fi/books/about/...
Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden hankintaa yleisiin kirjastoihin säätelee lähinnä aineistonvalintaa tekevien kirjastonhoitajien arvio siitä, kuinka paljon eri kielillä julkaistua kirjallisuutta tarvitaan ja kyetään määrärahojen puitteissa hankkimaan. Jos hankitaan yksi englanninkielinen kirja, jää käytännössä yksi suomenkielinen hankkkimatta.
Kysyjä tarkoittanee kysymyksellään, että hänen mielestään englanninkielistä kirjallisuutta hankitaan yleisesti ottaen liian vähän. Tämä on ikuinen ja vaikeasti ratkaistavissa oleva ongelma, koska yleisen kirjaston kokoelman täytyy yrittää palvella tasapuolisesti kaikkia käyttäjiään. Ruotsinkielistä kirjallisuutta hankitaan suuremmin lähinnä niissä kunnissa, joissa on merkittävä määrä...
Kirill Bulytšev on kirjoittanut scifi-lastenkirjan Alissa avaruudessa, jonka juoni muistuttaa kuvailemaasi. Siinä pieni tyttö seikkailee avaruudessa ja selvittelee avaruusroistojen juonia. Eräs roistoista on ilkeä tiedemies, ja tarinan keskiössä on myös Alissan timanttikilpikonna. Kirjaa on vielä saatavissa lainaksi useista suomalaisista kirjastoista. Äänikirjana en kirjaa löytänyt, mutta C-kasetit onkin useimmista kirjastoista poistettu kokonaan, joten ei ole mahdotonta että kirja olisi ollut tarjolla myös siinä muodossa.
Palveluun tulee jonkin verran selkeitä häiriköintiviestejä, joihin ei vastata, vaan ne poistetaan saman tien. Joihinkin kysymyksiin vastataan vain ei-julkisesti, usein kysyjän omasta pyynnöstä. Lähtökohtana on kuitenkin se, että mitkään aiheet sinänsä eivät ole "sopimattomia" tai "kiellettyjä", vaikka palvelussa ollaan hyvin varovaisia esimerkiksi vastattaessa lääketieteellisiin tai juridisiin kysymyksiin. Yksilön intimiteettisuojaa varjellaan myös tiukasti, eikä palvelun kautta anneta sellaisia yhteystietoja, jotka eivät ole julkisesti muutenkin saatavilla.
Mutta muuten mihin tahansa asiallisesti esitettyihin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Vaikka kysymys olisi sen laatuinen, ettei siihen ole olemassa ns. fakta-vastausta (...
En löytänyt tietoa, että sarjaa olisi koskaan näytetty minkään muun maan kuin Suomen televisioverkossa, joten on hankala käytännössä tietää sen mahdollisesta suosiosta muualla. Todennäköisesti ainakin Ruotsissa ja Virossa on niin paljon suomenkielen taitavia ihmisiä, että sarjalle löytyy seuraajia ainakin nettipalveluiden kautta. Sitä, miten hyvin jokin ilmiö tunnetaan muissa maissa, pitäisi selvittää kyselyillä, joiden tekeminen maksaa. Pelkästään suomenkielinen televisiosarja on tuskin erityisen tunnettu missään suomalaisten maastamuuttajien tai turistien ulkopuolella.
Heikki Poroila
Toimitilasijoittamisesta on kirjoitettu ainakin yksi opinnäytetyö: Juho Ihanamäki: Toimitilasijoittaminen – vaihtoehto yksityishenkilön sijoituskohteeksi Tampereella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2013). Muutamia kirjoja aiheesta on myös:
- Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2017 / laatinut: KTI Kiinteistötieto Oy (2018)
- Toimitilasijoittaminen : markkinat, strategia, analyysi / Olli Olkkonen, Hanna Kaleva, Petri Land (1997, lisäpainos 2004)
Vaski-kirjastojen varausjärjestelmästä lähetetään noutoilmoitus asiakkaalle hänen toivomallaan tavalla joko tekstiviestillä, sähköpostitse tai kirjepostina. Nopeiten viestin saa tietysti sähköisesti. Varausta pidetään viikko ja noutamatta jättämisestä laskutetaan 2 € sakkomaksu.
Onpa laaja kysymys! Mitä tarkoitetaan "putsaamisella" ja mitä "lähes kaikella"? Ei varmaankaan ole mielekästä ajatella, että pesisit vaikkapa hiuksesi, vaatteesi, paistinpannusi ja autosi samalla aineella. Mutta jos nyt rajataan putsattavien kohteiden kirjoa hieman, niin esimerkiksi kodin siivous- ja puhdistustöistä selviää varsin suppealla ainevalikoimalla. Hyviä vinkkejä tähän löytyy Marttojen sivuilta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/siivous/siivousaineiden-valinta-ja-kaytto/
https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/siivous/
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/
Löysin tänä vuonna julkaistun tutkimuksen Toimeentulotuen saajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-704-8
ja toisaalta arvioita Harmaasta taloudesta Suomessa. https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/
kumpikaan ei varmaan ole aivan sitä mitä kyselit, mutta kenties ne yhdessä voivat antaa jonkin kuvan sinua kiinnostavaan kysymykseen.
Monetkin elektroniset laitteet voivat varoittaa pariston heikkenemisestä äänimerkillä, mutta yleisin "vingahtaja" on palovaroitin. Jos kysyjällä on katossa sähköinen palovaroitin, suosittelen ensimmäiseksi vaihtamaan sen pariston. Palovaroittimissa käytetään yleensä isoja ja pitkäkestoisia paristoja, mutta eivät ne ikuisia ole. Kuulostaa tosin oudolta, että se olisi varoitellut vuosikausia, yleensä kyse on korkeintaan kuukausista ja sitten viimeisenä keinona varoitin yleensä päästää hälytysäänen.
Heikki Poroila
Celiasta kerrottiin, että kokoelmaan kuuluu 45 000 kirjaa, joista muutama tuhat on pistekirjoja ja loput Daisy-kirjoja. Kokoelma, johon kuuluu sekä kauno- että tietokirjoja, on niin suuri, että tietokirjallisuuden listaus ei onnistu. Celianetistä voi etsiä kirjaa kirjan tai tekijän nimellä, tai laittaa hakusanaksi tietyn aiheen, esim. sota, uskonto tai historia.
https://www.celianet.fi/
