Suomennokset ovat ilmestyneet samassa järjestyksessä kuin alkuperäisetkin, mutta useasta suomennoksesta on ilmestynyt uusia painoksia myöhempinä vuosina. Alla on luettelo Anna Janssonin aikuisten dekkareista ilmestymisvuosineen. Luettelo on peräisin palvelun aiemmasta vastauksesta vuodelta 2013 (https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4780f3f1-b…). Siihen on lisätty vuonna 2014 suomennettu Tuhopolttaja:
Stum sitter guden, 2000 suomennos Vaitelias jumala 2002
Alla de stillsamma döda, 2001 suomennos Kalpeat ja kuolleet 2003
Må döden sova, 2002 suomennos Loputon uni 2004
Silverkronan, 2003 suomennos Hopealantti 2005
Drömmar ur snö, 2004 suomennos Jäljet lumessa 2006
Svart fjäril, 2005
Främmande fågel, 2006 suomennos...
Matkasuunnitelmiin ja matkasuuntaan liittyviä ajatelmia löytyy Valittujen Palojen kokoelmasta Ajattomia mietteitä (1997), matkoista löytyy myös kokoelmasta Suuri ajatelmakirja (2006). Sinikka Salokorpi on toimittanut kokoleman nimeltä Pieniä sanoja sinulle, joka olet lähdössä matkalle (1990). Kiinalaista viisautta matkalla olosta löytyy Pertti Seppälän valikoimasta kokoelmasta Kiinalaista elämänviisautta (2006). Maija Paavilaiselta löytyy mietekirja nimeltä Reissunainen (2004).
Matkoihin eivät suoraan liity, kuitenkin liikkeellä oloon ja elämänfilosofiaan: Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Henry David Thoreaun Kävelemisen taito. Mieleen tulee myös Santiago del Compostella pyhiinvaellusretkiä kuvaavat lukuisat kirjat.
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Lynenne eli akronyymi tarkoittaa: "What the..." tai "Who the..." (lähde:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Kaiketi termi ilmaisee ihmettelyä.
Laulun nimi on Vai niin, vai niin. Laulu alkaa: "Kauan sitten tunnettiin, mä muistan vaiheet sen." Kertosäe menee näin: "Vai niin, vai niin, ahaa, sä aattelet na-naa, na-naa..."
Laulun on säveltänyt Hans van Hemert ja suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulun englanninkielinen nimi on How do you do. Suomeksi laulun ovat levyttäneet yhdessä Danny ja Eija Merilä.
Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus.
Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Ranskasta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "fre" (=ranskan kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi", ja lisäksi voi antaa haluamansa aikarajauksen. Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-luokitus".
https://finna.fi
Suomesta ranskaksi käännetty kirjallisuus löytyy vastaavalla tavalla Fennicasta kielikoodeja vaihtamalla, tai Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta: hakutyypiksi valitaan "käännöskieli" ja "ranska". Lisätyksi hakuehdoksi voi vielä laittaa "kohderyhmä" ja "lapset ja nuoret".
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/...
Hei!
Vanhoja Kotiliesi-lehden numeroita voinee pyytää kaukolainaksi. Voitte tiedustella asiaa omasta kirjastostanne. 60-luvun vuosikertoja löytyy esim. muutamista maakuntakirjastojen kokoelmista. Kirjastoilla saattaa tosin olla vaihtelevia käytäntöjä kokonaisten numeroiden lainaamisessa. Parhaiten asia selviää, kun pyydätte kirjastossa kirjastonhoitajaa tarkistamaan lehden 60-luvun numeroiden sijainnin Manda-tietokannasta.
Kasteasujen historiaa käsitteleviä artikkeli- ja kirjaviitteitä löytyi myös muista lehdistä. Ohessa vielä muutama viite Kati- ja Aleksi-tietokannoista:
Kati-tietokannasta löytyneet viitteet:
- Kastevaipasta mekkoon : kasteasujen historiaa Suomessa
Hahl, Maija
1987
Koti vol. 49, nro 7-8, s. 8-9, 32
- Dopdräkter på...
Heikki Ylikankaan kirjoittaman nimismiesinstituution historian
Wallesmanni : kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. - Suomen nimismiesyhdistys, 1966
lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainitaan yleisluontoisesti "Nimismies- ja lakimiesmatrikkelit", mutta käytännössä en ole kyennyt löytämään tietoja yhdestäkään nimismiesmatrikkelista. Lakimiesmatrikkeleita kyllä löytyy:
Schauman, K. F. J.
Finlands jurister år 1879. - Helsingfors, 1979.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister år 1898. - Helsingfors, 1898.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister 1909. - Åbo 1909.
Holmberg, K. G.
Suomen lakimiehet : elämäkerrallisia tietoja. - Helsinki, 1926.
Wilskman, J. E.
Lakimiesmatrikkeli. - Porvoo, 1939.
(Myöhemmät eivät varmaankaan enää tulee kyseeseen)....
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958. 1967 siitä julkaistiin uudistettu painos, josta 2000-luvun alussa tehtyä näköispainosta on yhä saatavissa kirjakaupoista (ISBN 951-1-17995-0).
Muistelmateoksessaan "Maailman mylläkässä" (WSOY 1949) Klemetti on kertonut sävellyksen syntyvaiheista (ss. 77-80) ja mainitsee tässä yhteydessä, että hän oli poiminut sävelmän kokoelmasta "Suomen kansan sävelmiä" ja Klemetti on kirjaansa kopioinut myös sävelmän nuotinnoksen siinä muodossa kuin se lähdeteoksessa on ollut.
Klemetti ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mistä tämän moniosaisen ja pitkän ajanjakson aikana julkaistun kokoelman osasta sävelmä on otettu. Klemetti vain toteaa, että melodia on kokoelmassa nimellä "Kansanmarssi", joka ei viittaa nimeen vaan kuvailevaan ilmaisuun. Klemetti korostaa, että hän joutui lauluaan varten melodiaa parantamaan ja soinnuttamaan, koska se oli alkuperäisessä muodossaan "muotopuoli, vähemmän viehättävä...
Tarpeitasi vastaavaa runohakukonetta ei löydy tällä hetkellä (Kuusankosken kirjastolla oli joskus tämäntapainen). Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Runohaku toimii alkusanoilla ja sisältää lähinnä antologioissa julkaistuja käännösrunoja. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Googlesta saattaa löytää hyvällä tuurilla etsimänsä, vaikka kokonaisia runoja ei tekijänoikeuksista johtuen saisi verkkoon ilman lupaa laittaakaan. Myös kirjastojen tietokannoista kannattaa kokeilla, jos muistaa runon alkusanat. Kaikkien runojen...
Kirjaston nimikirjat eivät tunne muotoa Tiiti. Sekä Tiituksen että Tildan yhteydessä viitataan mm. Tiitu-muotoon. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan hoitaja, jolle Paavali osoitti yhden kirjeensä. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, se saattaa tarkoittaa ”kunnioitettava”. Tilda taas on lyhenne saksalaisperäisestä Matildasta.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Uusi suomalainen nimikirja.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan tiiti eri murteiden mukaan viittaa mm. tiaiseen tai yleensä pikkulintuun.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimipalvelut.shtml. Sieltä voi tilata selvityksiä kotimaisista nimistä. Palvelu on maksullista.
Ilmaisulla ”sivistynyt ihminen” varmaankin tarkoitetaan ”kunnollista tai hyvin käyttäytyvää ihmistä”. Sivistys opillisena tietämyksenä ei sinänsä oikein mitenkään olla kytköksissä kiroilemiseen.
”Uudessa käytöksen kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1997) Sirkka Lassila on sitä mieltä, että ”[e]rilaiset hävyttömyydet ja kirosanat eivät kuulu hyvään keskusteluun. Eivät ylipäätään minkäänlaiseen keskusteluun” (s. 52). Lassila kritisoi etenkin nuorten kielenkäyttöä ja väittää voimasanojen olevan vain oman puheen ja olemuksen – arvatenkin Lassilan mielestä turhaa – pönkittämistä. Aikuisten kiroilua Lassila pitää paheksuttavana, koska lapset ja nuoret oppivat kiroilun heidän antamastaan esimerkistä.
Jari Tammi on puolestaan aivan eri linjoilla ”Suuren...
Helmet–haussa hakusanoilla hevoskirjat, kaunokirjallisuus, rajauksena ovat suomen kieli ja aikuisten kokoelma, mutta tulosten joukossa on paljon nuorten kirjoja. Aikuisten kokoelmasta löytyvät Jaakko Yli-Juonikkaan Jääasema KOOMA, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkevätkään, Tahdon murskatappio; Salten Felix, Florian, keisarin hevonen; Koskell Nella Kirouksen uhrit ja Kirouksen jälki. Hevoset ovat keskeisesti mukana vanhoissa lännenromaaneissa, esim. James Curwoodin ja Zane Greyn teoksissa. Kollegoilta ja kommentoijilta löytyi lisävinkkejä:
Veera Niemisen Kottikärrykaruselli, Jojo Moyes Kuinka painovoimaa uhmataan ja Tähtien antaja, Rupert Isaacson: Hevospoika, Essi Pajun Koskenniska-sarja, Mari...
Rose-Marie (Rosemarie) on ranskalainen/saksalainen nimi, joka tulee sanoista rose, joka tarkoittaa ruusua tai hevosta/ratsua, ja Marie (Maria). Maria-nimen alkuperä on epäselvä; tutkijoiden arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär, herratar ja katkera (heprealaisesta Mirjam-nimestä). Nimi tuli suosituksi silloin, kun kukkien nimet tulivat käyttöön, joten se saattaa olla peräisin sanasta rosmariini (lat. rosmarinus), joka tarkoittaa meren kastetta. Englannissa käytetään nimeä Rosemary. Suomalainen muoto on Roosa-Maria.
Tunnettuja Rose-Marie -nimisiä henkilöitä ovat:
Rose-Marie Precht, suomalainen näyttelijä
Rosemarie Schuder, saksalainen kirjailija
Rosemarie Trockel, saksalainen taiteilija
Rosemarie Wetzel, malli
Lähteet:
Anne Saarikalle...
Teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita (2000) sivulla 34 mainitaan Viisikko-sarjan lasten iäksi 10-12 vuotta. Teoksessa mainitaan lisäksi, että pojat käyttäytyvät hyvin aikuismaisesti ikäänsä nähden.
Viisikko-kirjoissahan ei kerrota täsmällistä ikää, mutta niissä kerrotaan, että Leo on vanhin, Dick ja Paula (Pauli) ovat seuraavat ja samanikäiset, Anne nuorin.
Tämän tarkemmin emme osaa sankareiden ikää kertoa.
