Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on saatavilla Kurt Nuotion Liukastelijaa tällä hetkellä ainoastaan painettuna kirjana. Välitän eteenpäin hankintaehdotuksen e-kirjasta.
Kirjaa ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta. Voimme kaukolainata kirjan Itä-Suomen yliopiston kirjastosta. Kaukolainamaksu on 4 €. Kirjaa ei löydy myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Toivo Kärjen sävellyksen Minä haaveilin vaan (sanat Raul Reiman) nuotit löytyvät kahdesta kokoelmasta, Tulenliekki : Unohtumattomat laulut 2 (Warner/Chappel 1995) ja Scandia Kustannuksen vuonna 1981 julkaisemaan kokoelmaan Toivo Kärki. Molemmat löytyvät ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta, jos ei lähempää.
Heikki Poroila
Valitettavasti mitään helppoa ja nopeaa tietoa yksittäisen kirjan saatavuudesta eri kirjastoissa ja kirjastojärjestelmissä ei ole, ei myöskään sen selvittäminen, minkälaisia lainauslukuja ne ovat keränneet. Jos kirjailija on Sanasto ry:n jäsen ja saa sitä kautta ns. lainauskorvausmaksuja, voi luvuista tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä lainausmääristä. Muuten pitää ottaa yhteyttä jokaiseen kirjastoon ja ensin tutkia sen tietokannasta, miten omat kirjat ovat edustettuina ja sitten ottaa yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, olisiko heiltä mahdollista saada näin yksilöityä tilastotietoa. Ensimmäinen vaihe on tehtävissä, se vaatii vain sitkeyttä ja työtä, jota onneksi nykyään helpottavat monet kirjastokimpat, joissa voi olla tusinakin kirjastoa...
Pienen kaivelun jälkeen onnistuin löytämään suomenkielisten artikkelien muokkaustilastot, mutta vain vuoteen 2018 asti. Tämän sivun lopusta löytyy tietoja artikkelin muokkausmääristä: https://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#distribution
Suomenkielisen Wikipedian muokatuin artikkeli vuosien 2003-2018 välillä vaikuttaisi olevan Wikipediaa käsittelevä artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia
Wikipedia ei tällä hetkellä tilastoi artikkelien muokkausmääriä ainakaan suomenkielisten artikkelien kohdalla. Tässä linkkejä muihin tilastoihin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tilastot
https://stats.wikimedia.org/EN/SummaryFI.htm
Turussa lainat voi palauttaa lähimpään mahdolliseen kirjastoon tai kirjastoautoon, joka käy myös suljettuina olevien kirjastojen alueilla. Kirjastoauton pysähdyspaikat ja aikataulut näet täältä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot
Eri kuntien kirjastot järjestävät omat tapahtumansa, esimerkiksi konsertit, itsenäisesti. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät esimerkiksi Kirjastohakemiston avulla.
Kirjastohakemisto: https://hakemisto.kirjastot.fi/
Kirjastot kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kiitos kysymyksestäsi. Tässä muutamia kirjoja:
Zimbabwe:
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta (Gappah, Petina)
Tambu (Dangarembga, Tsitsi)
Me tarvitaan uudet nimet (Bulawayo, NoViolet)
Botswana:
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -romaanit sijoittuvat Botswanaan.
Kalaharin hiekkaa (Lundberg, Ulla-Lena)
Etelä-Afrikka:
Myrskyinen hiljaisuus (Brink, André)
Palvelija ja herra (Gordimer, Nadine)
Maru (Head, Bessie)
Michael K:n elämä (Coetzee, J. M.)
Afrikkalaisia kertomuksia (Lessing, Doris)
Olen usein pohtinut samaa. Herman Melville totesi Moby Dick -teoksessaan: "Sillä kuten tunnettua, mietiskelyn ja veden välillä vallitsee ikuinen yhteys" (suom. Seppo Virtanen). Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama vuosi sitten aihetta käsittelevä artikkeli: https://www.hs.fi/elama/art-2000002900709.html.
Tilastokeskuksen muuttoliiketilastosta saa tietoa maastamuutosta Suomesta monelta eri kantilta. Tästä voi poimia tietoja maastamuutosta muuttomaan ja muuttajan syntymävaltion mukaan:
Maahan- ja maastamuutto muuttomaan, sukupuolen ja syntymävaltion mukaan, 1990-2018
Esimerkiksi Kreikkaan muutti Suomesta vuonna 2018 yhteensä 172 Kreikassa syntynyttä henkilöä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/70e128c9-8734-4015-ae94-ffae5cfe9730.
Tekijänoikeudet EU:ssa kestävät 70 vuotta tekijän kuolemasta. Käännöksissä tulee huomioida kirjailijan lisäksi myös kääntäjän tekijänoikeudet.
Projekti Lönnrotissa on kerätty suomenkielistä tai suomeksi käännettyä, tekijänoikeuksista vapaata, kirjallisuutta ja siellä on kaksi Grimmien teosta. Sivuilta löytyy ainakin myös Topeliuksen satuja.
Lahden runotietokannan listauksesta sitä ei löydy, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…. Kävin läpi antologioita, joista löytyy saksalaisen runouden suomennoksia, mutta tätä runoa ei niistä löytynyt. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu.
Valitettavasti sähköistä luetteloa Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) vuoden 1975 opinnäytetöistä ei ole saatavilla verkossa. Sähköisessä muodossa olevia opinnäytteitä on tallennettu pääsääntöisesti vasta 2000-luvun alusta. Vanhemmat painetut opinnäytteiden arkistokappaleet sijaitsevat Oppimiskeskuksen suljetussa arkistossa, josta niitä voi tilata luettavaksi Oppimiskeskuksen tiloihin. Opinnäytteitä ei lainata.
Mikäli tiedossanne on jokin tietty vuonna 1975 tehty pro gradu -tutkielma, sitä kannattaa kysyä suoraan Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Pyynnön voi osoittaa Oppimiskeskuksen sähköpostiin oppimiskeskus@aalto.fi .
Jyväskylän yliopiston digitointipalveluista arveltiin, että tällaista digitointilaitetta ei olisi vuokrattavana. Ainakin Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopistosta on mahdollista ostaa kirjojen digitointipalvelua:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/digitointi-ja-sailytyspalv…
https://www.jyu.fi/fi/palvelut/yopaino/digitointi
Vaikeinta kirjoittamisessa on usein aloittaminen. Siis ole rohkea ja ryhdy hommaan!
Kirjoittamiseen myös koulutetaan kansan- ja työväenopistoissa. Kyseessähän on tekniikkalaji. Kannattaa tutustua kurssitarjontaan!
Vinkkejä saat seuraavista:
Nuoren Voiman kirjoittamista käsittelevä podcast
https://nuorivoima.fi/kuutele/podcast/kirjoittamisesta-jakso-1-aloittam…
Seuraava teos sisältää mm. ylipppilastehtäviä:
Äidinkieli ja kirjallisuus. Kurssivihko 9 : Kirjoittaminen ja nykykulttuuri / Anne-Maria Mikkola
Kirkes-kirjastojen kokoelmiin on tullut tähän mennessä yksi vuonna 2021 ilmestynyt puutarhakirja. Se on Joel Rosenbergin Pähkinöitä omasta puutarhasta: opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen. Vuoden 2020 aikana ilmestyi varsin montakin. Luettelo niistä löytyy alta:
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&…
