Vaikka hallit ovat noinkin samanlaiset, ovat arkkitehdit ja rakentajat eri firmoista.
Kuopion uuden uimahallin eli kuntolaakson uimahallin arkkitehti on Arkmill Oy eli Tapio Antikainen ja Esa Viitanen ja rakennusurakoitsijana toimi YIT Suomi Oy. Rakennusfakta.fi
Matinkylän uimahallin arkkitehti on Minkkinen Oy eli Tuulia ja Lasse Minkkinen ja rakennusurakoitsijana toimi Lujatalo Oy Rakennusfakta.fi
Kenties arkkitehdit ottavat mallia toisiltaan ja käyttävät löydettyjä hyviä ideoita hyväkseen?
Tapio Antikainen on myös julkaissut kirjasen Uimahallien suunnittelu.
Ivar Puura oli virolainen luonnontieteilijä, joka eli 23.04.1961 - 20.07.2012. Tiedot hänen julkaisemistaan teoksista löytyvät esim. https://www.etis.ee/CV/Ivar_Puura/eng
Merkityskadosta on kirjoitettu ainakin Karoliina Lummaan artikkelissa Posthumanismin puolustus. file:///C:/Users/e23/Downloads/109647-Artikkelin%20teksti-200413-1-10-20210621.pdf
Timo Mara on kirjoittanut 2013 tutkielman Enchantment of the past and semiocide.Remembering Ivar Puura https://ojs.utlib.ee/index.php/sss/article/view/SSS.2013.41.1.09/10604
Finna.fi löytää haulla Ivar Puura 12 kirjaa ja yhden lehtuiartikkelin. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ivar+Puura&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia...
Tunnetuista yli 9 500 matelijalajista ja 7 000 sammakkolajista vain murto-osalla on vakiintunut suomenkielinen nimi. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen herpetologisen yhdistyksen yhteistyönä toimivan Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan tähän saakka julkaisemien nimien joukosta ei näille kahdelle vielä suositeltua suomenkielistä nimeä löydy. (https://www.herpetomania.fi/nimisto/)
Uusi zoo -eläinkirjasarjan matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja käsittelevä osa käyttää Pseudechis porphyriacusista nimeä 'mustakäärme'. Mark O'Shean ja Tim Hallidayn ensyklopedia Matelijat ja sammakkoeläimet (käännös Sari Welling-Hirvonen, käännöksen tarkastus Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas) antaa niille nimiksi 'täpläpyton' (...
Koko sävellyssarjasta Umpeenkasvaneella polulla (JWVIII17) löytyy pianonuotinnos teoksista Composizioni per pianoforte : pianoforte solo (Bärenreiter Editio Supraphon, 1978) ja Po zarostlém chodnicku : Drobné skladby pro klavír (Edition Supraphon, 1971). Molemmat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Pinttyneen alumiinikattilan voi puhdistaa seuraavasti: Lisää kattilaan yksi osa etikkaa ja yksi osa vettä. Anna kiehua hiljalleen n. 10 minuuttia. Pese ja kuivaa tavalliseen tapaan. Huom.! Älä käytä alumiinin puhdistukseen emäksisiä pesuaineita kuten ruokasoodaa tai valkaisuainetta, sillä ne voivat vahingoittaa alumiinipintaa vielä lisää.
Lähde: Nerokkaat niksit ja neuvot. 2012
Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme...
Ajantasaisessa Yhdistyslaissa, sen 5.luvussa käsitellään yhdistyksen päätöksentekoa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P20
Kokouskäytännöt-sivustolla käsitelty myös yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia
https://www.kokouskaytannot.fi/kokoukset-yhdistystoiminnassa/kokoustyyp…
Lainaa voi tarvittaessa vielä uusia, mikäli haluatte jatkaa kirjan etsintöjä. Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata. Keski-kirjastoissa kirjan voi korvata siten, että ostaa tilalle uuden kappaleen tai maksaa kirjastolle kirjan hankintahinnan. Lisätietoa saat kirjastosta: Kirjastot | Keski-Finna
Rakennetaan sauna (Bygga bastu) on Johan Bargumin kirjoittama näytelmä vuodelta 1971. Sitä esitettiin Lilla Teaternissa sekä suomeksi että ruotsiksi 1970-luvun alussa. MTV:n Aitiopaikka teki siitä tv-näytelmäversion, joka esitettiin televisiossa 30.4.1973.
Tämän näytelmän uusintatoiveet kannattaa osoittaa MTV3:lle.
Hän kävi Suomessa kaksi kertaa, vuosina 1976 ja 1994.
Lähteet ja lisätietoa
Yle 21.4.2016: Kuningatar Elisabet ll rämpi metsässä Suomessa vuonna 1976 – katso ainutlaatuinen video https://yle.fi/a/3-8821580
Yle 21.4.2016: Video: Kuningatar Elisabetin toinen vierailu Suomessa https://yle.fi/a/3-8821914
Ilta-Sanomat 1.5.2019: Kuningatar Elisabet rämpi happamana suomalaismetsässä 43 vuotta sitten – hakkuutyömaakin tarkastettiin miinaharavalla https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000006089161.html
Robert Mulliganin ohjaama elokuva Kuin surmaisi satakielen (To Kill a Mockingbird, 1962) on esitetty Yle Teemalla vuosina 2009 ja 2011.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta esimerkiksi Ylen asiakaspalvelun kautta. Asiakaspalvelusta voit myös tiedustella, onko elokuva mahdollisesti tulossa ohjelmistoon.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_812658
Kappale on nimeltään "En koskaan voinut unhoittaa" (I couldn't live without your love). Laulun nimi esiintyy myös muodossa "En koskaan voinut unohtaa".
Siw Malmkvist lauloi sen levylle vuonna 1966. Suomenkielisen sanoituksen teki Lasse Mårtenson. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=06bbe02c-c711-4de7-8198-a584…
https://www.youtube.com/watch?v=t-aJghaq4Qk
Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Forssan lehden (Lounais-Hämeen maakunnallinen äänenkannattaja) numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa Helmet-kirjastoissa asiakastietokoneilla ePress-palvelussa.
Vuosien 1917 - 1939 digitoituja numeroita voi lukea verkossa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0782-663X?display=…
Vuosien 1940-1945, 2015-2022 numerot ovat luettavissa digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvaus…
Osa vuosikerroista on luettavissa mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta https://tilastointi.kustantajat.fi/ löytyy kirjojen myyntilukuja vuositilastoina ja neljännesvuositilastoina. Vuositilaston myyntiluvut perustuvat kustantajien seuraavalle portaalle myymien teosten arvonlisäverottomaan hintaan ja kappalemääriin.
Vuonna 2022
lasten- ja nuortenkirjoja sisältäen painetut ja sähköiset kirjat (pl. sarjakuvat) myytiin 30,8 miljoonalla eurolla
painettua lasten- ja nuortenkirjallisuutta myytiin 3,2 miljoonaa kpl
Suomen yleisten kirjastojen perustilastot kootaan vuosittain yhteiseen yleisten kirjastojen tilastotietokantaan, https://tilastot.kirjastot.fi/.
Vuonna 2022 oli
30,1 miljoonaa lasten kaunokirjalainausta
3,96 miljoonaan lasten tietokirjalainausta...
