Kirjansitomo V&K Jokinen | Tarkk'ampujankatu 9 A 3 | 00120 Helsinki
Tällä kirjansitomolla on 90 vuoden kokemus opinnäytetyön kansittamisesta. Liike sijaitsee Tarkkámpujankadulla, mutta he palvelevat myös postitse.
Puh 09 635143, 09 635142 | info@kirjansitomovkjokinen.fi
Saat uuden kirjastokortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Aikuisen kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa kolme euroa.
Jos arvelet kortin kadonneen kodin ulkopuolelle, sinun kannattaa ilmoittaa sitä vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon. Näin kirjastokorttiasi ei voi käyttää väärin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Täältä löydät listan kirjastoista, joissa on mahdollista digitoida VHS-kasetti DVD-levylle: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Jyväskylän kaupunginkirjastossakin on digitointitila, mutta sen VHS-DVD-digintointi on valitettavasti tällä hetkellä poissa käytöstä. VHS-kasetin digitointi on Jyväskylän kaupunginkirjastossa mahdollista muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle.
Linkki Jyväskylän kirjaston digitointitilan ohjeisiin ja varauskalenteriin: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…;
Ajantasaisessa Yhdistyslaissa, sen 5.luvussa käsitellään yhdistyksen päätöksentekoa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P20
Kokouskäytännöt-sivustolla käsitelty myös yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia
https://www.kokouskaytannot.fi/kokoukset-yhdistystoiminnassa/kokoustyyp…
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vastauksessa täytyy jäädä spekulaation asteelle.
Sävellyksessä toistuva teema kuulostaa kieltämättä paikoin samanlaiselta kuin "Sylvian joululaulu". Loppupuolella varsinkin yhdessä tahdissa sävelillä on sama rytmi ja samat intervallit. Muualla eroja on enemmän kuin yhtäläisyyksiä.
En kuitenkaan löytänyt mitään mainintaa tai tekijänoikeusmerkintää, jonka mukaan "Zimní bouřen" olisi säveltänyt kukaan muu kuin Fučik. Musiikki oli jo 1900-luvun alussa tekijänoikeussopimusten piirissä, joskin sopimuksia noudatettiin vielä kovin vaihtelevasti. Aiemmin jo olemassa olevien sävelmien lainaaminen ja niihin viittaaminen oli yleistäkin sävellyksissä. Fučik sävelsi laulun Budapestin kaudellaan,...
Ei löytynyt tietoa, että Turgenevilla olisi teosta tai teoksen osaa nimeltä Kissa sateessa. Sen sijaan Hemingwaylta löytyy kyseisen niminen novelli. Olisitkohan mahdollisesti muistanut tekijän väärin? Hemingwayn Kissa sateessa sisältyy mm. novellikokoelmaan Ensimmäiset 49 kertomusta.
Kirjasampo. Kissa sateessa.
Pensasmustikka on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se kasvaa luonnonvaraisenakin. Yhdysvalloissa ja Kanadassa sitä tuotetaan runsaasti viljeltynä markkinoille. Euroopassa pensasmustikkaa viljellään etenkin Puolassa ja Saksassa, jopa Portugalissa. Suomen kaupoissa myytävä pensasmustikka tuotetaan pääosin Euroopassa. Ylen verkkoartikkelin mukaan pensasmustikan viljely kiertää eri puolilla maailmaa ja sato ajoitetaan eri aikoihin. Näin sitä on koko ajan saatavilla maailmanmarkkinoilla. Myös Suomessa on viljelty jonkin verran pensasmustikkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pensasmustikka
https://yle.fi/a/3-8095774
Huuli- ja suulakihalkioiden hoito on ollut Suomessa keskitetty. Pitkään leikkauksia tehtiin vain Helsingissä, vuonna 1998 ne aloitettiin myös Oulussa. Ensimmäiset leikkaukset Suomessa tehtiin sodan aikana. Leikkauksia tehtiin silloin Mehiläisen sairaalassa, Punaisen Ristin Invalidisairaalassa sekä väliaikaisessa sairaalassa Unioninkadulla. Vuonna 1948 Helsingin Katajannokalle perustettiin Suomen Punaisen Ristin Plastiikkasairaala, johon halkiolasten leikkaukset ja hoito keskitettiin. Vuonna 1975 yksikön nimi muutettiin Huuli- ja suulakihalkiokeskukseksi (Husuke), ja 1984 se siirtyi HYKS:n alaiseksi. Yksikkö toimi monessa eri paikassa, kunnes toiminta siirtyi vuonna 1993 Töölön sairaalaan. Samalla leikkauksiin ja niiden hoitoon...
Tämä lienee eräs useimmin palveluumme saapuneista kysymyksistä. Muutama aikaisempi vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-3?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus?language_content…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-5?language_conte…
17.11.2023 kysyttiin Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla: "Mikä ihmisten tarkoitus on?"
Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen kirjoitti vastauksensa loppukaneetissa:
"Hyvä nyrkkisääntö on, että annamme toisille aihetta kiitollisuuteen siitä, että olemme olemassa. Meillä on varmasti...
Laulusta ei ole julkaistu nuotinnosta. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuehdotelmia:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/3272603
https://chordu.com/chords-tabs-kaija-koo-syd%C3%A4n-v%C3%A4h%C3%A4n-kal…
Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Jos kasvussa huomataan poikkeamia, niitä tutkitaan tarvittaessa tarkemmin lasten kasvuun perehtyneen lastenlääkärin vastaanotolla.
Aiheesta voi lukea lisää https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00135
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/lapsen-kasvu-ja-hormonitoiminta/lapsen-kasvu/lapsen-poikkeavan-kasvun-tutkiminen
Livius, Titus, et al. Ab Urbe Condita: XXIII = Karthagon Hannibal Campaniassa. Basam Books, 2018. Suomennos: Kallela, Luttinen & Oksala. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3749264?sid=4708897508Vergilius Maro, Publius, et al. Georgica: Laulu Maanviljelijän Työstä. Gaudeamus, 2020.Suomennos: Oksala, T., Oksala, P., Kallela. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissal: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4009517?sid=4708897178Cicero, Marcus Tullius, ja D. R. Shackleton Bailey. Select Letters. 6. pr. Cambridge University Press, 2000.Ciceron valittuja kirjeitä latinan kielellä, toimitettuina ja englanninkielisin kommentaarein varustettuina.Vaski-kirjastoissa: https://...
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Kauppojen ja kirjastojen kuitit ovat lämpöpaperia. Sen pinnassa on kemikaaleja, joiden ansiosta teksti tulee näkyviin lämmöllä. Todennäköisesti kemikaalit ovat syynä siihen, ettei lämpöpaperia voi kierrättää paperinkeräykseen. Asiasta voi kysyä tarkemmin lähimmältä jätteenkäsittelylaitokselta.
Löysin pari kirjaa, joissa Ateneumin taidemuseo on keskeinen paikka. Inari Krohnin Musta ja muut värit on taiteilijaromaani joka sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nuorista taideopiskelijoista. Katja Kärjen Evan neljä elämää on elämäkertaromaani kuvanveistäjä Eva Ryynäsestä, joka taistelee tiensä maatalosta Ateneumiin opiskelemaan kuvanveistämistä. Tämä toki on todelliseen henkilöön pohjautuva romaani.
Aiheesta ei näytä olevan tutkimusta. Löysin Reetta Oksasen pro Gradu tutkielman vuodelta 2007.”Se nimen määrää kenen lapsi on” Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Linkki tutkielmaan. Sen mukaan kaksiosaiset nimet yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta, nimenantoperinne kulkee usein suvussa. Kaksi etunimeä saaneet antavat usein lapsilleen kaksi nimeä. Sama saattaa päteä myös kaksiosaisessa nimessä. Linkki Sirkka Paikkalan Kielikelloartikkeliin.
Ennen vuotta 1994 tehtyjen perukirjojen kopioita voi pyytää perinnönjättäjän viimeisen kotikunnan käräjäoikeudesta. Pyynnön voi tehdä Tuomioistuinlaitoksen sivuilta löytyvällä asiakirjan tilauslomakkeella. Lisätietoa: Asiakirjan tilauslomake: https://tuomioistuimet.fi/fi/index/asiointijajulkisuus/lomakkeet/tietopyyntotaiasiakirjantilaaminenkarajaoikeudelta.htmlKäräjäoikeuksien yhteystiedot (tarkemmat ohjeet asiakirjakopioiden tilaamiseen löydät kunkin käräjäoikeuden sivuilta): https://tuomioistuimet.fi/fi/index/yhteystiedot.html
Keisari Nikolai II:n 26.1.1897 antaman asetuksen perusteella farmasianoppilaan opiskelu kesti 1,5 - 3 vuotta, minkä jälkeen hän saattoi valmistua farmasianopiskelijaksi. Farmasianopiskelija saattoi edelleen valmistua proviisoriksi opiskeltuaan 1,5 - 3 vuotta lisää. Ks. Suomalainen Wirallinen Lehti 29.3. 1897.Ks. myös Keisarin julistus farmaseuttisesta opetuksesta Aleksanterin yliopistossa, Suomalainen Wirallinen lehti 29.3.1897.
