Ei ole, kirjojen lainauksella ei ole ikärajaa. Sen sijaan kirjastojen kokoelmissa olevilla elokuvilla ja peleillä voi olla ikäraja. Niitä ei kuitenkaan ole asettanut kirjasto, vaan ne perustuvat lakiin. Ikärajoja on eri-ikäisille lapsille. Elokuvan tai pelin lainauksen ikäraja saattaa olla esim. 7 tai 18 vuotta. Lisätietoa tästä Valtion elokuvatarkastamon sivuilta:
http://www.vet.fi/elokuvat_ikarajaluokitus.php
http://www.vet.fi/pelit.php
Kyseessä on TV1:n Teatteritoimituksen kaksiosainen sarja Häjyt vuodelta 1978. Se perustuu Heikki Ylikankaan kirjaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra (1974). Yleisradion internetsivuilla on kyselty samasta sarjasta, ja vastaus on luettavissa osoitteessa http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/hajyt. Videona tai dvd:nä sarjaa ei ole julkaistu.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Tarinassa keskeiset nurmijärveläiset rakennukset on myöhemmin purettu. Niistä ainoastaan kirkko, Kansakoulu (nyk. Kivenpuiston koulu) ja Vallinkosken kauppa on olemassa, viimeksi mainittu tosin laajennettuna.
Lähde: Suomen kansallisfimografian työryhmä, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Tenho-tietokanta.
Luettelo Catherine Cooksonin tuotannosta alkuperäiskielellä löytyy seuraavilta webbisivuilta : http://www.myunicorn.com/bibl1/bibl0118.html
Suomennettu häneltä on (ilmestymisjärjestyksessä) seuraavat teokset:
Tyttö ja kartanonherra
Mallenin suku
Mallenin tyttö
Mallenin paluu
Rautainen julkisivu (julkaistu nimellä Catherine Marchant)
Emily
Hannah
Vanessa
Greenwallin kartanon piikatyttö
Greenwallin kartanon valtiatar
Onnen kulkurit
Tilly Trotter
Tilly Trotterin uusi elämä
Tilly Trotter, nuori leski
Ruoska
Liekehtivät vuodet
Yöperhonen
Pastorin tytär
Mustaa samettia
Jinnyn valinta
Uhkaava salaisuus
Kohtalon liekki
Siivetön lintu
Kohtalon lapset
Rakas poikani
Laitakaupungin lilja
Naisten talo
Maltan enkeli
Haavoittunut neitsyt
Rakkaus on sokea...
Valitettavasti internetissä ei kovin laajoja sivustoja Pjotr Tsaikovskista löydy, mutta kyllä jotain sentään.
Useita säveltäjiä lyhyesti esiteltynä löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.cl.cam.ac.uk/users/mn200/music/composers.html
Seuraavilla java-pohjaisilla sivuilla on myös hiukan tietoa (varoitus: sivut saattavat jumiuttaa selaimen eikä niiltä pääse pois muuten kuin kirjoittamalla toisen osoitteen päälle. Siis poistuminen back/takaisin -näppäimellä ei onnistu):
http://voyager.physics.unlv.edu/webpages2/picgalr2.html
Lyhyet elämäkertatiedot Tsaikovskista löytyvät mm. täältä:
- http://www.saunalahti.fi/wpoet/comp.htm#tcha
- http://musicnet.chandra.ac.th/thai/c_bio.htm#GlossaryT
- http://www.azstarnet.com/public/packages/reelbook/153-...
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
Mariska (oikealta nimeltään Anna Maria Rahikainen) on laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, jonka tuotanto on laaja.
Tiedon hänen tekemistään sanoituksista sekä myös sävellyksistä löytdät fono.fi -äänitetietokannasta: http://www.fono.fi/
Kirjoita tekijäksi Mariska ja valitse tekijän rooliks san. tai tekstin tekijä
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Matti Paalosmaa näyttää poistuneen julkisuudesta täydellisesti viimeistään 2000-luvun alussa. Myöskään tietoja mahdollisesta kuolemasta ei löytynyt. Paalosmaa lienee jo sen verran iäkäs, että viettänee eläkepäiviään.
Turun Sanomien arkiston mukaan murha tapahtui 26.6.1974 ja sitä koskevaa oikeudenkäyntiä käsiteltiin Turun Sanomissa samana vuonna 10.7., 11.7., 25.7., 22.8. ja 9.4.1975. Näitä artikkeleita voi tulla katsomaan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastoon, jossa Turun Sanomia säilytetään mikrofilmattuna. Käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite ja sillä voi ottaa maksullisia kopioita.
Se on Johannes Linnankosken runo, joka löytyy ainakin seuraavista lukukirjoista:
Haavio, Martti
Iloinen lukukirja
1948, 1957
Haavio, Martti
Kultainen lukukirja
1957
Nimi Merlin juontaa juurensa walesilaisesta nimestä Myrddin (merilinnoitus). Nimi on tullut tutuksi kuningas Arturin legendoista.
http://www.behindthename.com/name/merlin
Netistä löytyy "Aamenesta öylättiin". Se on sanasto, johon on koottu perustietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Sen mukaan Vapahtaja on "yksi Jeesuksen arvonimistä, joka viittaa syntien sovitukseen. Jeesuksen sovituskuolema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen.
Nimeä käytettiin Jeesuksesta jo hänen syntyessään, kun enkelit ilmoittivat paimenille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra." (Luuk. 2:11)"
Vapahtaja on siis kristinuskon mukaan Jeesus Kristus, joka on vapauttanut eli vapahtanut ihmiset synneistä ja pahan vallasta.
Lähde: Aamenesta öylättiin http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Etusivu
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1926 http://www.doria.fi/handle/10024/69226 osiosta Työväenoloja (s. 243-245) löytyy muutama palkkatilasto vuodelta 1925, ei autonkuljettajista mutta kylläkin maanviljelystyöväen keskimääräisistä palkoista ja valtion rautatierakennustöiden keskimääräisistä tuntipalkoista.
Esimerkiksi tilaston "Maanviljelystyöväen keskimääräiset palkat vuosina 1914-1925" mukaan Viipurin läänissä miehen vuosipalkka v. 1925:
3859 mk talon ruuassa
7518 mk omassa ruuassa
Yllä olevasti linkistä pääsee katsomaan tarkemmin maanviljelystyön päiväpalkkoja ja keskimääräisiä tuntipalkkoja rautatierakennustöissä.
Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosta Teollisuustilastoa 1925 (s. 4) löytyy yleisesti Suomen eri...
Tietyissä tilanteissa ihminen tarvitsee toisen edustajakseen. Useimmiten hän voi hoitaa asiansa valtuuttamalla toisen asiamiehenään, ehkä suorastaan yleisvaltuutettunaan, huolehtimaan niistä. Toisinaan ei ihminen - syystä tai toisesta - tähän voi tai halua turvautua. Silloin hänelle voidaan määrätä tuomioistuimessa uskottu mies etuja valvomaan.
Uskottu mies on tarpeen silloin, kun holhoojan ja holhuunalaisen - esim. isän ja lapsen - edut joutuvat ristiriitaan esim. tehtäessä kauppa lapsen kanssa tai eräissä perintöasioissa. Toinen tapaus on sellainen, että on hoidettava erityistä asiaa tai omaisuutta sellaisen puolesta, joka ei itse kykene asiaansa sairauden tai poissaolon takia hoitamaan.
Kolmannessa esimerkissä aviero on pantu vireille...
Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
Suomen harvoista suomenkielisistä aatelisnimistä yksi on Kurki. Kaikki Kurki-nimiset eivät ole samaa sukua. Nimi on ollut vuosisatoja laajalti käytössä: Hämeessä, Savossa, Satakunnassa, Karjalassa ja Pohjanmaalla.
Sukunimien aiheita on usein otettu mm. talojen, paikkojen, eläinten ja kasvien nimistä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi
Oskar Reponen teki haastettelusarjan Nykyposti-lehteen (ilmeisesti 1979 tai 1980) suomalaisista keksitysleirivangeista.
Reposen kirja Kaasukammion varjossa (1980) on kahteen osaan jakaantuva dokumentti suomalaiskohtaloista saksalaisella keskitysleirillä. Suomalainen merimies Veijo Johansson joutui yhdessä työtovereidensa kanssa Stutthofin keskitysleirlle. Hän piti päiväkirjaa näkemästään. Reposen kirjan toisessa osassa on Veijo Johanssonin päiväkirja kuolemanleiriltä.
Kauko Raumonen on kirjoittanut muistelman Merien vapaudesta kuoleman porteille (1997), jossa hän kertoo, kuinka hänet internoitiin muiden merimiesten mukana Saksaan vankileirille. Kirjassa mainitaan ainakin Pölitzin keskitysleiri, joka oli Stutthofin keskitysleirin alaleiri....
