Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Vaikka vuodet vaihtuvat ja maailma muuttuu, Nero Wolfe ja Archie Goodwin eivät vanhene, niin kuin Thomas Gifford kirjoittaa Stoutin A family affair -kirjaan laatimassaan johdannossa (suom. Nero Wolfen viimeinen juttu). Marvin Kayen Nero Wolfe : the Archie Goodwin files toteaa Stoutin "jäädyttäneen" Archien pysyvästi noin 34-vuotiaaksi. Kaiken kaikkiaan Stoutin romaanisarjassa on äärimmäisen vähän viittauksia sen päähenkilöiden ikääntymiseen. Fer-de-lancessa (suom. Keihäskäärme) Archie huomauttaa leikkimielisesti Wolfen olevan tulossa vanhaksi. Ainoa Wolfe-kirjoja selaillessani vastaani tullut suora kommentti puhujan itsensä vanhaksi tulemisesta löytyy kirjasta Some buried Caesar (suom. Caesar on kuollut), eikä sekään ole...
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,...
Kirja ei ole rikoskirjallisuutta, vaan psykologinen jännityskertomus.KUstantaja kuvailee kirjaa näin:"Dekkarikuningatar räjäyttää pankin uudella psykologisella trillerillään naisesta, joka saa tarpeekseen ja päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä.Ulkopuolisten silmissä Faye on saanut ”koko paketin”: ihanan aviomiehen, suloisen tyttären ja tyylikkään kodin Tukholmassa. Todellisuudessa hän tasapainoilee pitääkseen äksyn miehensä tyytyväisenä ja kärsii jatkuvasta itseinhosta. Kun Faye eräänä päivänä yllättää Jackin sängystä kollegan kanssa, hänen silmänsä aukeavat.Kultahäkki on jännitysromaani, joka luotaa ihmismielen varjopuolta ja kurkistaa syvimpään pohjaan. Se ottaa kantaa ajankohtaiseen me too -keskusteluun ja kysyy, mitä tapahtuu siinä...
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Kullervo Linna ja Humppaveikot -nuottivihkoja on kolme, ykkösosaa on monessa kirjastossa mm. Jämsässä, joka kuuluu Keski-kirjastoihin eli saat nuotin Saarijärven kirjastoon tilaamalla (mikäli se on lähin käyttämäsi kirjasto).
Topi ja toivottamat -yhtyeen nuotteja löytyy jonkin verran nuottivihoista, joihin on koottu humppaa. Finna.fi:n hakutuloksesta näet, missä kirjastoissa nuotteja on, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=topi+ja+toivottomat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Niistä tosin valitettavan monessa ei ole enää saatavuustietoja lainkaan eli niitä ei siis ilmeisesti enää ole ja osassa on käyttö vain lukusalissa.
Humppaveikoilta löytyy myös...
Lainat voi Kirkes-kirjastoissa, eli Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoissa, palauttaa vapaasti mihin tahansa alueen kirjastoista, eli myös Kellokosken kirjastoon.
Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat...
Varsinaista aloittelijan matkustusopasta emme onnistuneet löytämään, mutta alla muutamia vinkkejä matkailua aloittelevalle. Tämänhetkiset koronatilanteeseen liittyvät rajoitukset on tietysti otettava huomioon.
- Lonely Planet's where to go when / Sarah Baxter & Paul Bloomfield (2016): Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2275914__SLonely%20Planet%27s%20where%20to%20go%20when%C2%A0__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
http://www.travel-forte.com/matkailijanopas/
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/nailla-vinkeilla-reissaat-lentamatta-maata-pitkin-matkustaville-jarjestetaan-ensimmaiset-matkamessut#0b17f8b2
http...
Sadun saaret -näyttelyn yhteydessä vuonna 2003 julkaistu samanniminen kirja sisältää artikkelin Tove Jansson ja saaret, josta löytyy runsaasti saariaiheisia Jansson-sitaatteja. Pitäisin luultavana, että etsitty teksti - tai ainakin sen lähde - löytyy näiden joukosta.
Tässä muutama tärkeimmistä Janssonin saarisitaattien lähteistä:
Muumipappa ja meri
Kesäkirja
Tove Jansson, Ön. - Turistliv i Finland, 1961
Tove Jansson & Tuulikki Pietilä, Haru, eräs saari
Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018.
Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia.
Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.
Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. - Lavery, Brill [2018].
Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017]
Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa :...
Koronatilanteesta löytyy tietoja monelta eri taholta. Näistä luotettavin on maailman terveysjärjestö WHO:
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Pandemic - ajantasaista tietoa koronan levinneisyydestä
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Situation Dashboard - koronatilanne kartalla
WHO: Situation reports - viikoittaisia tilannetiedotteita
Mainitsemiasi lähteitä voidaan kyllä myös pitää hyvinä. Niissä on käytetty pääasiallisena tiedonlähteenä WHO:n koronatietoja, mutta lisäksi tietoja poimitaan muista, mm. kansallisista lähteistä. Erot luvuissa johtunevat käytettyjen lähteiden eroista ja tietojen päivitystahdista. Globaalissa mittakaavassa lukujen erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.
Teoriassa varmaan voisi, mutta se ei varmaan halua puuttua asiaan hätiköiden. Tapauksen pitäisi olla kansallisesti merkittävä sekä alioikeuksien pitäisi olla päätösissään erimielisiä. Presidentinvaalien tulos on kyllä kansallisesti merkittävä, mutta tuomioistuimet ovat olleet tähän asti hyvinkin yksimielisiä hylätessään vaalivilppivalitukset.Korkeimman oikeuden jutturuuhka on melkoinen. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden sivuilla todetaan (google-kääntäjän mukaan) näin:"Osapuolten, jotka eivät ole tyytyväisiä alemman oikeusasteen päätökseen, on haettava Yhdysvaltain korkeinta oikeutta heidän tapauksensa käsittelystä. Ensisijainen tapa hakea muutosta tuomioistuimelta on pyytää sitä myöntämään Certiorari-kirje. Tämä on pyyntö, jonka...
Runo on varmaankin Eeva-Liisa Mannerin Virtahevonen. Siinä sanotaan ¨Minuun mahtuu, Söin paljon, Maailman söin¨. Runo löytyy kokoelmasta Tämä matka vuodelta 1956.
Eutanasia-termi ei ole täysin yksiselitteinen, siihen liittyy useampiakin rinnakkais- ja alakäsitteitä. Niihin voi perehtyä esimerkiksi oheisen opinnäytetyön alkusivuilla.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/310996/AlaSeppala_Evel…
Eutanasia, kuolinapu, armokuolema, avustettu itsemurha, omaehtoinen kuolema – mitä maailman maat sallivat | Yle Uutiset | yle.fi
Wikipedian artikkeli luettelee maat ja osavaltiot, joissa ns. aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja.
Legality of euthanasia - Wikipedia
Täysin omatoimisesti, ilman lääkärien, viranomaisten tai tehtävään erikoistuneen klinikan järjestelyjä, ei näyttäisi olevan mahdollista ostaa itselleen kertapakkausta eutanasiatarkoitukseen.
Hei,
Kyseessä on Ritva Toivolan saturomaani Kun pikkukorva sai siivet (Weilin+Göös, 1986). Kirjan on kuvittanut Maileena Kurkinen.
Saturomaani löytyy mm. Turun pääkirjaston varastosta, ja voit lainata sen varaamalla sen kirjastossa tai verkkokirjastossa. Tässä suora linkki teokseen verkkokirjastossamme: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.139566
Voisiko kyseessä olla Robert Silverbergin "Innervärlden" (Delta, 1975):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Au947788b9-573f-436a-af75-86a…
Tekijä on tosin yhdysvaltalainen, mutta aihe ja kirjan ilmestymisaika sopivat kuvaukseesi. Kansi on kellertävän vihreä ja siinä on pyöreitä lamppumaisia abstrakteja muotoja.
