Voit etsiä urheiluaiheista kaunokirjallisuutta Helmetistä hakusanoilla urheilu kaunokirjallisuus. Rajaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla aikuisten kokoelmaan ja esimerkiksi suomenkieliseen kirjallisuuteen.
Uudempaa suomalaista urheiluaiheista kaunokirjallisuutta ovat esimerkiksi Juhani Peltosen Elmo (1978), Veijo Meren Jääkiekkoilijan kesä (1980) ja Jarkko Laineen Futari (1977) ja Karo Hämäläisen Yksin (2015).
Kirjasammon genrelistoista löydät runsaasti vinkkejä sekä suomalaisesta että käännetystä kaunokirjallisuudesta, jossa aiheena on urheilu jossain muodossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/urheilukirjallisuus
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre
Sinun kannattaa kysyä asiaa Sanastolta, koska tekijänoikeus koskee myös nimeä jos se ylittää teoskynnyksen. Sanasto valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia ja siten osaa sanoa voitko käyttää haluamaasi nimeä.
Kirjan nimen tekijänoikeuksista on kysytty ennenkin ja voitkin katsoa tästä vastauksesta linkit joista löytyy lisätietoa tekijänoikeuksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjan-nimi-suojattu-eli?from=term/200182&language_content_entity=fi
Espoon kirjastoista valokuvanegatiivien skanneri on Sellossa ja Isossa omenassa. Valopöytää ei ole, mutta skannerilla voi muokata negatiivia. Valitettavasti nämä palvelut eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä korona-ajan takia.
Helsingin Keskustakirjasto Oodissa on käytössä mediatyöasemia joilla voi skannata dioja, negatiiveja ja valokuvia. Ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/
Kirjasammossa ei ole kirjailijoiden sähköpostiosoitteita. Yhteyden kirjailijoihin saa useimmiten kustantajan kautta, https://otava.fi/kirjailijat/siri-kolu/
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
Tampereella toiminut Nuorisolaivayhdistys ry järjesti tällaisen kilpailun vuonna 1970. Mustalahden satama-altaan jäälle jätettiin auto ja yhdistys järjesti arvauskilpailun uppoamisajankohdasta. Auto huljahti jäiden läpi lopulta keskiviikkona 6. toukokuuta.
Hymy-lehti oli 60-70-lukujen aikana upottamassa kujplavolkkaria ainakin Hämeenlinnan juhannusjuhlilla. Laulaja Irwin Goodmanin piti pelastautua järveen upotetusta autosta. Kupla ei uponnutkaan, vaan jäi pinnalle kellumaan.
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Kirjastoista löytyviä kiireeseen, myöhästelyyn ja ajoissa olemiseen liittyviä kirjoja:
Kuvakirjat:
-Bergström, Gunilla (1 p. 1977): Mikko Mallikas panee töpinäksi
-Birck, Jan (2018): Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus
-Erickson, Karen (1989): Osaan lähteä ajoissa
-Herätys Wilson! (2010)
-Jüngling, Christine (2012): Vähän aikaa vielä!
-Kunnas, Mikko (2005): Jopas sattui, Noksu
-McKee, David (2018): Elmerin kävelyretki
-Teräs, Mila (2015): Hämärinkäinen
-Marlow, Layn (2008): Jo loppui hoppu
-Kalliola, Anne (2006): Veka viilettää
-Morton-Shaw, Christine (2004): Herra Jalon kumma kotimatka
Sadut:
-Erkkilä, Leena (2007): Lentävät satutossut -teoksesta sadut: Kana myöhästyy junasta ja Kukko myöhästyi junasta
-Laulajainen,...
Tavallaa, muttei niin yksinkertaisesti kuin tietokoneella.
"Muisti on myös erittäin monimutkainen asia. Se on sähköä, kemiaa ja biologiaa." toteaa professori Laura Hokkanen Helsingin yliopiston ylioppilaslehdessä 6.3.2020.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/miten-muisti-pelaa-elaman-eri-vaiheissa
Samassa artikkelissa solubiologi, dosentti Pirta Hotulainen Helsingin yliopistosta kuvailee aivotapahtumia näin:
"Ihmisen aivoissa on sata miljardia hermosolua, joista jokaisella on tuhansia yhteyksiä. Hermosolut eri puolilla aivoja muodostavat keskenään verkostoja, joiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyy kaikki älyllinen toiminta, muun muassa muistaminen.
Hermosolujen välillä on kanavia, joita avataan tai suljetaan...
Sotilasarvon menetys on kirjattu rikoslakiin, rikoslain 2. luvun 14a §. Kokonaan arvottomaksi ei sotilasarvon menetys tee, sillä lain perusteella alinta sotilasarvoa ei voi tuomita menetettäväksi. Sotilasarvon menetystä on pohdittu muutama vuosi sitten peräti väitöskirjan verran ja aihe noussut sen jälkeenkin satunnaisesti otsikoihin.
Lisätietoa ja lähteitä:
Koskinen, J. (2011) ‘... ja lisäksi tuomitaan menettämään sotilasarvonsa’ : rikoslain 2 luvun 14a §:ää (L 21.4.1995/578) koskeva oikeustieteellinen tutkimus . Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
https://yle.fi/uutiset/3-8878584
https://yle.fi/uutiset/3-6305323
Koulunkäynnistä 1800-luvun alkupuolella on vähemmän lähteitä tarjolla kuin loppuvuosikymmeniltä, joista on ylioppilasmatrikkeli, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/aakkosittain.php ja keisarillisia määräyksiä kouluille (Hans kejserliga majestäts nådiga skolordning för storfurstendömet Finland, eri vuosilta). Autonomian ajan alusta löytyy kouluolojen historiasta kuvausta Turusta Ikonen Kimmo, Turun koulut aikansa ilmiönä, https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_koulut_hist…
Porvoon kymnaasista löytyy 1800-luvulla kirjoitettua historiaa Alopeus, M. J. Borgå gymnasii historia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=borg%C3%A5+gymnasii+histori…. Se voi sisältää kiinnostavaa...
Etsimänne kirja on varmaankin Tiimo Hyytisen teos Vaarallista asekauppaa (Arma Fennica, 2019).
Voitte lukea lisää teoksesta alla olevasta linkistä Finna.fi-hakupalveluun tai Kirjasampoon.
https://finna.fi/Record/anders.1782455
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tietämys neandertalinihmisestä muuttuu jatkuvasti mm. uusimman dna- ja geenitutkimuksen myötä. Juha Valste toteaa kirjassaan (2015) että todisteita neandertalinihmisen symbolisesta ajattelusta ja käyttäytymisestä on löytynyt. On pohdittu paljon neandertalinihmisen mahdollisuuksia työkalujen ja korujen käyttöön ja kieleen.
Uutta tietoa aiheesta voi seurata mm. Ylen uusimmista artikkeleista aiheesta ja Tekniikan maailman päivittyvästä teema-artikkelista.
https://yle.fi/uutiset/3-11894011
https://yle.fi/uutiset/3-10089180
https://tekniikanmaailma.fi/teemalehti/tiede/neandertalinihmiset-teknii…
Juha Valste (2015) Neandertalinihminen. Kadonnut lajitoveri. SKS
Svante Pääbo (2015) Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä. Art house...
"Käsi jääköön siihen mitä tänään teet, / jalka tiehen kulkemaan" on peräisin Tuomas Anhavan esikoiskokoelmaan Runoja (Tammi, 1953) sisältyvästä runosta Ero.
Kyseiset soittimet kuuluvat Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston varustukseen, mutta niitä säilytetään soittohuoneen ulkopuolella. Asiakkaat voivat halutessaan pyytää asiakaspalvelutiskiltä soittimia käyttöönsä.
Tämän voisi ehdottomasti lisätä soittohuoneen kuvaukseen kirjaston nettisivulla; olen lähettänyt palautteen eteenpäin kirjaston viestintävastaavalle.
21.7.2014 oli maanantai. Tieto löytyy esimerkiksi internetistä löytyvistä monista laskureista, joita löytyy mm. hakusanoilla "ikuinen kalenteri" tai "aikalaskuri". Lisäksi vastaajalla on tallella vuoden 2014 pöytäkalenteri, josta tieto löytyi.
Kristina Lugnin teoksia ei nähtävästi ole suomennettu.
Kristina Lugn Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubdf711a1-b75f-4fdc-bf35-5…;
