Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen s2-opettajille/kouluttajille ei ole määritelty yleisiä kelpoisuusehtoja, vaan kukin koulutuksen järjestäjä päättää itse omista kelpoisuusvaatimuksistaan.S2-opettajalta/kouluttajalta vaaditaan usein kuitenkin seuraavia opintoja:ylempi korkeakoulututkintoperus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä tai S2-perus- ja aineopinnot (60 op)opettajan pedagogiset opinnot (60 op).Työkokemus voi korvata puutteita muodollisessa kelpoisuudessa. Sivutoimisen tai sijaisuutta tekevän s2-opettajan kelpoisuusvaatimukset ovat joustavammat kuin päätoimisen s2-opettajan.Kelpoisuusvaatimukset https://www.suomenopettajat.fi/opiskelu-suomen-opettajaksi/kelpoisuusvaatimukset/S2-perus ja aineopinnot voi suorittaa näissä...
Suomalainen siirtolainen tuli Pohjois-Amerikkaan työtä etsimään, ja kun työpaikkoja etsittiin jo aikaisemmin Amerikassa olleiden siirtolaisten antamien ohjeiden perusteella, vaikuttivat ensimmäiset siirtolaiset ratkaisevasti siihen, minne myöhempi siirtolaisvirta aikoinaan tuli kulkeutumaan.Vuoristovaltioissa – kuten esimerkiksi Colorado, Idaho ja Montana – oli lukuisia kaivoskaupunkeja, joihin nimenomaan Keski-Pohjanmaalta lähteneet siirtolaiset hakeutuivat. Pysyvää suomalaisasutusta näille alueille alkoi muodostua vasta 1880–1890-luvuilla.Pääosa Yhdysvaltain itäosissa sijainneista suomalaiskeskuksista oli teollisuuskaupungeissa, mutta nimenomaan Connecticutin, New Yorkin ja Mainen osavaltioissa oli myös paikkakuntia, joilla...
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey...
Voit tiedustella todistusta siitä synnytyssairaalasta, jossa äitisi on syntynyt. Syntymätodistuksia on myös Kansallisarkistossa. Ne eivät ole vapaasti käytettävissä, vaan käyttöön tarvitaan lupa. Lisää tietoa käyttöluvan saamisesta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/k%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Astiat ovat Arabian Taverna-sarjaa 1960-luvulta. Myyntihintoja voi katsoa ja vertailla vanhoja astioita myyvistä verkkokaupoista. Esimerkiksi Laatutavara-verkkokaupasta kaadin on myyty 39 eurolla ja tarjoiluvati 45 eurolla. Omien astioiden tarkemman hinta-arvion saa kysymällä jostain huutokaupasta tai antiikkiliikkeestä. Osa liikkeistä tekee arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen. LinkitLaatutavara: Taverna https://laatutavara.com/koristekirjasto/122/#product-listing
Voit vaihtaa kotikirjastosi kirjautumalla Helmetin Omiin tietoihin ja valitsemalla sen jälkeen painikkeen Muuta yhteystietoja. Tämän jälkeen aukeaa uusi ikkuna, josta löytyy kirjasto-valikko. Valitse siitä haluamasi kirjasto, ja valitse Jatka. Tämän jälkeen tietoihisi päivittyy uusi kotikirjasto. Jos uusi kirjasto ei heti näy, kannattaa omista tiedoista kirjautua ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään, silloin tiedon pitäisi viimeistään päivittyä.
Jos kotikirjaston vaihtaminen ei onnistu Helmetissä, voit myös käydä asioimassa kirjaston palvelupisteessä, ja pyytää että henkilökunta päivittää uuden kotikirjaston asiakastietoihisi.
Päätoimisten kirjastonhoitajien koulutus alkoi Suomessa vuonna 1920, mahdatko tarkoittaa kysymykselläsi tätä edeltävää aikaa?
Aiheesta voit lukea esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Eija Poteri: Kirjastonhoitajakoulutuksen pioneerikausi Suomessa 1920-1945 julkaisussa Kirjastotiede ja informatiikka 10 (1) - 1991. (ks. liite)
Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 758 ->
Tuossa historiakirjassa kerrotaan esimerkiksi Kansanvalistusseuran osuudesta kirjastoammattitiedon välittäjänä vuosisadan vaihteessa.
Voit tutkia kirjastoalan opaskirjoja osoitteessa Finna.fi. Löydät niitä esimerkiksi hakusanoilla kirjastotyö ja kirjastonhoito. Kannattaa rajata haun tulosta valmistusvuodella niin ei ole niin paljon selattavaa. Vanhimmat on...
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.
Kuulostaa kovasti siltä, että kaivattu kirja voisi olla Tuomas Vimman Toinen (Otava, 2005) – olkoonkin, että kansi on vihreä ja takakannen sitaatissa muotikonsultaation hinta on kuusisataa euroa alkavalta tunnilta.
Matti Rossin suomennos Jorge Luis Borgesin novellista Pierre Menard, autor del Quijote eli Mies joka kirjoitti 'Quijoten' sisältyy novellikokoelmaan Kolmas maailma : Uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (toim. Matti Rossi, Tammi, 1966).
Englanninnos sisältyy Borgesin teoskokoelmaan Collected fictions (1999), mutta kyseinen teos kuuluu vain Helka-kirjastojen ja Vaara-kirjastojen kokoelmiin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3989
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_55181
https://www.literatura.us/borges/
https://finna.fi/Record/helka.9912744023506253
Kansallismaisemat-sarja on saatavissa kirjastoista YLEn Tallennemyynnin julkaisemana DVD:nä. Sen mahdollisesta televisiouusinnasta ei ole tietoa, mutta YLE Areenaan pitäisi olla tulossa jaksoja katsottavaksi 31.7.2022 (https://areena.yle.fi/1-4206003).
Sarjan jokaisen jakson alussa ja yhden lopussa kuultavan tunnusmusiikin säveltäjää ei ole mainittu. Jaksojen lopputeksteissä mainittuna musiikkina kuullaan kappaleita Lenni-Kalle Taipale Triolta (Fadin' storm, First peace, Hääpari, Invisible beauty of my flower, Kohkaus, Taivas on sininen ja valkoinen) ja Samuli Mikkoselta (Ilman pitkillä pihoilla, Keijonlahden stalker, Pilvi puhuu, Syys, Taivasalla, Virta vie).
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei taida vielä olla.
Löytyy ainakin nimillä Flexi-bar tanko https://www.labtex.fi/tuote/flexi-bar-tanko, elastinen vapina tanko, Flexbar ja kääntötanko - kääntökeppi. Myös haku täristys keppi toi oikeita tuloksia monien hutien joukossa.
Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla...
