Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Kuka tai ketkä kuvittivat Pekka Lipposen seikkailut nimisen ajanvietelehden kansikuvat? 237 Kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 30.11.2011, tosin silloin kysyttiin Pekka Lippos-kirjasten kansikuvista. Toimisikohan sama vastaus myös sinun kysymykseesi? Vastaus alla: Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku. Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto. Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla...
Onko mahdollista löytää mistään kunnan muuttovoitto tai -tappiotilastoa per postinumero? 237 Postinumeroalueittaista muuttovoittoa/-tappiota ei ole saatavilla Tilastokeskuksen valmiista aineistosta. Tietoja on mahdollista tilata maksullisena erityisselvityksenä. Mikäli olet kiinnostunut tietojen tilaamisesta, ota yhteyttä: erityispalvelut@tilastokeskus.fi Lisätietoja hinnoista ja maksullisuudesta: https://www.stat.fi/tup/hinnat/index.html Avointa postinumeroalueittaista tietoa on saatavilla Paavo-tietokannasta: https://www.stat.fi/tup/paavo/index.html Kuntien avainluvut -palvelussa on laskettu kuntien välinen muuttovoitto/-tappio: https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html
Helmet-kirjastokorttini pitäisi ehkä uusia, nykyinen on vuodelta 1997 ja alkaa vedellä viimeisiään, kulmasta murtunut jne. 237 Asia hoituu helposti kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan vanha korttisi ja voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin heti käyttöösi. Kortin numero vaihtuu uuden kortin myötä, mutta tunnusluku pysyy halutessasi samana.  Jos korttisi on yhä kirjaston asiakasrekisterissä, asiakastietojen ajankohtaisuuden tarkistaminen riittää. Uutta korttihakemusta ei siis tarvitse tehdä.
Kuinka suuri osuus suomalaisista omenakasvatuksesta on luomuviljelyä? 237 Esimerkiksi vuonna 2013 omenantuotannossa oli yhteensä 660 ha josta 67,1 ha luomua https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/06/Luomuome… Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta löytyy kattavasti erilaisia tilastoja viljan-, kasvien- ja hedelmänviljelystä. Vuonna 2018 omenanviljelyssä oli kaikkiaan 673 hehtaaria ja satoa saatiin lähes 7,2 miljoonaa kiloa. Luomuomenaa viljeltiin samana vuonna 65 hehtaarin alalla ja tuotantoa kertyi 153 000 kiloa.    http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tu… .  
Yhteiskunnalle tärkeissä töissä olevat henkilöt jäävät töihin koronan ajaksi. Ketkä oikeun ovat työntekijöitä jotka jäävät tämän kuvauksen ulkopuolelle?!? 237 Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisistä ammattiryhmistä löytyy luettelo Valtioneuvoston sivuilta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/yhteiskunnan-toiminnan-kannalta-kriittisten-alojen-henkilosto.  
Etsin väitöskirjatasoisia tutkimuksia siitä, miten opiskelijat käyttävät lähteitä opinnäytetöissään. Näkökulmana on bibliometriikka (ennen kaikkea… 237 Suosittelen kääntymään korkeakoulusi kirjaston informaatikon puoleen, sillä tällaiset tieteelliset artikkelit ovat useimmiten parhaiten saatavilla maksullisten tietokantojen ja lehtipakettien kautta. Yliopisto- ja muut korkeakoulukirjastot tilaavat niitä, yleiset kirjastot eivät juurikaan. Heillä on myös paremmat lähtökohdat ohjeistaa tieteellisen tiedonhaun pariin.    Pikaisella haulla Google Scholarissa aiheesta näyttäisi löytyvän tutkimuksia, mutta systemaattisempia, tarkempia ja rajatumpia hakuja saa tehtyä esimerkiksi Ebsco Hostin tietokannoissa.    Linkki Scholar-hakuun.
Onko teillä vielä rbdigital tai zinio -lehdenlukupalvelua? Miten sinne päästiin? 237 Tietoa Helmet-kirjastojen e-lehtipalveluista sekä ohjeet niiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238).
Kuka on sanoittaja Niki Duuri oikealta nimeltään? 237 Valitettavasti ei löytynyt tietoa hänen oikeasta nimestään. 
Onko kirjaa Kielotyttö lainattavissa jostain kirjastosta? 237 Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla Martti Haavion teosta Kielotyttö (useita painoksia) ei ole saatavana kotilainaan mistään kirjastosta. Helmet-kirjastojen ainoa lainattava kappale on valitettavasti kadonnut.  https://finna.fi/ Teoksen voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta, esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu  
80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa luin satukirja kokoelmaa, jossa mm. tarina pienestä punaisesta hyvin likaisesta autosta. Löytyisiköhän tälle nimeä? 237 Tätä satukokoelmaa emme löytäneet. Pienistä punaisista autoista on kuvakirjoja Pieni punainen auto / kirjoittanut ja kuvittanut Tapani Karinen. Perhemediat 2004,  Joonan punainen auto / [teksti ja kuvitus:] Doris Rübel ; [suomentanut Suvi Clarke]. Vaukirja2015 ja Kirjasammon kirjojen joukosta löytyvät seuraavat satukirjat autoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autot%20sadut, mutta nämä eivät vaikuta kuitenkaan olevan ehkä sopivia. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kokoelman?
Onko tätä nuortenkirjasarjaa suomennettu? Bono Bidari: Yo, Elvis Riboldi https://elvis-riboldi.webnode.es/ "I Elvis Riboldi" is a successful collection of 11… 237 Bono Bidarin Yo, Elvis Riboldi -sarjaa ei valitettavasti ole suomennettu. https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Mistä löydän, kenen sitaatti on: Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdentaminen itsestäänselviltä… 237 Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13. "Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Mihin on jäänyt Antonio Hillin trilogian päätösosa? 237 Antonio Hillin Hector Salgado -dekkareista on sunmennettu vain kaksi: Kuolleiden lelujen kesä (2012) ja Kauniit kuolemat (2013). Hillin suomalaisen  kustantajan Otavan mukaan näillä näkymin he eivät ole julkaisemassa suomennosta Antonio Hillin kirjasta Los amantes de Hiroshima.  https://otava.fi/kirjailijat/antonio-hill/
Kysyn olisiko nyt korona-aikana mahdollista palauttaa kirjoja ”luukkuun” myös kirjaston aukioloaikana. Tämä helpottaisi varsinkin niiden ihmisten asiointia,… 237 Hei ja kiitos kysymyksestä! Jyväskylän pääkirjaston palautusluukku on nyt toistaiseksi auki koko ajan myös kirjaston ollessa auki. Näin nopeampi asiointi onnistuu esimerkiksi vain uutuus-alueella. Kun koronatilanne muuttuu paremmaksi, pidämme luukkua auki ainoastaan silloin kuin kirjasto on suljettu. 
Helsingin ETYK 1975 ja Giscard d'Estaingin puhe 237 Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/). Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&...
Minkäniminen on Eeva Kilven runokirja, joka ilmestyi jouluksi 1972. Äiti kirjoitti päiväkirjaansa, että siellä on kaunis jouluruno, minkä Tauno Palo lausui… 237 Vuonna 1972 ilmestyi Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja. Sitä ennen häneltä oli julkaistu novellikokoelmia ja romaaneja. Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917504624 Tässä runokokoelmassa ei ollut jouluaiheista runoa. Olisiko runoilija kuitenkin ollut joku muu?
Nuorten kirja 1980-luvulta, jossa joukko nuoria on jäänyt jumiin sokkeloon 237 William Sleatorin nuorten tieteisromaanissa Sokkeloportaikko (WSOY 1988) Peter on suljettu valtavaan sokkeloportaikkoon. Hän löytää portaikosta neljä muutakin nuorta, kaikki orpoja. Vähitellen heille alkaa paljastua, miksi heidät on eristetty tähän epäinhimilliseen rakennukseen.
Etsin englanninkielistä kirjaa, jonka on aikavarmasti kirjoittanut mies kirjailija. Kirjan päähenkilö on mies, joka joutuu sairaalaan, jossa häntä… 237 Etsiskelin verkosta ja Kirjasammosta, Goodreadsista, Worldcat-tietokannasta, valehtelijoita löytyi, persoonallisuushäiriöitä sekä muuta kuvattua, muttei tuollaiseen ympäristöön asettuvaa. Kollegat eivät tunnistaneet, oliskohan lukijoidemme joukossa joku, jolle tämä kirja on tuttu? Kaunokirjallisuutta, jossa on aiheena persoonallisuushäiriö, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/persoonallisuush%C3%A4iri%C3%…
Märta Tikkasen kirjaa "Nyt huomenna" en löydä mistään. Eikö sitä ole lainattavana? 237 Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa. Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3… https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760  
Vielä ainakin 1950-luvulla Stalin oli Josef, mutta nykyään hän on Josif. Miksi näin? 237 Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti: 26.06.201810:02 Helsingin kaupunginkirjasto Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen. Lähteitä ja lisätietoja:  Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005) Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto