Tässä vinkkejä kollegoilta:
Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Anja Snellmanin/Kaurasen tuotanto
Laura Gustafsson: Huorasatu
Pirkko Arstila: Susinainen
Lotta Dufva: Limbodusa
Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen
Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia
Minna Rytisalo: Jenny Hill
Minna Lindgren: Vihainen leski
Martta Kaukonen: Sinun varjossasi
Riikka Pulkkinen: Lumo
Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö, Säihkenäyttämö
Mukaan lipsahti muitakin kuin suomalaisia:
Ja pakko ehdottaa yhtä ruotsalaistakin, koska sopii aiheeseen niin mehukkaasti, nimittäin Aase Berg: Akka.
Lisa Taddeo: Eläin
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja
Euforia: Romaani Sylvia Plathista
Merete Pryds Helle: Nora
Stieg...
Sopivan kirjan löytyminen riippuu aina pitkälti siitä, minkälaiset asiat lukijaa kiinnostavat ja kuinka kokenut lukija hän on. Tässä muutama mahdollinen Finlandia-palkinnon voittanut kirja niin aikuisten-, nuorten- kuin tietokirjojenkin puolelta.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia:
Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (2021). Kirja on dystoopinen tieteisromaani, jossa mm. ihmiskokeilla kajotaan ihmisen muistiin. Sen päähenkilönä on nuori poika.
Juuli Niemi: Et kävele yksin (2016). Päähenkilöinä on sekä poika että tyttö. Kyseessä on rakkauskertomus, mutta myös muita teemoja, kuten maahanmuuttoa käsitellään.
Nadja Sumanen: Rambo (2015). Kirja on kertomus 15-vuotiaasta ADHD-diagnoosin saaneesta pojasta,...
Patsaista tuli tarkoitettua pienemmät enemmänkin lasku- kuin mittausvirheen vuoksi. Ne tehtiin Pariisissa mallina olleiden pienoisveistosten mukaan ja virhe syntyi muunnettaessa mittayksikkönä olleita jalkoja metreiksi.
Patsaiden ja niiden jalustojen tarinan kertoo ytimekkäästi kirja Helsingin helmi : Helsingin tuomiokirkko 1852–2002:
Vuonna 1883 Lutherin 400-vuotisjuhlaa varten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hankkia kirkkosalin pilareiden tyhjiin veistoskomeroihin Lutheria, Melanchtonia ja Agricolaa esittävät suuret veistokset. Agricolan patsaasta päätettiin järjestää kilpailu, mutta kustannussyistä kaksi muuta toteutettaisiin tunnettujen veistosten kopioina.
Kirkkoneuvoston asiantuntijanaan...
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Seeek aplikaatio tunnisti lajin mittariksi, mutta ei pystynyt tarkempaan lajia. Suomen perhoset.fi sivustolla on hyvät kuvat kaikista Suomen mittarilajeista. Linkki sivustolle
Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen s2-opettajille/kouluttajille ei ole määritelty yleisiä kelpoisuusehtoja, vaan kukin koulutuksen järjestäjä päättää itse omista kelpoisuusvaatimuksistaan.S2-opettajalta/kouluttajalta vaaditaan usein kuitenkin seuraavia opintoja:ylempi korkeakoulututkintoperus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä tai S2-perus- ja aineopinnot (60 op)opettajan pedagogiset opinnot (60 op).Työkokemus voi korvata puutteita muodollisessa kelpoisuudessa. Sivutoimisen tai sijaisuutta tekevän s2-opettajan kelpoisuusvaatimukset ovat joustavammat kuin päätoimisen s2-opettajan.Kelpoisuusvaatimukset https://www.suomenopettajat.fi/opiskelu-suomen-opettajaksi/kelpoisuusvaatimukset/S2-perus ja aineopinnot voi suorittaa näissä...
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey...
Voit tiedustella todistusta siitä synnytyssairaalasta, jossa äitisi on syntynyt. Syntymätodistuksia on myös Kansallisarkistossa. Ne eivät ole vapaasti käytettävissä, vaan käyttöön tarvitaan lupa. Lisää tietoa käyttöluvan saamisesta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/k%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Astiat ovat Arabian Taverna-sarjaa 1960-luvulta. Myyntihintoja voi katsoa ja vertailla vanhoja astioita myyvistä verkkokaupoista. Esimerkiksi Laatutavara-verkkokaupasta kaadin on myyty 39 eurolla ja tarjoiluvati 45 eurolla. Omien astioiden tarkemman hinta-arvion saa kysymällä jostain huutokaupasta tai antiikkiliikkeestä. Osa liikkeistä tekee arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen. LinkitLaatutavara: Taverna https://laatutavara.com/koristekirjasto/122/#product-listing
Runo sisältyy Helena Anhavan kokoelmaan "Vuorosanoja" (1973). Runolla ei ole erillistä nimeä. Sisällysluetteloon siitä on merkitty aloitussäe "Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan".
Anhava, Helena: Vuorosanoja : Runoja.
Helsinki: Otava, 1973.
110 s.
Lisäpainokset: 2. p. 1976. - 3. p. 1983.
ISBN: 951-1-00685-1 (nid.)
Runo, samoin kuin alkuperäiskokoelma kokonaisuudessaan, sisältyy myös kokoomateokseen Anhava, Helena: "Runot 1971-1990". Helsinki: Otava, 1990.
Tolstoin teoksista ei löytynyt Gandhi-kirjeen suomennosta. Lehteilin myös Tolstoita ja Gandhia koskevaa kirjallisuutta sekä rauhankirjallisuutta, mutta tuloksetta.
Yhdestä Gandhia käsittelevästä kirjasta löysin katkelman kirjeen alusta. Kun kyseistä kirjaa ei näytä olevan Urjalan kirjastossa, kopioin katkelman tähän:
”Mitä kauemmin elän, ja erityisesti nyt, kun tunnen selvästi kuoleman läheisyyden, minä haluan kertoa toisille ihmisille, mitä tunnen niin pettämättömän selvästi ja mikä minun mielestäni on hyvin tärkeää. Tämä passiivinen vastarinta ei todellisuudessa ole muuta kuin väärien tulkintojen turmelemattoman rakkauden opettamista. Tämä ihmissielujen yhdistämiseen ja siltä pohjalta nousevaan toimintaan pyrkivä rakkaus on ihmiselämän...
Hei,
emme systemaattisesti poista Eduskunnan kirjastosta vuoden 2006 lakikirjoja. Vanhemmat painokset siirretään ensi sijaisesti omaan varastokokoelmaamme. Yksittäisiä poistokirjoja tulee aika ajoin jakovaunuihin sisäänkäynnin lähelle.
Valitettavasti kysymäsi kirjoja ei vaikuta löytyvän kirjastoista Suomessa, ei ainakaan vielä, mutta kirjakaupasta niitä voi tilata.
Jonny Steinbergin kirja "The Number" löytyy tilattavana Akateemisesta kirjakaupasta. Tilattavissa on myöskin muita hänen kirjoja paitsi "Midland" joka todennäköisesti voi tilata Akateemisesta erikseen pyytämällä.
The Diary of Iris Vaughan on myöskin tilattavissa Akateemisesta kirjakaupasta. Akateemisessa olevien kirjojen toimitusaika on noin 2-3 viikkoa.
Akateemisen kirjakaupan nimeke- tai tarkennetulla haulla voi selailla tilattavia kirjoja. (Hakukenttä vasemassa yläkulmassa kirjakaupan sivulla).
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/TopCate…
Tämä Krishnamutista kertova dvd on aivan uusi ja vastikään tulossa osastolle Rikhardinkadun kirjastoon.Varauksenteko pitäisi kyllä onnistua kuin aineisto on näkyvillä Helmetissä ja aineiston tiedot näkyvillä.
Kyllä voi. Helsingin kaupunginkirjastossa se onnistuu parhaiten kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ . Oulun kaupunginkirjastossa näyttää myös olevan skanneri, http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut1.html .
