Valitettavasti nettihaulla ei löytynyt tietoa kyseisestä kävelijästä. Ei myöskään artikkelitietokannasta eikä HS:n digiarkistosta.
Mkrofilmattuja Seura-lehtiä on mahdollista päästä lukemaan Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot
sähköposti osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelin numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Protestanttisessa Raamatussa on yleisesti 66 (39 VT + 27 UT) kirjaa. Suomessa joihinkin Raamatun painoksiin on otettu mukaan myös apokryfikirjat.
En löytänyt tietoa 65 kirjaa sisältävästä Raamatusta. Protestanttisia suuntauksia on kuitenkin paljon. Olisiko jollakin suuntauksella oma Raamattunsa?
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_kaanon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu
https://evl.fi/tutki-uskoa/kirjat/raamattu/vanhan-testamentin-apokryfik…
https://en.wikipedia.org/wiki/Protestant_Bible
https://en.wikipedia.org/wiki/Biblical_canon#Christian_canons
https://rll.fi/2019/12/raamatun-sisallon-lopullinen-hyvaksyminen/
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Luettelon mukaan tuo ompelukone on valmistettu 8.1.1930.
Ompelukoneen arvon määrittely onkin sitten vaikeampi kysymys. Sitä kannattaisi tiedustella antiikki- ja huutokauppaliikkeistä. Jos on myymässä tavaraa, niin silloinhan oikea hinta eli arvo on se, joka sekä myyjälle että ostajalle sopii.
Kyseessä voisi olla Anita Shreven romaani Vaaralliset kirjeet, vaikka kesäleirillä kohdatun tytön nimi onkin siinä Siân. Päähenkilön nimi on Charles Callahan, ja hänellä on Harriet-niminen vaimo. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1994. Alkuteos Where or When on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1993.
Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_124
Hei,
Tästä Fred Gipsonin kirjasta löytyy suomeksi vain lyhennettynä Valittujen palojen Kirjavaliot : neljä lyhennettyä menestysteosta -sarjassa vuodelta 1986 (ISBN 951-9059-29-6).
Niteen muut lyhennetyt romaanit: Kuoleman ruhtinas / Robin Cook --- Sinisen Niilin seikkailu / Rüdiger Nehber --- Rachelin maa / Maureen O'Donoghue).
Marja Helanen-Ahtola on kääntänyt tarinan nimellä "Vanha kunnon Lousku".
En onnistunut löytämään tutkimistani kieliopillisista lähteistä yhteyttä käden viiden sormen ja kourallisen välille. Kourassa vaikuttaa merkityksellisesti keskeiseltä enemmänkin sen muoto ja tämän muodon astiamaisuus: "käsiterä siten taivutettuna, että sillä voi tarttua t. siinä voi pitää jtak" (Kielitoimiston sanakirja) [kursiivi lisätty] Suffiksin -llinen merkityksistä tässä yhteydessä relevantein on "(jonkin) täysi mitta". Kourallinen on siis täysi koura, niin paljon kuin (yhteen) käteen mahtuu.
Kouran rinnakkaistermi on kahmalo, "maljamaisesti vierekkäin asetetut kämmenet" (Kielitoimiston sanakirja). Kourallinen merkitsee kouran täyttä, kahmalollinen kahmalon täyttä. Kahmalollinen on niin paljon kuin rinnakkain asetettuihin...
Tavallisimmin eniten munia kerralla munivaksi linnuksi mainitaan meillä Suomessakin elävä peltopyy (Perdix perdix), jonka pesässä munia voi olla jopa kaksikymmentä – joidenkin lähteiden mukaan tätäkin enemmän. Joidenkin vesilintujen pesistä voi löytyä tätä suurempiakin munamääriä, mutta tämä johtuu siitä, että samaan pesään on voinut munia useampi naaras.Millä linnulla eniten munia? (suomenluonto.fi) These Animals Spawn the Most Offspring in One Go (nationalgeographic.com) Grey partridge - Fascination Wildlife Grey Partridge (Perdix perdix) Dimensions & Drawings | Dimensions.com
Kuntien yhteinen E-kirjasto avautui keväällä 2024. Kokoelmaan hankitaan uutta aineisto jatkuvasti, jotta käytettävissä oleva määräraha jakautuu koko vuoden ajalle. Muuten tämän vuoden aikana julkaistavia uutuuskirjoja ei voitaisi hankkia E-kirjastoon ollenkaan. Sähköisten kirjojen lisenssit ovat yleensä voimassa vuoden kerrallaan. Jos kaikki aineisto olisi hankittu keralla, myös kaikki lisenssit vanhenisivat samaan aikaan. Aineiston hankintaa rajoittavat sekä budjetti että aineiston tarjonta. Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana kokoelmassa on noin 10 000 nimekettä. E-kirjaston kokoelmapolitiikassa kerrotaan tarkemmin aineiston hankkimisesta E-kirjastoon.E-kirjastoon liittyneet kunnat eivät enää hanki uusia kirjoja...
Lainaushistorian yläreunassa on Vie kaikki -toiminto. Sen avulla voi kopioida lainat esimerkiksi Excel-tiedostoksi, minkä jälkeen voi etsiä teosta ohjelman Etsi-toiminnolla. Lainaushistorian voi viedä myös suosikkeihin ja käyttää hakuun selaimen Etsi-toimintoa. Myös suosikeissa listan voi järjestää eri tavoin ja lisäksi valita, kuinka monta teosta sivulla kerrallaan näkyy.
Kivineitojen "likka" on englanninkielisessä alkutekstissä "lass", etenkin Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa nuoresta (naimattomasta) tytöstä käytetty vanhahtava puhekielinen ilmaus.
Hakkapeliittoja käsittelevästä kirjallisuudesta Olli Bäckströmin teos 30-vuotisesta sodasta on uusin ja laajasti saatavilla kirjastoissa.
Bäckström, O. (2020). Lumikuningas: Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus.
Aiemmasta kirjallisuudesta esim. seuraavat voisivat olla hyödyllisiä:
Antila, O. & Tetri, J. E. (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotakentillä. Ajatus.
Korhonen, A. (1939). Hakkapeliittain historia: 1, 1617-1625. WSOY.
Korhonen, A. (1943). Hakkapeliittain historia: 2, 1626-1629. WSOY.
Lappalainen, J. T. (2001). Sadan vuoden sotatie: Suomen sotilaat 1617-1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vastaukseni tähän kysymykseen on omakohtainen. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla oli 1980-luvulla puhelinpömpeli, missä luki numero millä ko. puhelimeen
pystyi soittamaan. Olin juuri muuttanut Helsinginkadulle, ja minulle ei ollut vielä asennettu puhelinta uuteen kotiini. Soitin vanhemmilleni puhelun ilman markkaa ja tästä merkistä he tiesivät minun olevan työväenopiston puhelinkopissa odottamassa soittoa.
Useissa Helmet-kirjastoissa on bassokitaroita, joita voi lainata käytettäväksi kirjastojen äänitysstudioissa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Soitti…
Kotiin lainattavaa bassokitaraa ei valitettavasti kokoelmista löydy. Haun perusteella lainattavia bassokitaroita on Suomen kirjastoissa hyvin vähän.
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/soitinlainaus/
https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%…
Vaskin etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevan hakukentän alapuolelta löytyy harmaa palkki, josta pääset tarkennettuun hakuun. Kirjoita Hakuryhmä-kohdassa olevaan ensimmäiseen hakukenttään hakusanaksi 65.43 ja valitse sitten oikealla puolella olevasta alavalikosta "Luokitus". Jos haluat hakea nimenomaan kirjoja valitse vielä Rajaukset-kohdasta aineistotyypiksi Kirja. Muita kenttiä ei tarvitse täyttää, vaan haun tehtyäsi pääset käsiksi kaikkiin kyseisellä luokkanumerolla löytyviin kirjoihin.
Suomessa on säädetty kolme ulkomaalaislakia –vuonna 1984, 1991 ja 2004. (Lähde: Lehto, Olli. ”Sydämellä, muttei sinisillä silmillä” : Ulkomaalaislakien 1984, 1991 ja 2004 eduskuntakeskustelu. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos. 2018.)
Vuoden 1984 ulkomaalaislain säädösnumero näyttäisi olevan 400/1983.
Finlex-sivusto listaa myös lain nojalla annetut säädökset sekä sen muutokset, jotka ovat:
159/1988
593/1987
354/1984
252/1984
Vuoden 1991 ulkomaalaislaki (378/1991) kumosi vuoden 1984 lain.
Valitettavasti vuoden 1984 ulkomaalaislakia ei löydy sähköisestä säädöskokoelmasta.
Säädöskokoelmia löytyy painettuina esimerkiksi kirjastoista. Olet merkannut kotikunnaksesi Helsingin...
Power.fin sivulla todetaan muun muassa, että induktioliesi ei lämpene muualta kuin kattilan tai pannun kohdalta.
https://www.power.fi/artikkelit/ostajan-oppaat/ostajan-opas-keittotasot/
