Tähän Tuomas Holopaisen säveltämään (ja sanoittamaan) kappaleeseen ei tällä hetkellä ole saatavissa nuottia kirjastoista, ei nimellä "Last of the wilds" eikä nimellä "Erämaan viimeinen" (eli sanoitettuun versioon). Netistä kappaleeseen löytyy erilaisia nuotinnoksia, joista osa on maksullisia. Voit kokeilla googlata esimerkiksi näin: "last of the wilds" nightwish score. Score-sanan sijasta voit kokeilla myös termiä "sheet music".
Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Geopotentiaali on käytössä mm. Ilmatieteissä ja geodesiassa
Sen käytännöllisin merkitys lienee sen hyödyntäminen sääennustusten tekemiseen
https://blogi.foreca.fi/2016/05/kurkistus-kulissien-taakse/
ECMWF eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen verkkosivuilta voi esim. hakea geopotentiaalikarttoja https://apps.ecmwf.int/webapps/opencharts
Se on tärkeä myös geodesian tutkimuksessa. Esim. Martin Vermeerin kirjoittama Aalto- yliopiston Fysikaalinen geodesia Maa-6.3271 kurssimateriaali sisältää runsaasti matemaattisia kaavoja ja malleja asiaan liittyen. https://users.aalto.fi/~mvermeer/mpk-fi.pdf
Ikärajamerkinnät perustuvat Kuvaohjelmalakiin. Lisätietoa ikärajoista löytyy mm. seuraavasta sivustosta https://kavi.fi/ikarajat/
Kuvaohjelmalaki Finlexissä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
Metsälässä osoitteessa Krämertintie 17 on sijainnut Metsälän valinta -niminen Keskon valintamyymälä. Helsingin Sanomien arkistoja penkoessa löytyy työpaikkailmoituksia, joissa on haettu työvoimaa Metsälän valintaan. 7.6.1967 oli avoinna kassamyyjän paikka ja 26.3.1969 etsittiin töihin kassaa ja lihapuolen myyjää. Todennäköisesti siis yritys jatkoi toimintaansa ainakin vielä 1970-luvun alkupuolella.
Helsingin Sanomat 7.6.1967
Helsingin Sanomat 26.3.1969
Tarkempia tietoja voisi kysellä Keskon omista arkistoista:
https://www.kesko.fi/asiakas/palaute/
https://www.kesko.fi/yritys/yhteystiedot/
Kyseessä voisi olla suomalaisen merimiehen ja muukalaislegioonalaisen Ensio Tiiran tarina, joka tosin sijoittuu Intian valtamerelle. Tiira pakeni vuonna 1953 ruotsalaisen toverinsa Fred Ericssonin kanssa legioonasta ja päätyi ajelehtimaan pienellä lautalla 32 päivän ajaksi. Ericsson menehtyi 18. päivänä, ja Tiiran oli pakko pudottaa ruumis mereen, vaikka he olivatkin sopineet, että toisen kuollessa toinen kuljettaa ruumiin maihin haudattavaksi. Tiira kirjoitti koettelemuksestaan kirjan, joka julkaistiin suomeksi nimellä Epätoivon lautta vuonna 1954. Siitä on otettu toinen painos vuonna 2006.
Ensio Tiiran haastattelu YLEn Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/27/palkkasoturin-pakomatka
Ensio Tiira Wikipediassa: https...
Pääkirjoituksen kirjoittaa päätoimittaja, erillinen pääkirjoitustoimittaja tai se voi olla useamman toimittajan yhteistyötä. Yleensä päätoimittaja kuitenkin hyväksyy kirjoituksen.
https://juttutyypit.fi/juttutyypit/paakirjoitus/
Mikäli haluat tietää juuri näiden päivien pääkirjoitusten kirjoittajat voit kysyä sitä palautelomakkeella https://oma.media.fi/ess/yhteystiedot/anna-palautetta/ .
Valitettavasi Pertti Stenholmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kotimaa ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos tarkoitat numeromuotoista vierailijatunnusta, niin se toimii periaatteessa samalla tavalla kuin muut tunnistautumistavat. Jos haluat tulostaa enemmän kuin viisi tulostetta yhdellä kertaa, voit lisätä tulostussaldoa vierailijatunnuksellesi. Vierailijatunnus on kertakäyttöinen. Vierailijatunnuksen käyttö on mahdollisesta vain, jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia tai puhelinta.
Jos taas tarkoitat omalta laitteelta tulostamista tarkoitettua guest-tunnusta, löydät ohjeet sen käyttöön täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
Soundi-lehden uutisessa (23.11.2016) kerrotaan lyhyesti Barack Obaman perusteluista. Presidentti Obama valitsi palkittavat itse. Bruce Springsteenin osalta perusteluissa viitataan hänen panokseensa Yhdysvaltain kulttuuriin ja yhdysvaltalaisten arvojen vaalimiseen.
Soundi.lehden uutinen 23.11.2016:
https://www.soundi.fi/uutiset/mina-presidentti-han-pomo-barack-obama-myonsi-bruce-springsteenille-suurimman-kunnian-mita-yhdysvalloissa-siviilille-antaa/
Barack Obaman puhe palkinnonjakotilaisuudessa:
https://obamawhitehouse.archives.gov/the-press-office/2016/11/22/remarks-president-presentation-presidential-medal-freedom
QR-koodeja käyttäen tällaisen valokuvakirjan tekeminen pitäisi hyvinkin onnistua. Koodin lukeminen puhelimella voisi viedä esimerkiksi YouTuben musiikkivideoon, josta kappale toistetaan. QR-koodeja voi luoda ilmaisilla QR-generaattoreilla ja sijoittaa kirjan tekstien lomaan. Verkosta löydät näitä QR-generaattoreita käyttöösi ja runsaasti ohjeistusta QR-koodien tekemiseen.
https://kotimikro.fi/yhteiskunta/uusi-tekniikka/qr-koodit-mita-niista-p…
https://www.qr-koodi.net/selainpohjaiset-online-generaattorit.html
QR koodin luominen https://www.youtube.com/watch?v=xwAVH7pFO6o
Sanasta basaari voi monikon partitiivissa käyttää kumpaakin muotoa (basaareja, basaareita). Samoin monikon genetiivissä voidaan käyttää muotoja basaarien, basaareiden ja basaareitten.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/basaari?searchMode=all
Vähintään kolmitavuisten nominien monikon genetiivissä ja partitiivissa on vaihtoehtoisia päätteitä ‑den ~ -en ja ‑tA ~ -A, joiden valintaan vaikuttaa osin vartalon loppu, osin tavuluku ja penultiman (sanan toiseksi viimeisen tavun) pituus.
Voit lukea lisää aiheesta vaikkapa Iso suomen kieliopin verkkoversiosta: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=91
Olet ilmeisesti Helmet kirjaston asiakas.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön Toivo Honkosen nuottikirjasta nimeltä Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä¨tästä linkistä.
Kaukopalvelu on yleensä maksullista. Maksut löydät täältä.
Kaukopalvelu on käytössä kaikissa Suomen kirjastoissa.
En löytänyt Ylen elävästä arkistosta äänitettä Salmesta ja Ramblerseista. Äänitteitä voisi kysellä Ylen Arkistomyynnistä.YouTubessa on paljon Klaus Salmen ja Ramblersien musiikkia. YouTubeStefan Smirnov: Tornin miehet kertoo ehkä enemmän Valvontakomissiolle tarjotusta viihteestä. Suomen historiaa.blogspt.com
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Kirsi Pehkonen: Punaviiva. Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora.
Mal Peet: Maalivahti. Maalivahti on nuortenromaani haaveisiin uskomisesta. Kiehtovalle tarinalle ei ole yläikärajaa – sen voi lukea yhtä hyvin junnujoukkueen tähtipelaaja kuin sen valmentaja.
Mika Wickström: Kalkkiviivoilla....
Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.
Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä:
https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true
Aiheesta voi myös lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Jyväskylän uusi kauppahalli avattiin yleisölle pitkän odotuksen jälkeen 28.1.1960 osoitteessa Ilmarisenkatu 2. Nykyisen Aren aukion laidalla toimineessa hallissa oli paikat kaikkiaan 45 elintarvikeyritykselle, kukkamyymälälle ja myöhemmin eteisaulassa avattavalle baarille. Tilaa hallissa oli noin 1000m2. Järjestystä valvoi hallimestari Yrjö Lindén ja hallin toiminnasta vastasi hallin kauppiaista valittu hallitoimikunta. Ilmarisenkadun kauppahallin toiminta loppui vuonna 1976. Toiminnan hiipumisen syyksi mainittiin mm. huomaamaton liikepaikka ja liikenneongelmat. (KSML 3.2.2020)
Keskisuomalaisen artikkelissa (3.2.2020) on kuvia avajaistungoksesta, muttei kuvaa kauppahallista ulkoapäin.
Jussi Jäppisen kirjoistakaan ei löydy...
Tätä leikkilaulua on kysytty palstalla aikaisemminikin. Vastaus kuului näin:
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Vastattu 2005
Suuri joululaulukirja löytyy Anders-kirjastojen kokoelmista.
Apua voisi löytyä kirjallisuudesta. Helmet-haku antaa aiheesta muutaman teoksen, jotka voisivat asiaa käsitellä:
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus / Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto ry, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry & oikeusministeriö
Isännöinnin käsikirja 2022 / toimittanut : Maria Kangasluoma
Näin toimii asunto-osakeyhtiö / Helena Viiala, Roy Rantanen
Isännöintiliitossa voisi asiasta olla käsitys. Palvelut tosin vaativat jäsenyyden.
Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi....
