Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä joissakin Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2163600__STudo%20bemPw%3D…
Jos et tarvitse sitä vielä, voit tehdä siihen varauksen ja lukita varauksesi. Varaus tehdään kirjautumalla Helmetin omiin tietoihin sivun oikeasta ylänurkasta. Lukitusruutu löytyy varauksen kohdalta. Poista lukitus noin viikkoa ennen, kuin kirjaa tarvitset. Lukitseminen pitää sinut varausjonossa, mutta kirja lähetetään valitsemaasi kirjastoon vasta, kun olet poistanut lukituksen. Riskinä on, että kaikki kirjat ovat silloin lainassa, etkä saakaan sitä ajoissa.
Kirjan laina-aika on neljä viikkoa. Lainassa olevan kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siihen ei ole varauksia.
Eli...
Helmet-kirjastot palvelevat lyhytaikaista asiointia varten rajoitetusti.
Helsingin kirjastoissa asiointiin tarkoitettujen asiakastietokoneiden ja kopiokoneiden välttämätön käyttö on turvallisuusohjeet huomioiden mahdollista. Tietokoneita ei voi varata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Vasaramäen kirjastossa ei ole palautusluukkua, vaan vain pieni postiluukku josta ohuet kirjat mahtuvat sisään. Lähellä olevassa kauppakeskus Skanssissa on kirjaston piste Monitori, jossa on hiukan paremmat aukioloajat.
https://www.turku.fi/toimipaikat/asiointipiste-monitori-kauppakeskus-skanssi
Tuoreen tutkimuksen mukaan pientalojen puulämmitys tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin autoliikenteen pakokaasut.
https://julkaisu.hsy.fi/tulisijojen-kaytto-ja-paastot-paakaupunkiseudulla-vuonna-2018.html
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto
alle 15-vuotiaan kortilla pitää olla tosiaan huoltaja, joka siis viime pelissä on vastuussa huollettavan lainoista/maksuista. Lapsen kortille voidaan kyllä antaa nelinumeroinen salasana, millä hän voi uusia lainansa verkkokirjastossa ja tehdä varauksia. Salasanan saa asioimalla jossakin Keskikirjastojen siis esim. Jyväskylän kirjastoissa asiakaspalvelupisteessä.
Talouselämä-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Farkut kehitti nevadalainen räätäli Jacob Davis 1870-luvulla. Ne olivat alun perin työhousuja, joita käyttivät erityisesti metsurit ja kaivosmiehet. Denimkangas on kuitenkin paljon vanhempi keksintö. Se on peräisin Euroopasta 1600-luvulta. Farkkujen oikeisto- tai vasemmistolaisuutta en pysty arvioimaan näiden historiantietojen valossa. Voisi kuitenkin sanoa, että ne ovat alun perin olleet enemmän käytössä työmiehillä, jotka ovat yleensä vasemmistolaisia.
Lähde: Tieteen kuvalehti Historia 9.11.2016 https://historianet.fi/yhteiskunta/arkielama/missa-farkut-keksittiin
E-kirjoja ei voi kaukolainata samalla tavalla kuin painettuja kirjoja.
Kunkin kirjastoalueen e-aineistojen lainaamiseen tarvitset kyseisen alueen kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
https://ekirjasto.kirjastot.fi/
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Paholaisen huutokauppa kokoelmasta Unta ja totta (1901).
Voitte lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta sivulta 56, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923183?page=66
Runo on luettavissa myös täältä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Paholaisen_huutokauppa
Hei
Yleisradion haastattelussa Numminen vastaa kysymykseen näin:
https://yle.fi/uutiset/3-9172283
Ja elämäkerrassaan Kaukana väijyy ystäviä kappaleessa Sosiologialla julkisuuteen, hän kertoo vastaavanlaisen tarinan:
Eli hän oli joutunut extempore laulamaan ensimmäistä kertaansa nauhalle ja oli siinä "toisaalta varovaisuuttani, toisaalta uhomielessä valitsin kireän tenoriäänen normaalin baritonini asemesta."
Tuko on typen vanha nimitys. Ihmisen ravinnon sisältämä typpi tulee pääosin proteiinista, eli ravintoaiheisissa tekstiyhteyksissä tukon voi tämän yhteyden kautta katsoa viittaavan nimenomaan proteiineihin eli valkuaisaineisiin.
Anna Ekbergin kirja Mitä meidän on syötävä? (Karisto, 1911) jakaa ravintoaineet "elimellisiin" (orgaanisiin) ja "epäelimellisiin" (epäorgaanisiin). Näistä elimelliset aineet jaetaan edelleen tukopitoisiin ja tukottomiin. "Tärkeimmät tukopitoiset aineet ovat: albumini, fibrini ja kaseini. Tukottomia ovat: hiilihydraatit ja rasva", Ekberg kirjoittaa Anna Kurimon suomentamana. Ekbergillä albuminin toinen nimitys on munanvalkuaisaine, fibrini on syyaine ja kaseini on...
Ruokaviraston mukaan Suomessa ei ole todettu pernaruttotapauksia ihmisillä vuosikymmeniin. Vuonna 2008 on todettu pernarutto naudalla.
Lähteet
Ruokavirasto: Pernarutto (anthrax) - Ruokavirasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Pernarutto - THL
Kaaderilla tarkoitetaan sotalaitoksen kantahenkilöstöä, vakinaista väkeä tai palkattua henkilökuntaa. Kaaderiperusteinen tarkoittaa, että vähintään joukon runkomiehistö on vakinaista väkeä, ei reserviläisiä tai asevelvollisia. Nykypäivän esimerkki kaaderiperusteisista joukoista Suomessa voisivat olla kantahenkilökunnalla runkomiehitetyt valmiusyksiköt. Suomalaisen kaaderijärjestelmän historiaa on käsitellyt väitöskirjassaan Juha Ratinen. Pertti Kilkin talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajia käsittelevässä artikkelissa vertaillaan lyhyesti tuolloisia joukkoja perustamistavan mukaan.
Lähteitä:
https://intti.fi/valmiusyksikot
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaaderi
Kilkki, P. (1972). Talvisodan pataljoonan-...
Kirjastokimppa tarkoittaa kirjastojen tekemää yhteistyötä ja kimppoihin kuuluvat kunnat ovat tasavertaisia keskenään. Linkittämäsi Wikipedia-artikkeli on sikäli vanhentunut, että maakuntakirjastoja ei enää ole. Nykyään OKM:n johdolla alueellista kehittämistä vetävät kirjastot on nimetty alueellista kehittämistehtävää hoitaviksi kirjastoiksi, ne löytyvät listattuina Kirjastot.fi:stä, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen/kehittamistehtavaa-h…. Ongelma on kuitenkin se, että kaikki kimpat eivät noudattele näitä alueellisia rajoja, vaan kimppoja on enemmän kuin yllämainittuja alueita.
Kimppoja kannattaa siis tutkia kimppojen sivuilta. Suurin osa yleisitenkin kirjastojen aineistoluetteloista on nykyään...
7.12.1987 oli maanantai. Netistä löytyy useita kalentereita, joista voi tarkistaa vanhojakin päivämääriä, esimerkiksi
https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1987 tai https://www.paivyri.fi/index.php?dt=559951200&ref=1&id=.
Waldemar Churbergin suomennoksessa vuodelta 1878 tämä kohta Charles Dickensin kertomuksessa Joulun-aatto (A Christmas carol) kuuluu näin:”Mutta, oi! hän oli perin armoton mies, tuo Scrooge! kiskova, kiristävä, kaappiva, haaliva, ahne, vanha synnin-orja!”https://www.gutenberg.org/cache/epub/24026/pg24026.html Werner Anttila suomensi vuonna 1932 saman kohdan näin:”Mutta voi, tämä Scrooge oli armottoman kova ihminen, kiristäjä, kiskuri ja ahne vanha syntinen.”Charles Dickens: Kaksi kertomusta; Jouluilta ; Uudenvuoden kellot (suom. Werner Anttila ja Kari Jalonen, 2000, s. 12) Marja Ahtola-Helasen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu seuraavasti:”Hän oli julma, armoton, kärkäs, kitsas, voitonhimoinen, ahnas vanha syntisäkki...
