Porkkalan parenteesia käsitteleviä teoksia löytyy enimmäkseen tietokirjoista, kuten mainitsemasi Jari Leskisen ja Pekka Silvastin teoksesta Suljettu aika: Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956 (2001).Aiheeseen liittyen löytyy myös muutama romaani:Leino, Olle (suom. Juha Virkkunen ja Inkeri Lamér): Porkkala - Lupaus paluusta (Herren prövar blott). Schildt 1997.Vapaavalta, Pirkko: Tilapäisesti poissaoleva : muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Books on Demand, 2012.Willebrand, Rita von: Niin heidän kävi. 1949.Lipponen, Simo T. A. : Punalippu Porkkalasta : Partioromaani vaaran vuosien ja Porkkalan vuokra-alueen ajoilta. Partiokirjasto 9. 1996. Tässä lisäksi muutama poiminta tietokirjoista:...
Tällaista nuottia en onnistunut löytämään, mutta löysin Corvus Laurencij -kuoron cd-levyn ”Lauluja nyt laskecam” (Corvus Laurencij, 2006), johon sisältyy laulu ”Riemuitkaa, riemuitkaa” (”Gaudete, gaudete”) ”Piae cantiones” -kokoelmasta. Tämän laulun sanoitus vastaa kuvaustasi muuten paitsi kohdassa ”soikoon juhlassamme” lauletaan ”kaikuu juhlassamme”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Riemuitkaa, riemuitkaa, Herramme Kristus…”. Laulu alkaa kertosäkeellä. Levyn tekstilipukkeen mukaan laulun suomenkielisen tekstin on tehnyt Pekka Kivekäs. Veli-Markus Tapio on muotoillut soolosäkeistöjen sävelmän vanhojen lähteiden pohjalta, joten hän on sovittaja. Kuuntelemalla äänitteen voit tarkistaa, onko tämä versio se, jota etsit. Äänitteen saatavuus...
Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Mirko-nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemminkin. Vastauksen kysymykseesi löydät täältä:
http://www.biblioteken.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=42…
Muutamia suomenkielisiä aiheeseesi liittyviä teoksia:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa, kosmetiikka ja nainen kautta aikojen, 1995
Utrio, Kaari: Bella Donna - kaunis nainen kautta aikojen, 2005
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia, 1989
Kopisto, Sirkka: Moderni nainen, muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 voit tarkistaa edellämainittujen teosten saatavuuden ja etsiä lisää valitsemalla hakuehtoihin kaksi asiasanaa esim. kampaukset historia tai asiasanat muoti historia. Muodin historiaa koskevat teokset löytyvät hyllyluokasta 90.21.
Tähän aiheeseen...
Tieteellisten kirjastojen yhteistietokannasta Linda, http://finna.fi, löytyy asiasanoilla työhyvinvointi tai työtyyväisyys runsaasti viitteitä. Myös työaloittain, mukana mm. hoitoala, mielisairaalat, psykiatria jne.
Yleisissä kirjastoissa, kuten Turun kaupunginkirjasto, on aiheesta tietoa ainakin luokissa 36.13 (työelämä), 59.241 (työterveyshuolto) ja 69.11 (johtamisen tekniikka) tai 69.13 (henkilöstöpolitiikka).
En tarjoa käsitteiden määritelmiä valmiina, koska se riippuu siitä, mihin tarkasti ottaen haluat opinnäytetyössäsi paneutua. Esimerkiksi näkökulma asiaan on tärkeä. Toki asian yleisesti kerroit kysymyksessäsi. Sinun kannattaa käydä itseäsi lähellä olevissa kirjastoissa ja kysyä apua paikan päällä. Itse määritelmien sisällöt...
Kyseessä on varmaan seuraava kappale: Harper Valley P.T.A., alkuperäisenä esittäjänä Jeanne C. Riley.
Sanat esim. sueraalalla verkkosivulla:
http://www.oldielyrics.com/lyrics/jeannie_c_riley/harper_valley_p_t_a.h…
Valitettavasti tekstiä ei ole löytynyt. Tiedustelin sitä kirjastolaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta asia ei selvinnyt sitä kautta. Olisiko jollain lukijalla tietoa laulun sanoista?
Kirjastokortin saatte lähikirjastosta, henkilöllisyystodistusta kysytään, joten se pitää muistaa ottaa mukaan. Lisää tietoa löydät täältä, http://www.kokkola.fi/palvelut/kirjasto/maksut_ja_saannot/fi_FI/kirjast… .
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Uskonnolliset ihmiset eivät välttämättä eläkään terveempinä ja pitempään, vaikka niin on ajateltu. Circulation-lehdessä 2010 julkaistuun tutkimukseen. osallistui 5 500 keskimäärin kuusikymppistä miestä ja naista. Yhdysvaltalaistutkimus osoitti, etteivät uskonnolliset ihmiset säästy ainakaan sydänsairauksilta sen todennäköisemmin kuin muutkaan. Lisäksi he ovat usein ylipainoisia.
Tutkijat määrittelivät uskonnollisuuden paljon monipuolisemmin kuin tutkimuksissa yleensä. Osallistujilta kysyttiin, kuinka usein he osallistuvat uskonnollisiin tai hengellisiin tilaisuuksiin sekä kuinka usein he rukoilevat tai mietiskelevät. Myös yleisempää henkisyyttä ja henkisiä kokemuksia kartoitettiin.
Kun osallistujien ikä...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Erilaiset liikuntavälineet, yllätyskassit ym. löytyvät Keski-kirjastojen verkkokirjastosta aineistolajilla esine. Haun voi tehdä laajennetussa haussa: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/extended-search laittamalla aineistolajiksi esine. Hakutulosta rajataan oikean laidan rajausvalikoista.
Historiallisesta sanomalehtikirjastosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
löytyi useita naisen asemaa käsitteleviä artikkeleja esim. vuosilta 1880-1885.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search?query=Naisten%20asema&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&startDate=1880-01-01&endDate=1885-01-01&orderBy=RELEVANCE&pages=&formats=NEWSPAPER&searchBindings=false&page=1
Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymässä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2. artiklassa todetaan "Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. " Suomen yhdenvertaisuuslaki löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
Varsinaisia juridisia perusteita kannattaa kysyä oikeustieteen ammattilaisilta; oikeusministeriön viestintäyksikön s-postiosoite on viestinta.om@om.fi
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus...
Kirjaston e-aineistojen toimivuus ruudunlukuohjelmalla kannattaa kokeilla. Ellibsin ja OverDriven EPUB-muotoisen kirjan voi ladata tietokoneelle luettavaksi Adobe Digital Editions –ohjelmalla, ja se toimii useiden ruudunlukuohjelmien kanssa. Ruudunlukuohjelman pitäisi periaatteessa myös toimia kirjojen selainluvussa mutta sujuvuus saattaa kuitenkin vaihdella. Kirjojen mobiilisovelluksissa ei toimivuutta toistaiseksi ole.
Myös lehtipalveluissa toimivuus kannattaa testata. PressReader-palvelussa osa lehdistä ja niiden teksteistä on kuunneltavissa Listen-nappulaa painamalla.
Sonkajärven kirjasto vastasi Facebook kyselyyni näin: "Kyllä on ollut. Autosta on luovuttu 90-luvun puolivälin tienoilla. Auton sijaan on päätetty säilyttää Sukevan lähikirjasto, joka toimii vieläkin."
Tällaiseen kysymykseen on erilaisia vastauksia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yleensä tällaisiin isoihin historiallisiin mullistuksiin ei ole yhtä selkeää syytä, vaan joudutaan spekuloimaan joukolla todennäköisiä selityksiä ja syitä. Kysymyksessä mainittu palkan pysyminen ennallaan ponnisteluista huolimatta ei välttämättä ole ollut selitysten keskiössä, vaikka lienee psykologisesti selvää, että osa ihmisistä laiskistuu, jos ponnisteluilla ei ole yhteyttä palkkaan tai muuhun palautteeseen. Itse en usko, että sosiaistisissa maissa olisi systemaattisesti maksettu vakiopalkkaa, todennäköisesti kannustimiakin on käytetty, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa kuin kapitalistisissa maissa, joissa eripalkkaisuus on ollut...
