Alzheimerin tauti on aivosairaus joka vaikuttaa esimerkiksi muistiin. Se on yleisempää vanhemmilla kuin nuoremmilla ihmisillä. Lisätietoa voit lukea esimerkiksi näiltä sivustoilta:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00699
Muistiliitto: https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistisairaudet/alzheimerin-tauti
Käypä hoito: https://www.kaypahoito.fi/nix00516
Lisäksi voit lukea taudista lisää esimerkiksi näistä kirjoista:
Timo Erkinjuntti: Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia
Pirkko Telaranta: Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana
Toimittajat Timo Erkinjuntti, Juha Rinne, Hilkka Soininen: ...
Valitettavasti kirjastoilla on Uuden Suomen vanhoista vuosikerroista vain mikrofilmatut versiot, ja nämäkin vain joissakin kirjastoissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=0355-5461&type0%5B%5D=ISN&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Lisäksi vuoden 1919-1929 lehdet ovat vapaasti verkossa luettavisissa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-5461?display=THUMB&year=1929
Asiaa on selvitetty Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseisiä runoja. On mahdollista, että ne ovat peräisin jostakin koulun lukukirjasta tai lukemistosta.
Eräs kirjastolainen muisti Annika ja Maikki Metsäkedon levyttämän kappaleen "Ilman palkkaa" (alkup. Harlan Howard: No charge), joka muistuttaa tarinaltaan ensimmäistä runoa. Tämä on tosin vuodelta 1974, mutta se saattaa perustua johonkin vanhempaan tekstiin. Aiheesta on voinut kiertää vastaavia runoja tai versioita pitemmän aikaa.
Alkuperäinen serbialainen nimi Crvena zvezda on täynnä konsonantteja ja se on suomalaiselle hankala lausua. Joukkueen nimi kirjoitetaan serbialaisittain kyrillisillä kirjaimilla, mikä hankaloittaa nimen hahmottamista edelleen. Suora suomennos joukkueen nimestä onkin toiminut täällä paremmin. Muistan, että "Punaista tähteä" on käytetty suomalaisessa urheilumediassa jo 80-luvulla, joten suomennetulla nimellä on täällä jo pitkät perinteet.
Helmet-kirjastot palvelevat lyhytaikaista asiointia varten rajoitetusti.
Helsingin kirjastoissa asiointiin tarkoitettujen asiakastietokoneiden ja kopiokoneiden välttämätön käyttö on turvallisuusohjeet huomioiden mahdollista. Tietokoneita ei voi varata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Näiden tietojen perusteella ehdottaisin kokoilemaan esimerkiksi seuraavia kirjailijoita:
Jännitys:
Ruth Ware (esim. Rouva Westaway on kuollut), Paula Hawkins (esim. Nainen junassa) ja Evie Wyld (esim. Kaikki laulavat linnut). Tai miten olisi Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin, Renée Knight: Kenenkään ei pitänyt tietää tai S. K. Tremayne: Jääkaksoset.
Kauhu:
John Ajvide Lindqvist (esim. Ystävät hämärän jälkeen) ja Joe Hill (joka sattuu muuten olemaan Stephen Kingin poika)
Tai kokeile klassikoita, kuten Richard Matheson: Olen legenda tai E.A. Poen tai H.P. Lovecraftin tuotantoa.
Internetistä löytyy monenlaisia suosittelusivustoja. Esimerkiksi psykologisesta jännityskirjallisuudesta löytyy...
Tässä joitakin vinkkejä.
Maylis de Kerangalin Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät on sydämensiirron ympärille rakentuva romaani. Jodi Picoultin Sisareni puolesta pohtii sisarusten välisen elinsiirron eettistä puolta. Kazuo Ishiguron Ole luonani aina käsittelee aihetta dystopian ja tieteiskirjallisuuden keinoja hyödyntäen. John Irvingin Neljäs käsi on puolestaan absurdi ja satiirinen tarina toimittajasta, jolle tehdään kädensiirto.
Jännityskirjoista löytyvät esimerkiksi Peter Jamesin Kuolema ei käy kauppaa, Ken McCluren Luovuttaja ja Leighton Gagen Haudatut muukalaiset.
Tietokirjojen puolelta löytyy Mikko Huhtamiehen vuonna 1997 ilmestynyt Suomen elinsiirtojen historia sekä vuonna 2020 julkaistu haastattelukirja Uusi maksa, uusi...
Kaikissa auki olevissa Espoon kirjastoissa on nyt vallitsevissa poikkeusoloissa henkilökuntaa paikalla. Kaikissa isoissa ja pienissäkin kirjastoissa on edelleen palvelutiski käytössä, siellä saatte aliaksen. Ottakaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Kirjastossa käytetään kasvomaskeja ja säilytetään turvavälit. Tervetuloa!
Monessa poliittisessa tehtävässä Alain Poher ehti eläessään toimia, mutta pääministerinä hän ei ollut kertaakaan.
Liste chronologique des Premiers Ministres français (e-chronologie.org)
https://www.elysee.fr/alain-poher
Peda.net-kouluverkossa on tietoa ravinnon valkuaisaineista eli proteiineista ja myös typen kiertokulun merkityksestä niihin:
https://peda.net/forssa/perusopetus/kuhala/oppiaineet2/kemia/oppikirjat…
Oulun pääkirjastosta ja lähikirjastoista löytyy suomennettuja runokokoelmia esimerkiksi William Wordsworthilta, Lordi Byronilta, P. B. Shelleylta ja John Keatsilta. Kirjailijoiden nimiä klikkaamalla pääset teosten saatavuustietoihin.
Valitettavasti kaikki orapihlajat kukkivat, koska se on kasvin lisääntymistapa. Orapihlajia on kuitenkin monia eri lajeja ja osa niistä on vähemmän tuoksuvia. https://laji.fi/taxon/MX.38925/images
Myös orapihlajan säännöllinen leikkaus saattaa estää kukinnan joko kokonaan tai ainakin vähentää sitä. Orapihlaja tekee kukkia edellisen vuoden versoihin. https://pihallaauringontahtiin.com/puuvartisten-kasvien-leikkaaminen/
https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/piha-puutarha/nain-leikkaat-orapihlaja-aidasta-kauniin
Kannattaa kysyä lisää neuvoja puutarhamyymälöistä.
Avoleipä-sanaa ei selatuissa vanhemmissa eri aikojen voileipäkirjoissa, ylipäätään ruokakirjoissa tai alan sanastoissa mainita. Ainoa kirja josta sana varsinaisesti mainittiin on Mikko Takalan kirja "Voileipä" (2019). Marco Mannerin kirjassa "Ravintolasanasto suomi-englanti-suomi " (1991) termille open sandwich on annettu käännös "avoin voileipä", mikä tarkoittaa samaa, mutta tuota avoleipä-termiä ei siinäkään siis ole käytetty. Sanahan on voinut olla pidempäänkin käytössä, mutta kirjoista ei nyt varsinaista todistusaineistoa löydy.
Lähettämäsi rivit ovat V. A. Koskenniemen runosta Ovidius Tomissa kokoelmasta Elegioja (1918). Runossa rivit kuuluvat näin "Hauraamp' on lukinverkkoakin, oi Onnetar, lankas, [päivinä nuoruuden jonka sa kehräelet]". Rivit eivät ole runon alusta vaan sen keskeltä.
Voit lukea koko runon esimerkiksi teoksen Elegioja digitoidusta versiosta Gutenberg-projektista:
https://www.gutenberg.org/files/20145/20145-8.txt
Ovidius Tomissa sisältyy myös muun muassa teoksiin Jääkukkia : V.A. Koskenniemen valitut runot (1995) ja Koskenniemen kuolemattomat (1990), jotka kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://satakirjastot.finna.fi/
Hei, onpa hauska kuva! Takana oleva "huntu" ei ole huntu lainkaan, vaan silloin muodissa ollut isokokoinen hiusrusetti. Suuren ruusukkeen tukena oli paperikovike.
Lakki olikin vaikeampi tunnistettava. Lakki on muistuttaa tyypiltään vuosisadan alun miesten virka- tai siviililakkia. Muistan nähneeni myös tyttökoululaisilla kaikilla saman tyyppisen lakin, jossa on kaikilla yhtenevä kokardi edessä. Kuvaa täten pukeutuneista tytöistä en löytänyt. Ehkä joku palstamme lukija löytää sellaisen?
Lähteenä : Hattuja. Hattu, koriste ja tunnusmerkki. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 1992
Kuvaa ei saa käyttää ilman kuvaajan tai kirjan tekijän lupaa. Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Taidekirjoilla on vielä pidempi suoja-aika, teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Lisätietoja löytyy esimerkiksi sivustolta https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/.
Korpilahden veteraaneista ja heidän kokemuksistaan löytyy tietoa ainakin Korpilahden joulu- vuosijulkaisun artikkeleissa, Korpilahden veteraanimatrikkelissa vuodelta 2003 sekä mahdollisesti Korpilahden suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön historiikissa vuodelta 2016. Viitteet alla. Näitä voi tiedostella paikallisen kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen myös www.sotasampo.fi -palvelua, josta löytyy lisätietoja esimerkiksi Korpilahden kaatuneista ja paljon muuta.
Hyvärinen, Matti. ”Korpilahden miesten sotaanlähdöstä 70 vuotta - Taipaleenjoella oltiin jo 14.10.1939”. Keski-Suomen maanpuolustaja. -, 2009, 3.
Hyvärinen, Matti. ”Talvisodan brittivapaaehtoiset Korpilahdella”. Korpilahden joulu. -, 2015, 18–19.
———. ”Veteraanien...
Kirjassa Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (6. painos, Docendo 2017) on tällaista tietoa:
tsarga 1. mahdollisuus, tilaisuus, 1950-80-l. myös mon. tsargat --olla tsargoja asuna myös tšargat –olla tsargoja, olla madollisuuksia
2. onni, tuuri 1950-60-l. Mulla oli huono tsarga.
tsargo 1. mahdollisuus, tilaisuus, usein mon. tsargot 1950-80-l., kirjoitusasuna myös zargo (t) 2. onni, tuuri 1950-60-l. 3. rohkeus, uskallus, ”kantti” . 1970-l. Ei sulla ole tsargoja tehdä sitä.
tsargu mahdollisuus 1940-50-l. Masa kokeilee tsenssejään & tsargujaan arkkitehtina.
Tsarku-muotoa kirjassa ei ollut vaan sanoissa oli käytetty g-kirjainta. Kirjasta löytyy lisää esimerkkejä, kuinka sanan eri...
Pathimugham (toiselta kirjoitusasultaan myös pathimugam) on juoma, joka valmistetaan sappankesalpinian (Caesalpinia sappan) lastuista ja kiehuvasta vedestä. Sappankesalpinia on Intiassa kasvava puu, jolla on punavärinen sisus. Sitä käytetään myös esim. kankaiden värjäämiseen. Pathimugham-juomallakin on näin ollen punertava sävy. Juomalla sanotaan olevan antimikrobisia ominaisuuksia ja lääkinnällisesti käytettynä sen uskotaan mm. parantavan verenkiertoa ja olevan hyväksi sydämelle.
Lisää tietoa löytyy englanniksi ainakin näistä myös vastauksessa käytetyistä artikkeleista:
https://www.chineseherbshealing.com/proven-herbal-remedies/caesalpinia-…
https://www.thehealthsite.com/diseases-conditions/health-...
