Ensimmäinen numero ilmaisee oman paikkasi jonossa, jälkimmäinen numero kertoo montako varaajaa jonossa on kaiken kaikkiaan. Esimerkiksi tila 5/185 tarkoittaa, että olet varausjonossa viidentenä ja koko jonossa on 185 varaajaa.
Mieleen tulee ainoastaan vuoden 2000 australialainen minisarjaversio Nevil Shuten romaanista Viimeisellä rannalla (On the Beach). Siinä on hyvin samanlainen kohtaus, mutta siinä molemmat henkilöt ovat miehiä ja he löytävät ensin kuolleen naisen tutkimusasemalta ja sitten kuolleen perheen vuoteessa omakotitalossa. Lisäksi sarja esitettiin televisiossa vasta vuonna 2002.
Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Aktiebolaget/Osakeyhtiö Granit mainitaan eri lähteissä, ks. esim. kauppakalenteri ja hautakivikuvasto, näissä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, minkä nimistä graniittia yritys vei maasta.
Lisää tietoa voisi löytyä teoksesta Karsten, Leo: Osakeyhtiö Granit 1886 - 1936 (Helsinki 1936). Teos on saatavissa ainakin eri yliopistojen kirjastoissa.
Kirjastot.fi on kaikille avoin kirjastoverkkopalvelujen kokonaisuus, joka sisältää perustietoa kirjastoalasta ja alan ammattitietoa. Se ei siis ole yhteydessä minkään kirjaston kirjastokorttiin, vaan sivulle voi halutessaan rekisteröityä erikseen. Rekisteröityminen mahdollistaa Kirjastot.fi:n uutisten ja tiedotteiden tilaamisen omaan sähköpostiin.Kirjastot.fi: Info
Dick Francis on julkaissut 1960-80-luvuilla jännityskirjoja, joista ainakin seuraavat sijoittuvat kilparatsastuksen maailmaan: Henkivartija, Kiristäjät, Murha auttaa vedonlyönnissä, Savua silmille, Tappava heijastus, Varma kuin kuolema, Vasama.Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan -romaanissa ollaan kouluratsastuksen parissa. Sinimaaria Kankaan Sielunhevonen on ratsastusmaailmaan sijoittuva nuoren naisen kasvukertomus. Hevosaiheista romanttista viihdekirjallisuutta tarjoavat mm. Nora Robertsin Hehkuvasieluinen nainen, Essi Pajun Koskenniska-sarja ja Nicholas Evansin Hevoskuiskaaja. Veera Niemisen Kottikärrykaruselli on terävän humoristinen kertomus hevosista ja hevosihmisistä.Hevosaiheisia muistelmia ja elämäkertoja ovat esim. Mark...
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla...
Lahjoita lämpöä-keräykseen keräyspisteiksi 2024 ilmoittautuneet kirjastot löytyvät osoitteesta https://ehyt.fi/tule-mukaan/tule-vapaaehtoiseksi/lahjoita-lampoa/ Samalla sivustolla on myös tietoa kampanjasta ja EHYT ry:n muustakin toiminnasta.
Unto Tupalan teoksessa "Lahden rakentaminen jatkui - rakentaminen vuoden 1882 lisäysmaakaavan ja vuoden 1905 laajennuskaavan alueelle" todetaan Harjukatu 2:sta, että vuonna 1938 rakennettu puurakenteinen pientalo paloi 1980-luvun alussa. Uusi arkkitethtuuritoimisto Veikko Gröhnin suunnitelema rakennus rakennettiin paikalle vuonna 1988. Riitta Niskasen toimittamassa "Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista" teoksessa kuvataan Harjukadun länsiosan pientaloaluetta, jossa palon tarkemmaksi ajankohdaksi mainitaan vuosi 1985.Lähteet:Niskanen, R. (2000): Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo, Salpausselän Kirjapaino. Julkaisun tarkemmat tiedot Lastu-...
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Nykysuomen sanakirja (WSOY 1992) määrittelee avainsanan näin: sana, jonka avulla jk ongelma, salakirjoitus tms. on ratkaistavissa. Kuvainnollisessa merkityksessä esim. Työ on tämän hetken avainsana.
Suomen kielen perussanakirja (Valtion painatuskeskus 1990) lisää näihin vielä: erik.: sana, jonka avulla etsitään tietoa julkaisuista, tietopankeista tms.
Kaukolainaus ulkomailta toki onnistuu, tosin riippuen siitä, minkälaisen maksun lähettäjäkirjasto perii, joudumme perimään myös asiakkaalta tuon maksun. Mikäli lähettäjäkirjasto ei peri maksua, mekin perimme vain ilmoitus (posti-) maksun aivan kotimaisten kaukolainojen tapaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme sähköpostilla (maakunta.kirjasto@vaasa.fi) tai käy tekemässä kaukolainapyyntö jossakin palvelupisteessämme.
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,...
Kirjat eivät kuulu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, eivätkä ne ole tällä hetkellä hankittavien listalla.
Frank-monihausta voi selvittää kirjojen saatavuutta muiden kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukirjastoista kirja Kuljetukset ja varastointi löytyy EVTEKin kirjastosta Leppävaarasta ja Laurea-kirjastosta Leppävaarasta. Kirja Toimiva pakkaus on EVTEKin Leppävaaran kirjaston hankintalistalla.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Hei,
Valitettavasti teosta The Magical Pantheons ei löydy Hämeenlinnasta, eikä sitä näytä olevan saatavilla muualtakaan Suomen kirjastoista.
Olaus Magnuksen teosta ei ole myöskään Hämeenlinnan kirjastossa ('Suomalaiset pohjoisten kansojen historiassa' samalta tekijältä löytyy) Historia om de nordiska folken -teosta löytyy Suomesta, joten siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Oheisessa linkissä on Hämeenlinnan kirjaston kaukopalvelun ohje:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tätä runoa. Monissa Tommy Tabermannin runoissa puhutaan ihmeistä, ja myös leipä esiintyy useassa runossa, mutta juuri tällaista runoa emme löytäneet.
Tässä muutama New Orleansiin sijoittuva kaunokirjallinen teos. Ensimmäisenä klassikkonovelleja Faulknerilta, seuraavana hirmumyrsky Katrinan tuhoista kertova psykologinen romaani ja lopuksi vielä historiallista romantiikkaa. Lisää samantapaista löydät Vaskikirjastojen aineistotietokannasta (https://vaski.finna.fi/) hakusanalla New Orleans ja rajaamalla haun suomen kieleen ja kirjoihin. Valitse lisäksi kohderyhmäksi Aikuiset ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Tähän hakuun pääset suoraan linkistä: https://urly.fi/SpW
New Orleansin tarinoita / William Faulkner ; suomentanut Kristiina Drews.
Aviador, 2016, 260 s.
Hurrikaani / Laurent Gaudé ; suomentanut Maija Paavilainen.
Bazar, 2013, 219 s.
Herääminen / Kate Chopin ; suomennos ja...
Tämä valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksille, ja täältä käsin on valitettavasti mahdotonta sevitellä eri kirjastoissa olevien laitteiden kuntoa. Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon. Helpoimmin asia tietysti selviäisi, jos puhuisit asiasta kirjaston henkilökunnalle paikan päällä, mutta jos et tahdo tehdä niin, voit ottaa Selloon yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Sellon kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
