Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Mensan tehdasalueen ajoilta on säilynyt ainoastaan yksi rakennus, jossa nykyään toimii saunaravintola Vanai Bistro & Bastu.
Nykyinen ravintolarakennus toimi Mensan aikana asuinrakennuksena sekä autotalli- ja pesuhuonekäytössä.
Rakennus valmistui vaiheittain vuosina 1941, 1947 ja 1949-1950. Ensimmäisen vaiheen suunnitteli Jaakko Tähtinen, toisen Erik Bryggman ja kolmannen Olavi Sahlberg.
Lisätietoja:
Saarto, Vesa: Mensa 1926-1976 : viisi vuosikymmentä (1976)
Tmi Lauri Putkonen: Mensan tehdaskiinteistö Hämeenlinnassa : rakennushistoriallinen selvitys. raportti 30.5.2007
Jäätiköiden sulamisella on sekä globaaleja että paikallisempia vaikutuksia lämpötiloihin. Keskeisinä pidettyjä erityisesti paikalliseen lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa veden ja maan kyky varastoida lämpöä sekä jään kyky heijastaa auringonsäteitä takaisin avaruuteen, kun taas globaaleja tekijöitä ovat muun muassa merivirtauksissa tapahtuvat muutokset sekä metaanin kaltaisten voimakkaiden kasvihuonekaasujen vapautuminen jään sulaessa. Koska jään sulaminen kiihtyy lämpötilan noustessa, voivat muun muassa tällaiset tekijät aiheuttaa myös niin sanottuja takaisinkytkentöjä Grönlannin alueella — toisin sanoen sulava jää voi lämmittää ilmastoa, mikä aiheuttaa kiihtyvää jään sulamista, mikä jälleen lämmittää entisestään...
Laji.fi;stä löytyy uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajista ilmoitettuja havaintoja voi tutkia kartalla palvelussa, https://laji.fi/observation/map?target=MX.212403&countryId=ML.206&recordQuality=EXPERT_VERIFIED,COMMUNITY_VERIFIED,NEUTRAL&needsCheck=false. Ainakin osa erittäin uhanalaisten lajien esiintymistä on karkeistettu kartalta niin, että esim. aivan kilometrilleen tarkkaa sijaintipaikkaa ei anneta, Tietoa sensitiivisestä lajitiedosta, https://laji.fi/about/709
Luotettava Tilastokeskuksen Rahanarvonmuunnin ei kerro vuoden 2024 arvoa, mutta viime vuoden 2023 kyllä.Vuoden 1999 1500,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 398,96 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kirkonkirjat näyttävät olevan ruotsinkielisiä. Löysin ne linkin kautta Kansallisarkiston kokoelmista astiassa. Linkki Astiaan.Hakusanoina siis Nykarleby församlings arkiv ja Konfirmationslängder
Kyseessä on Lucinda Rileyn kirja Varjon sisar. Teos kuuluu Rileyn kuuluisaan Seitsemän sisarta-kirjasarjaan. Varjon sisaren nykyaikaan keskittyvässä osiossa seurataan Tähti D’Aplièsen tarinaa, kun taas menneisyyden äänenä on Flora MacNichol, joka asuu maineikkaan Beatrix Potterin naapurissa.
Kyseessä on kaiketikin Arvo Turtiaisen runo Kevätkaipuu kokoelmasta Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954, s. 8).Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Olen selannut erilaisia Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirjoja ja sanastoja, mutta tuossa läsipää-muodossa kahvin yhteydessä en ole sitä mistään kirjasta löytänyt. Hevoseen liittyviä mainintoja kyllä oli. Johannyttoki Lapuan murteella -kirjassa mainittiin pläsipääkahvit, jotka tarkoittivat teoksen mukaan vahvoja kahveja. Kollegat tiesivät kertoa, että tätä sanontaa on käytetty myös Nurmossa/Seinäjoella sekä Isossakyrössä. Heidän mukaansa tarkoittaa oikein hyviä kahveja, jotka tulevat tarpeeseen ja kruunaavat tilanteen. Lapualta kotoisin oleva kollega sanoi, että kyllä siellä käytetään myös muotoa läsipääkahvit, kuulemma p on siinä hiljainen :) Isokyröläinen kollega muisteli, että sanontaa on käytetty hänen lapsuudessaan 60-luvulla ihan...
Työsuojeluhallinnon sivuilta osoitteessa http://www.doshnet.fi/hallinto/tyosuhdetieto/ löytyy työsuhdetietoa kotitaloustyöntekijöiden asemasta. Sieltä löytyy myös palvelupuhelintiedot, johon voi soittaa kysyäkseen työsuhdeasioista ja työehtosopimuksista. Numero on 0200 66 122. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta on myös olemassa ja se löytyy verkosta Finlexistä osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valitse kohta lainsäädäntö ja saat esiin hakulomakkeen, johon voit kirjoittaa kotitaloustyöntekijä ja vastaukseksi tulee em.laki. SDK-kohdasta löydät lain koko sisällön, joka on jo vuodelta 1977, mutta SMUR-kohdasta löydät kaikki ne kohdat, joilta osin laki on muuttunut vuosien myötä. Viimeisin muutos on tapahtunut tammikuussa 2001.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet.
Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.
Kirjastossa oleville tietokoneille käyttämään nettiä ym. pääsee ilman kirjautumista.
Jos haluat käyttää kirjaston nettipalveluita, esimerkiksi uusia omia lainojasi tai tehdä varauksia, tarvitse kirjastokorttiisi salasanan. Saat sen käymällä kirjastossa.
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä otettu käyttöön vuonna 2015, mutta juuri tällä hetkellä se ei ole käytettävissä. Helmet.fi-sivustolta löytyy seuraava asiaa koskeva ilmoitus:
"Hyvä asiakkaamme
Kirjastojärjestelmässä ilmenneen vian vuoksi kirjastomaksuja ei voi maksaa verkkomaksupalvelussa toistaiseksi.
Helmet-kirjastoissa maksuja sen sijaan vastaanotetaan jälleen normaalisti.
Verkkomaksupalvelu otetaan käyttöön, kun kirjastojärjestelmä toimii ongelmitta. Asiasta tiedotetaan Helmet.fi-sivulla.
Kirjastojärjestelmän vikaa selvitetään yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa.
Ystävällisin terveisin Helmet-kirjastot"
Sinun kannattaa siis seurata tilannetta helmet.fi-sivuston kautta. Toisaalta...
Rockway-palvelu on tulossa myös Vaara-kirjastojen asiakkaiden käyttöön. Se julkistetaan ensi viikolla, jolloin Vaara-kirjastojen nettisivulle tulee tietoa ja linkki palveluun. Sen jälkeen palvelua voi käyttää.
Kyseiset kolme kirjaa on tilattu jo keväällä. Kirjakauppa ei ole lähettänyt meille tilaamiamme kirjoja toistuvista kyselyistä huolimatta. Reklamoimme taas kirjakaupalle asiasta.
Otavan Oppimisen Palveluista vastattiin, että Otavalla oli aikoinaan alakoulun opettajille tarkoitettu Otso-klubi, yläkoulun opettajille Into-klubi ja lukion opettajille Lumo-klubi. Klubit korvattiin noin viisi vuotta sitten nykyisellä Otavan opepalvelulla, joka on peruskoulun ja lukion opettajille tarkoitettu palvelu.Otso-karhua käytettiin aikanaan paljonkin luetteloissa, lehtimainonnassa ym. mainosmateriaaleissa.
Omaa vaivaa säästää eniten tarjoamalla kirjoja BTJ Finlandin listoille, joita varsinkin yleiset kirjastot käyttävät. Sitä kautta tavoittaa useimmat Suomen yleisistä kirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on niin vähän, että niihin voinee olla suoraankin yhteydessä (Joensuu, Kuopio). Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi täältä.
On toki aina mahdollista lähettää kirjastoille mainospostia, joka hyvin tehtynä voi olla myös tuloksekas tapa. Vaivaa siinä tietysti joutuu näkemään suhteellisen paljon, eikä kustannuksilta välty. Myöskään BTJ Finlandin kautta kirjoja välittävä joutuu hyväksymään sen, että tuloja ei juuri kerry.
Kirjastot.fi tarjoaa myös keskustelupalstan Pienkustantajien uutuuksia. Sinne kirjoittaminen edellyttää...
Varmasti voi keksiä uuden kirjaimen tai kirjaimia. Uuden kirjaimen saaminen nykyisiin, hyvin vanhoihin kirjoitusjärjestelmiin sen sijaan taitaisi olla melko mahdotonta.
Alla linkki mielenkiintoiseen, Kansalliskirjaston kirjoituksen historian verkkonäyttelyyn:
https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kh_sukupuu.html
