Kyseinen nuottikirja näyttää olevan ainakin Turun, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoissa lainattavana. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossasi.
Opetusministeriön Historia 4 löytyy useammasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=opetusministeri%C3%B6n+historia… Helsingistä sitä löytyy Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmasta sekä Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Kaikki ovat avoimesti käytettäviä kirjastoja.
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston...
Et valitettavasti pysty tavoittamaan useampia kirjastoja yhdellä osoitteella. Sinun kannattaa lähettää postia niille kirjastoille, joihin haluat ehdottaa levyäsi. Mikäli haluat tarjota levyä laajemmin, voit lähettää ehdotuksen maakuntakirjastoille. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi.
Kysymykseesi on vastattu aiemminkin:
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä.
Helmet-kirjastojen varatuimmat kirjat ovat tällä hetkellä Riita Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (1828 varausta) ja Jari Tervon Matriarkka (1488 varausta).
Vuoden 2015 lainatuin kirja Helmet-kirjastoissa oli Aino Havukaisen Tarun ja Patun avaruusseikkailu.
Hei!
Koska laina ei näy tiedoissasi, niin se ei ole sinulla lainassa. Lainatessa on tapahtunut jokin kömmähdys, asiakasruuhka tms. Sakkoja ei tässä tapauksessa pääse kertymään.
Älä kuitenkaan unohda palauttaa lainaa!
Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Arvelisin, että kyseessä on Predrag Matvejevićin Tuntematon Venetsia (Mansarda, 2015).
"Predrag Matvejevicin viehättävä pieni teos on tuntemattomiksi jääneiden taiteilijoiden töillä kuvitettu tutkielma siitä Venetsiasta, joka jää turisteilta usein näkemättä. Kuuluisien nähtävyyksien sijasta kirjailija kiertelee syrjäkuvilla tutustuttaakseen lukijan vanhojen karttojen, kirjojen ja taideteosten pohjalta kaupungin unohdettuihin tai huonosti tunnettuihin kohteisiin ja yksityiskohtiin: seinäveistoksiin, suljettuihin puutarhoihin, Lidon dyyneihin, kivien lomassa tai seinillä sinnitteleviin kasveihin, joita on kuvattu myös taideteoksissa, rakennuksiin ja niiden originelleihin asukkaisiin."
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/...
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Osoite kotikäytössä: https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/pages.pl?p=PressReader .
Osoite vie sivulle, johon kirjautumalla ( kirjastokortin numero se 286 alkuinen ja nelinumeroinen pin-koodi) tulee esiin PressReader linkki, josta pääsee itse lehtipalveluun.
Tässä vielä muutama kirja näiden jo Helmet-haun ja Melindan kautta löytyneiden lisäksi:
- Lea Liinu Tajakka / Saattajat: novelleja
http://www.kiiltomato.net/lea-liinu-tajakka-saattajat/
- / Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry / Kaikki romut mitä elämästä irti lähti
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1608746
- Irma Kupiainen / Kivun kuvajainen hämärän ääriviiva : Omaisrunokirja
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AKupiainen_Irma
Pyhäjokiseutua on Tiekkö kirjastoissa kirjastossa sidottuina vuosikertoina
sekä ePressissä joka toimii kirjastossa. https://www.epress.fi/archive?title_id=1748
Miehesi voi noutaa varauksesi sinun puolestasi. Lainaaminen onnistuu helpoiten niin, että hän lainaa varauksen omalle kortilleen. Se onnistuu ainoastaan asiakaspalvelutiskillä, ei automaatilla.
Jos haluat, että varatut kirjat lainataan sinun kortillesi, sinun on annettava hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa käyttää valtuuttajan kirjastokorttia on annettu.
Outi-kirjastoista ei oikein aiheesta löydy materiaalia ja suomen kielellä ei myöskään. Ainoa osuma oli
Pohjola, Atlantti, maailma : ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla
Kananoja, Kalle, kirjoittaja, ; Tähtinen, Lauri, kirjoittaja, ; Hettula, Patrik, kirjoittaja. ; Hollsten, Laura, kirjoittaja. ; Koivunen, Leila, kirjoittaja. ; Weiss, Holger, kirjoittaja. ; Wilson, Victor, kirjoittaja. ; Wirta, Kaarle, kirjoittaja.
2018
Kirjallisuutta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista ja muista yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa Finna.fi:sta, mikä olisi lähin kirjasto, josta teoksia löytyy. Tässä listassa on orjuutta koskevaa kirjallisuutta ja näiden teosten kuvailussa on myös Eurooppa mainittu. Yliopistokirjastojen...
Eipä taida tällaista tietoa mistään löytyä siitä yksinkertaisesta syystä, että käsite "aihe" on kovin epämääräinen. Monet tviitit eivät "käsittele" yhtään mitään ja monissa on useita eri aiheita esillä. Koska yksittäisen tviitin sisältö on mielivaltainen, ei tällainen aiheperusteinen, systemaattinen tilastointi ole mahdollista. Jos joku sellaista tekee, tilasto on joka tapauksessa erittäin karkea.
On myös äärimmäisen vaikea määritellä, milloin tviitti käsittelee jotain aihetta, milloin aihe vain mainitaan. Twitter-yhtiöllä on todennäköisesti tilastotietoa sellaisista yksinkertaisista asioista kuten esimerkiksi monessako tviitissä on mainittu presidentti Donald Trumpin nimi. Nimi voi kuitenkin esiintyä myös tviitissä, jonka aihe on on...
Rauman seudun jätehuoltolaitoksen ohjeissa lukee, että lääkkeiden läpipainopakkaukset laitetaan sekajätteisiin.
https://www.rauma.fi/raumanseudunjatehuoltolaitos/
Tabermannin omasta runotuotannosta en tällaista katkelmaa onnistunut löytämään enkä valitettavasti onnistunut kysymyksen tekstikatkelmaa muuallekaan jäljittämään.
