Tietojeni mukaan ei ole suomennettu.
Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.
Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.
Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa.
Tällä hetkellä kirjasto käyttää (pakosti) kolmansien osapuolten kaupallisia palveluita, mutta tämä tulee muuttumaan tänä vuonna kun Helsingin/Helmet kirjasto siirtyy Kuntien yhteiseen e-kirjastoon. Kirjasto pyrkii hankkimaan aina mahdollisimman laajan ja laadukkaan kokoelman, mutta digiaineistojen kohdalla kustantaja tai kirjailija voi kieltää myynnin kirjastokäyttöön. Tämä vaikuttaa tietysti kirjastojen digiaineistojen saatavuuteen negatiivisesti. Eri kaupallisilla toimijoilla on hyvin vaihtelevat hinnat ja sille emme voi mitään. Lisäksi kirjastohinnat digikirjoille eli digikirjan yhdelle lisenssille ovat monella kustantajalla kalliimpia kuin kuluttajille/kirjakaupoille. Joillakin ne ovat niin kalliita, ettei meillä ole varaa ostaa niitä...
Säästöpossun syntyhistoria on hieman epäselvä, mutta ainakaan suomalaisille ei sen keksimisestä kunnia kuulu.
Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend...
Pieni yleisesitys kabbalasta löytyy esimerkiksi Liisa Väisäsen kirjasta Salaiset symbolit: avain esoterian maailmaan (SKS Kirjat, 2023)
Siinä kerrotaan, että kabbalalla voidaan tarkoittaa puhujasta riippuen eri asioita. Historiallisessa merkityksessä kabbalalla tarkoitetaan juutalaisuuden mystistä suuntausta, jossa keskitytään tulkitsemaan viittä Mooseksen kirjaa eli Tooraa. Kabbalistiset kommentit Tooraan on koottu 1500-1600-luvuilla Sefer Ha-Zohar -nimiseen aramean- ja hepreankieliseen tekstikokoelmaan.
Nykyisin harjoitettu niin sanottu uuskabbala on kuitenkin oma uushenkinen uskontonsa tai lahkonsa, jota ei voi enää laskea juutalaisuuden piiriin kuuluvaksi. Siihen liittyvää kirjallisuutta löytyy jonkin verran Helmet-...
Kyseessä on Lauri Letonmäen runo Sälli ja pastori.
Runo on julkaistu ainakin Letonmäen teoksessa Ohjelmarunoja : 2:nen vihko (Tampereen työväen sanomalehti, 1918).
Voit lukea runon myös Kalevi Kalemaan toimittamasta teoksesta Käy eespäin : Valikoima suomalaista työväenrunoutta (1977) sekä teoksesta Vallankumousrunoja : kokoelma lausuttavia runoja työläislausujille ja runouden ystäville (Työväen kirjallisuuden edistämisyhdistys 1928).
https://www.finna.fi/Record/kirkes.9454?sid=4032474977
https://fi.wikisource.org/wiki/S%C3%A4lli_ja_pastori
https://finna.fi/Record/helka.9918147853506253?sid=4016402369
https://www.finna.fi/Record/piki.23509?sid=4032474977
Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 lähetettiin avaruuteen vuonna 2017, kertoo Suomi 100 -satelliittiprojektin verkkosivu. Itse Suomi 100 -satelliitti pääsi lähtemään vasta vuonna 2018. Nämäkin satelliitit on viety avaruuteen yhteistyössä Intian ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomella ei vielä ole omaa teknologiaa avaruuslentoja varten.
Tarkkoja rahasummia, mitä avaruuteen lähettäminen maksaa, ei ole helposti saatavissa mistään. Viittaankin vain englanninkieliseen Wikipedia-artikkeliin "NASA Advanced Space Transportation Program", jonka mukaan vajaan puolen kilon (amerikkalainen pauna = 454 g) massan lähettäminen kiertoradalle maksaisi nykystandardeilla 10 000 dollaria (yli 9000 euroa). Kun Aalto-1:n massa on pyöreästi 4 kg, tulisi sen...
Tässä tarkoitettaneen P. Mustapään runoa Selitys kokoelmasta Koiruoho, ruusunkukka. Siinä kehotetaan etsimään "ei pinnalta, vaan alta" ja anomaan filosofialta viisautta laulun säkeisiin.
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Kenties ratkaisu löytyy vaniljasokerista? Niitä näyttää olevan erilaisia.Löysin Kinuskikissan blogista sivun, jossa vertaillaan erilaisia vanilja-tuotteita. Linkki sivulleToisaalta kyse voi olla myös reseptistä. Kirjassa Hyvä Konditoria reseptikirja (ISBN 978-952+52907-9-0) Toim. Manne Stenros, on reseptissä 6 tl vaniljasokeria. Tosin reseptikin voi olla suurempi...
Jukka Rantalan tutkimuksen (2017) mukaan 1970-luvulla kansakouluissa historian oppikirjoina oli käytössä Kai R. Lehtosen ja Veikko Huttusen seuraavat kirjasarjat:Vuosisadat vierivät 1-3Menneet ajat meillä ja muualla - Yleisen ja Suomen historian oppikirja keskikouluille 1-3Peruskoulun historia 1-4Aiheeseen voi tutustua lisää Jukka Rantalan tutkimuksessa: https://www.researchgate.net/publication/322247046_Historian_oppikirjoja_sadan_vuoden_ajalta
Arvopaperin ja Kauppalehden nettiartikkeleista pääsee kirjastoissa lukemaan vain ne, jotka näkyvät ilmaiseksi kaikille lehtien omilla nettisivuilla. Kumpikaan lehdistä ei kuulu Helmet-kirjaston e-lehtipalveluihin. Arvopaperi -lehden fyysisiä kappaleita voi lukea ja niitä pääsee myös lainaamaan ja varaamaan useammassakin kirjastossa Helmet-alueella, Vantaalla Mosaiikin, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoissa. Kauppalehteä voi lukea Vantaalla Koivukylän, Lumon, Martinlaakson, Mosaiikin, Myyrmäen, Pointin ja Tikkurilan kirjastoissa, mutta lehteä ei voi lainata, eikä varata.
Kirjan voi palauttaa Hervantaan. Tosin tällöin siihen tulee kuljetusmaksu. Lainaus käyttösäännöistämme:
"Kuljetusmaksut:
- lainasta, joka palautetaan muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan
kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, 0,80 €/laina"
Valitettavasti vielä ei voi sanoa tarkkaa aikaa, milloin aikakauslehtiä voi lainata. Palutusautomaatti ei ota vastaan ohuita lehtiä ja niille ollaan kehittämässä lainauskoteloa. Toivottavasti asia järjestyy pian. W.i.t.c.h Aikakirjat sarjakuvalehtinä ovat lainattavissa, samoin W.i.t.c.h kirjat.
Vaasan kaupunginkiraston kokoelmista löytyviä Alaveteliä, Kruunupyytä, Teerijärveä ja Pedersöreä käsitteleviä paikallishistorian kirjoja ovat:
Storå, Nils: Kronoby kommuns historia 1865-1968
Petander, C-B.J: Striden vid Kronoby under kriget 1808-1809
Cajanus, Eric: Historisk och oeconomisk besrifning öfwer Cronoby sokn uti Österbotn
Tegengren, Helmer: Kronoby sockens historia
Tegengren, Helmer: Bebyggelse och näringsliv i Kronoby älvdal 1608-1865
Vår hembygd Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Öja
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia
Pedersöre storsockens historia intill 1865
Birck, E: Pedersöre härad 1750-1940
Åkerblom, Bror: Första bekantskapen med Pedersöre
Pedersöre historia 1865-1965
Pedersöreboken
Kyseisten paikkakuntien paikallishistoriaa...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoihin on tällä hetkellä tilattu kyseistä kirjaa yhteensä 177 kappaletta. Kirjat tulevat kirjastoihin lähipäivinä. Kun ensimmäinen on viety rekisteriin, siitä voi tehdä varauksen esim. verkkokirjaston http://www.helmet.fi/ kautta.
Esimerkiksi seuraavia kirjailijoita kannattaisi kokeilla: Chelsea Cain,Nicci French, Lars Kepler, Dean Koontz, Karin Slaughter ja Andrew Vachss. Lajityyppien rajoilla operoiva John Ajvide Lindqvist voisi myös olla mielenkiintoinen tuttavuus.Kirjaston tietokannasta voi etsiä vielä lisää nimiä asiasanalla psykologinen jännityskirjallisuus. Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy kiinnostavaa luettavaa.
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Merikannontien kohdalla rannassa, lähellä Kahvila Regattaa on lyhyitä aidanpätkiä, joiden tarkoituksena on ilmeisesti estää pyöräilijöitä ajamasta vahingossa mereen. Aidat ovat niissä kohdissa, joissa asvaltoidulta pyörätieltä on pieni pisto nurmikon poikki meren rantaan. Kahvila Regatan lähellä oleva yhtenäinen aita on taas sijoitettu kohtaan, jossa ranta on erityisen jyrkkä. Tarkempia tietoja voit kysellä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta, joka huolehtii väylien ja rantojen turvallisuudesta.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto, yhteystiedot:
http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vai…
Kysymykseesi on vastattu aiemminkin:
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä.
Helmet-kirjastojen varatuimmat kirjat ovat tällä hetkellä Riita Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (1828 varausta) ja Jari Tervon Matriarkka (1488 varausta).
Vuoden 2015 lainatuin kirja Helmet-kirjastoissa oli Aino Havukaisen Tarun ja Patun avaruusseikkailu.
