Kirja näyttää olevan yhä kaupan tilausjonossa. Emme ole saaneet sitä vielä kirjastoon.
Pyydän vantaalaisia hoputtamaan kauppiasta.
Pahoittelut odotusajasta!
Hei!
Koska laina ei näy tiedoissasi, niin se ei ole sinulla lainassa. Lainatessa on tapahtunut jokin kömmähdys, asiakasruuhka tms. Sakkoja ei tässä tapauksessa pääse kertymään.
Älä kuitenkaan unohda palauttaa lainaa!
Kyselin tätä asiaa Nordeasta, siellä palveluneuvoja sanoi että ainoa tapa saada kuitti on kuvankaappaus maksetusta laskusta. Näin saattaa olla myös toisissa pankeissa. Lisää neuvoja kannattaa kysyä myös omasta pankista.
Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Mikko Laakson kirjoittama Helsingin kaupunginkirjaston historia Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjaston historia 1940-2005 (2010) kertoo Töölön vanhasta sivukirjastosta. Kirjan mukaan kirjasto toimi vuodesta 1939 vuoteen 1969 osoitteessa Mannerheimintie 48-50. Talo on vanha sotilasapteekki, joka oli 40-luvulta lähtien purku-uhan alla. 60-luvulla tehtiin päätös nykyisen Töölön kirjaston rakentamisesta ja rakennukseen päästiin muuttamaan vuonna 1970. Kun vanhan kirjaston vuokrasopimus umpeutui ennen kuin uusi kirjasto valmistui, kirjasto muutti vuonna 1969 väliaikaisiin tiloihin Kivelän sairaalan alueelle. Kyseessä oli vielä edellistäkin kirjastoa pienempi yksikerroksinen puurakennus. Molemmat...
Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja...
Helmet-tietokannasta löytyi kaksi kirjaa hakusanoilla salakirjoitus, tiedustelu, suomi (rajattuna suomenkielisiin kirjoihin)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
tiedustelu, upseerit, Suomi tuotti enemmän osumia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
Niilo Marttinen ei esiinny tekijänä Helmet-tietokannassa.
Eniten B2- ja B3-kielten oppikirjoja näyttäisi olevan Pasilan, Itäkeskuksen, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastojen kokoelmissa. Kirjat eivät kuitenkaan välttämättä ole paikalla, ja kirjojen saatavuus voi kovastikin vaihdella, joten voit toki tilata kirjoja omaan lähikirjastoosi. Saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
Löydät kirjat Helmet-luettelosta helposti kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi "ranskan kieli lukio* B3" jne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suosittelen tekemään HelMet-haun, joka tuo 182 osumaa. Ne eivät aivan kaikki ole espanjalaisten kirjailijoiden käännöksiä, mutta aika moni. Näitä kannattaa tutkailla siten, että klikkaa kirjan tiedot esiin ja tutkii kohtaa, jossa lukee ASIASANAT. Tähän on koottu sanoja, joiden on arvioitu kuvaavan teosta ja sen aihepiiriä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kirjaa Henkien labyrintti kuvaillaan mm. sanoilla yhteiskuntakuvaus, aikuisuus, miehet, traumat, kuolema, äidit, menneisyys, vaikutukset, paluu, kotiseutu, kärsimys, rikkominen, perheet, totuus, valheet, kirjat, hautausmaat, kirjailijat, kirjakauppiaat, antikvariaatit, kaupungit, mysteerit, jännityskirjallisuus, maaginen realismi, Barcelona ja Espanja. Harvassa kirjassa on näin...
1. Mene Viddlan aloitussivulla https://www.viddla.fi.
2. Valitse elokuva, jonka haluat katsoa.
3. Tunnistautumisvalikossa valitse ensin oikea kirjasto (kysyjän tapauksessa Kiri-kirjastot), lisää kirjastokortin numero ja PIN-koodi. Viddlan sivuilta löytyy runsaasti vastauksia kysymyksiin. Elokuva on katsottavissa 48 kirjautumisen jälkeen.
Heikki Poroila
Nelosella on sivu, johon on koottu kaikki osallistumishaut sekä ohjelmiin että yleisöön, https://www.nelonen.fi/osallistu . Sivun alareunasta löytyvät lisäksi linkit yhteystietoihin ja Lähetä palautetta -lomakkeeseen.
Tässä yksi kirja muistelusta: Muistot näkyviksi: muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä / Leonie Hohenthal-Antil. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903422__Smuistot%20n%C3%A4kyviksi__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Verkossa ovat luettavissa esim. nämä: Ikäinstituutin julkaisu Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä (Taina Stenberg) ja Suomen mielenterveysseuran Muistelu mielen voimavarana ja identiteettityönä:
https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/muistelu-mielen-voimavarana-ja-identiteettity%C3%B6n%C3%A4
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy...
Teos kuuluu Lapin kirjastojen kokoelmiin. Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne, kun kirjastot taas aukeavat.
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1133628
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4189668
Helsingin yliopiston Wikin sivuilta löytyy tietoa Rockwell kovuusmittarista, jolla voi mitata materiaalien kovuutta ja lukuutta. Siinä on selostettu myös mittarin asteikon käyttöä:
https://wiki.helsinki.hacklab.fi/Rockwell_kovuusmittari
Hyödyllinen voisi olla myös Joona Kakkosen opinnäytetyö Kertamuovipinnotteiden kovuuden mittaus (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2013), jossa luvussa 5.2 käsitellään mm. Rockwell-mitta-asteikkoa. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63957/Kakkonen_Joona.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuon ajan puhallinorkesterista on vähän mainintoja, ja erillistä historiikkia orkesterin toiminnasta ei ole tehty. Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin (sähköposti 5.7.2020) mukaan "Jorma Svanströmin aktiivisen toiminnan myötä orkesteri oli hyvin aktiivinen tuolloin aikoinaan". Myös puhallinorkesteri Apollo on perustettu tämän Tuomiokirkon puhallinorkesterin jäänteistä. Apollon kotisivut: https://www.apollo-orkesteri.fi/
Lisäksi joitakin potentiaalisia lähteitä:
Rumpali Mikko Virton kotisivuilla on lyhyesti kerrottu, että Tuomiokirkon puhallinorkesteri oli "tasokas": https://virto.fi/contents/?page_id=300
Joitakin jäsenistöä luetellaan DDT Jazzbandin muistelma-artikkelissa: http://...
