Hämeenlinnan pääkirjastossa on editointitila, jossa on laitteet myös diojen skannaukseen. Diat voi polttaa cd- tai dvd-levyille tai tallentaa muistitikulle. Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikana 1-4 tuntia kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä voi saada opastuksen laitteiden käyttöön. Tilaa voi varata kirjaston infopisteestä, puh. 03-6213040 ja sen käyttö on ilmaista.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Suomen yleiset kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain omilla ehdoillaan ja valikoiden tarpeen mukaan, ei suurina massoina. Kaikissa lahjoitustilanteissa on syytä ottaa yhteyttä suoraan sen kirjaston hankintaosaston johtajaan, jonne kirjat haluaisi lahjoittaa. Kannattaa varautua siihen, ettei kirjastolle ole tarjotuille kirjoille erityistä tarvetta sekä siihen, ettei myöskään noutopalvelu välttämättä järjesty. Kysymys ei ole kirjastojen yleisestä haluttomuudesta, vaan säilytystilan rajallisuudesta.
Espoon kaupunginkirjastoon saa yhteyden sähköpostilla sellonkirjasto@espoo.fi tai puhelimella 043 8273075. Helsingin kaupunginkirjastossa hankinta-asioita hoitaa Hankinta- ja luettelointiosasto, jonka johtaja on virva....
Kirjapainot lähettävät sanomalehtien vapaakappaleet Helsingin yliopiston kirjastoon. Kirjastossa on lähes täydellinen kokoelma suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771. Sanomalehtiä voi lukea mikrofilmeiltä kirjaston lehtisalissa. Kuvaamattomia lehtiä voi tutkia Fabianian lehtisalissa. Tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston kirjastosta löydät osoitteesta http://renki.helsinki.fi/hyk/. Klikkaa kohtaa palvelut ja avautuvalta sivulta Erityisaineisto/ sanoma- ja aikakauslehdet.
Ehkä jo oletkin käynyt Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla, mutta liitän kuitenkin osoitteen tähän eli http://www.genealogia.fi/. Sivuilta löytyy kaikkea hyödyllistä ja kivaa sukututkimusta harrastavalle.
Seinäjoen kaupunginkirjaston aineistoon voi tehdä hakuja Eepos-tietokannassa. Tietokannan tarkennetussa haussa kannattaa valita aiheiksi sanat nuoret päihteet. Linkki hakutulokseen on alla. Voit halutessasi vielä rajata hakua esim. julkaisemisvuosien tai julkaisun kielen mukaan:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=nuoret&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=p%C3%A4ihteet&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Ylätuvantien ruotsinkielinen nimi Skullvägen tullee ruotsinkielisestä sanasta höskull, joka tarkoittaa luhtia. Kotuksessa (Institutet för de inhemska språken) ehdotettiin nimelle merkityksiä fodervind, höloft. Nimi on ehkä johdettu asuinalueen nimestä Torpparinmäki. Sivustolla http//kartta.hel.fi/namnregister löytyy lyhyt selostus nimen taustasta.
Etsitty kirja lienee Judith Kerrin Mouku pelkää pimeää.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9511074490
Finna.fi -haku kertoo, että Jyväskylän yliopiston kirjasto säilyttää Lalli-lehden vuosikertoja mikrofilmattuina.
https://finna.fi/Record/jykdok.175485
Kenties kaipaamasi numeron voisi tulostaa tai mikrofilmin kaukolainata. Kirjaston tietopalvelu osaa vastata tähän. jykneuvonta@library.jyu.fi
Valitettavasti kukaan palvelun vastaajista ei tunnistanut näitä runoja.
Jos on tiedossa jonkinlainen arvio runojen julkaisuajankohdasta tai muita lisätietoja, runoja voi yrittää hakea esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta tai Finna-hakupalvelusta sanalla eläinrunot ja rajaamalla sitten hakutulokset mahdolliseen julkaisuajankohtaan.
Koska ajassa matkustaminen on mahdollista vain ihmisen mielikuvituksessa, on tavallaan turhaa odottaa, että jossain fiktiivisessä aikamatkustustarinassa kaikkia ns. aikaparadokseja olisi mietitty loppuun asti. Kirjoittaja voi rakentaa sellaisen fysikaalisen maailman kuin haluaa, eihän hän ole sidottu meidän todellisuuteemme. Koska emme tiedä, miten todellinen aikamatkustus voisi toimia ja vaikuttaa asioihin, on vaikea asettaa fiktiolle tiukkoja ehtoja.
Aku Ankka -tarina joka tapauksessa kuvaa hyvin mitä tahansa paradoksia, joka väistämättä liittyy myös fiktiiviseen ajassa matkustamiseen, jos sen oletetaan tapahtuvan tuntemiemme fysiikan lakien oloissa. Jotta Akulla olisi nykyajassa rahaa, joka kelpasi 150 vuotta aikaisemmin, näiden...
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
Saku Niilo-Rämän ja Petri P. Pentikäisen kesäkuussa 2019 ilmestynyttä kirjaa on toistaiseksi vain muutamassa Suomen kirjastossa.
Voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastoonne.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Voitte myös tehdä hankintaehdotuksen omalle kirjastollenne.
https://www.jarvenpaa.fi/jarvenpaa/--Lomakkeet--/lomake/show.tmpl?id=16;sivu_id=5838
https://haukivuori.fi/kyyvesi-kirja/
https://finna.fi/Record/lumme.3010544
Helmet-kirjastojen kokoelmissa Raamattu on paperikirjana, äänikirjana cd-levyillä, cd-rom-muodossa ja Uusi testamentti myös e-äänikirjana. Raamattu on ilmestynyt myös e-kirjana nimellä Suomalainen eRaamattu, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. eRaamattu on Kansalliskirjaston kokoelmissa ja myös ostettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eraamattu&type=AllFields
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -teoksen totalitaarisessa yhteiskunnassa kirjat ovat kiellettyjä. Joukko älymystöön kuuluneita ihmisiä on opetellut kirjoja ulkoa säilyttääkseen kirjallista perintöä. Sitaatti viittaa siihen, että nämä ihmiset ovat ulkoisesti resuisia, mutta sisältä kirjallisia muistipankkeja, kirjastoja.
Tietopalvelun vastaajalistalla kenellekään ei tullut mieleen teosta, joka täsmäisi täydellisesti kirjan kuvauksen kanssa. Kollega vinkkasi kuitenkin Daphne Du Maurierin Talo rannalla -teoksen (1970) sisältävän ainakin samankaltaisia elementtejä. Siinä päähenkilö tekee matkoja menneisyyteen entisen opiskelukaverinsa kehittämän aineen avulla.
Teoksesta lisää Kirjasampo-palvelussa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12571
"Simeoni herneet keittää, Timo sekaan suolat heittää...", lauloivat toukolaiset pilkkalaulussaan Seitsemän miehen voima.
Impivaaran joulupöydässä veljeksillä oli seitsemän reikäleipää, kaksi tammipöytyrillistä höyryävää karhun-lihaa ja kiulullinen olutta. Tämänkin ehtoollisen olivat rakentaneet Timo ja Simeoni. Romaanissa ei tietääkseni kerrota leipomisista, mutta käyhän siis ilmi, että keittiökykyä veljeksillä oli, ja usamminkin romaanissa syödään. Ruokapöytä oli oiva näyttämö paljoille puhumisille, jotka usein johtivat tärkeisiin päätöksiin.
Vastaus on saatu Aleksis Kivi seuran asiantuntijalta.
1990-luvun Nyhjää tyhjästä -improvisaatiovideota ei ole Eeposkirjastoissa. Sitä on muutamassa kirjastossa videokasettina eri puolilla Suomea ja DVD-muodossa Taideyliopistossa Helsingissä. Sijainnit löytyvät Finna-hakupalvelusta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nyhj%C3%A4%C3%A4+tyhj%C3%A4st%C3%A4+h%C3%A4llstr%C3%B6m&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FVideo%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Voit kysyä videota kaukolainaan omasta lähikirjastostasi.
